KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kilpisjärven tunturikoivikossa muhii poron ja mittariperhosen kokoinen ympäristökriisi

Tunturikoivuja uhkaa ilmastonmuutos. Jos kovat pakkaset vähenevät, selviytyvät mittariperhosen munat yli talven, ja vahingot voivat kasvaa tulevaisuudessa.

Tunturikoivuja uhkaa ilmastonmuutos. Jos kovat pakkaset vähenevät, selviytyvät mittariperhosen munat yli talven, ja vahingot voivat kasvaa tulevaisuudessa. Kuva: Sara Aaltio

Kilpisjärvellä tunturikoivikko on ympäristökriisin kourissa. Mittariperhonen näyttelee tragediassa keskeistä roolia, ja poro näykkii viimeisetkin tunturikoivun vesat pötsiinsä.

Sampsa Hannonen
6.3.2022 7.16

Satoja poroja haahuilee pitkin poikin arktisista oloista piittaamatta. Ne ovat tulleet alas tuntureilta, jotka kohoavat jylhinä Kilpisjärven eteläpuolella sijaitsevan Peerajärven vastarannalla.

Porotalous on Nils-Matti Vasaran pääelinkeino ja elämäntapa. Vasaran suvussa poroja on hoidettu jo kahdentoista sukupolven ajan. Lähes 600 vuotta.

Hän laskeutuu järeän traktorin hytistä alas, ja kertoo auranneensa pitkin päivää. Aikoinaan pihan ja tien auraukseen riitti kuulemma auto.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kyllä se ilmastonmuutos näkyy. Tuulet ovat yltyneet ja lunta tulee miten sattuu.

Kotaan päästyään Vasara alkaa pohtimaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Tunturilta vapaalle pihalaitumelle laskeutuneet porot eivät ole tulleet olemaan jouten vaan selviytymään. Ruokaa tunturissa on nykyään niukemmin.

Porojen nälkäkuolemat, lisääntynyt ruokinta ja haasteelliset työskentelyolosuhteet ovat esimerkkeinä muuttuvasta Käsivarren Lapin ilmastosta. Leudot päivät aiheuttavat lumeen jäisiä kerroksia, eikä porolla ole pääsyä ravintoon lumen läpi.

– Jos sanoisin, että nälkäkuolemat ovat kasvaneet 60 prosenttia, niin ei menisi ihan hirveästi vikaan. Ruokintakulut ovat kasvaneet noin puolella viimeisen vuosikymmenen aikana.

Porojen laidunnuspaine uhkaa 21:tä tunturiluontotyyppiä.

Porojen laidunnuspaine uhkaa 21:tä tunturiluontotyyppiä. Kuva: Sara Aaltio

Tunturipeurasta jalostettu poro on osa pohjoisen ekosysteemiä ja muodostaa tunturiin perinnebiotoopin. Toisaalta poron laidunnuspaine vaikuttaa tällä hetkellä 21 tunturiluontotyypin tilaan heikentävästi, ja etenkin tunturikoivikoihin.

Vasara ymmärtää asiaintilan, mutta suuntaa puheensa muualle.

– Nämä on monimutkaisia kokonaisuuksia. Tätä sinun täytyy kyllä kysyä etelän herroilta, hän naljailee.

Poron laidunnuspaine viimeistelee tunturikoivikot

Ennen kuin aurinko ehtii kunnolla ilmestymään Kilpisjärven jäällä hiihtäville ulkoilijoille, sujahtaa se takaisin harmaiden pilvien suojaan. Sieltä täältä kimmeltää valon pilkahdus ja osuu Mallatunturien seinämiin korostaen tuulen siivoamia harjanteita.

Tunturikoivut kiipeilevät rinteessä, mutta loppuun asti ne eivät nouse. Karu ja jäätävä tunturin laki on vain harvoin otollinen kasvualusta

Mallan luonnonpuistossa kituuttava tunturikoivikko on luontotyyppi, joka on uhanalaistunut vauhdilla. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Arto Saikkonen mainitsee tämän yhdeksi tulevaisuuden huolenaiheeksi.

– Tunturikoivikoissa voi nähdä merkittävät vahingot omin silmin. Mittariperhonen tappaa jopa kokonaisen metsän.

Tunturikoivikko on eräänlaisessa ristitulessa, jonka muodostaa halla- ja mittariperhoset sekä poro. Tämän lisäksi männyn taimettuminen Käsivarressa on Saikkosen mukaan uhka tunturikoivulle.

Nils-Matti Vasara toteaa, että Suomen hallitus ja virkavalta ovat omilla toimillaan aiheuttaneet luonnon ylikulumisen.

Nils-Matti Vasara toteaa, että Suomen hallitus ja virkavalta ovat omilla toimillaan aiheuttaneet luonnon ylikulumisen. Kuva: Sara Aaltio

Veto vedolta sukset häivyttävät Saanatunturin kauemmas horisonttiin. Vajaa pari kilometriä ennen Kolmen valtion rajapyykkiä tulee poukama, jossa on kuolon korjaamaa tunturikoivua.

– Mallan luonnonpuistossa tällaista mittariperhosten ja porojen yhteistyössä tuhoamaa tunturikoivikkoa on noin 300 hehtaarin verran.

Saikkonen näkee, että metsä voi vielä uusiutua mittariperhosen jäljiltä, mutta poro vie viimeisenkin mahdollisuuden. Poroja Käsivarren paliskunnassa on 8 000–12 000.

– Mittariperhosten jäljiltä puulla on vielä juuret ja mahdollisuus selviytyä. Jos poro syö mittariperhosen tuhoamasta puusta uudet vesat, puu kuolee.

Lähes kaksi vuosikymmentä Saikkonen on kartoittanut pohjoisen luontoa. Tietoa kerätään muun muassa tutkimuksia varten, mutta hän huomauttaa, että ei ole itse tutkija. Hän näkee silti muutokset, kuten tuulten lisääntymisen ja tunturikoivikkotuhojen tihentyneet ajanjaksot.

– Tällä hetkellä meillä on jopa 120 000 hehtaaria mittareiden tuhoamaa tunturikoivikkoa Suomessa. Tilanne vastaa sitä, että meillä olisi kilometrin leveä ja tyhjä kaistale maan päästä päähän.

Ilmastonmuutos voi nostaa riskiä mittarituhoille

Käkkärään kasvava tunturikoivikko maalautuu sineen, ja huurre laskeutuu puun oksille. Pakkanen kiristyy Kilpisjärven jäällä, kun päivä kääntyy kohti iltaa.

Monihaaraisella tunturikoivulla on ääriolosuhteisiin soveltuvia ominaisuuksia, ja se on luonut keinot selviytymiseen siellä, missä muut puulajit eivät menesty. Kuiva maaperä ja äärimmäiset pakkaset eivät hetkauta matalaa, puskamaista puuta.

Ilmasto lämpenee Arktisella alueella nopeammin kuin muualla. Lämpenemisen myötä mittariperhosen tuhot voivat tiheentyä.

Ilmasto lämpenee Arktisella alueella nopeammin kuin muualla. Lämpenemisen myötä mittariperhosen tuhot voivat tiheentyä. Kuva: Sara Aaltio

Ilmastonmuutos näkyy arktisella alueella nopeammin kuin muualla. Arktisen alueen seuranta- ja arviointiohjelman mukaan keskilämpötila ilmastonmuutoksesta johtuen on noussut pohjoisella pallonpuoliskolla noin kolme kertaa nopeammin verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon.

Uusimman IPCC-osaraportin mukaan 1,5 asteen keskilämpötilan maapallolla tullaan saavuttamaan 2030-luvun alkupuoliskolla.

Ilmaston lämpenemisen ansiosta mittarituhot voivat tiheentyä. Jos kireät pakkaspäivät vähenevät tunturikoivujen kasvualueella, on todennäköistä, että mittariperhosten munat selviytyvät talvesta. Munat eivät kestä yli 36 asteen pakkasia.

Maapallon lämpeneminen, luontokato ja erilaiset muuttujat muodostavat yhteisen ja pahimmillaan toisiaan kiihdyttävän uhan pohjoisen elämälle.

Mallan luonnonpuistossa on 300 hehtaaria kuollutta koivikkoa

Mallan luonnonpuistossa on 300 hehtaaria kuollutta koivikkoa Kuva: Sara Aaltio

Saikkonen puhuu tuhosta silloin, kun se ylittää luonnon tasapainon. Lähtökohtaisesti mikään laji ei ole itsessään huono. Nyt tilanne on monin paikoin se, että mittariperhosten tuhoa on liian usein, eikä ympäristö ehdi uusiutumaan.

– Aika usein mittariperhosista ja poroista puhutaan negatiivisesti vaikka ne kuuluvat luontoon. Kohtuullisina määrinä esiintyessään molemmat lajit lisäävät tunturiluonnon monimuotoisuutta. Nämä ovat erittäin monimutkaisia asioita, joissa kokonaisuus ratkaisee.

”Vastakkainasettelu ei auta”

Eläinten jälkiä kiemurtelee siellä täällä ympäri tunturikoivikkoa. Monet jäljistä johtavat kohti Saanatunturin vieressä sijaitsevaa Tsahkaljärveä. Koivikossa on merkittävä ero Mallan luonnonpuiston rannalla törröttävään pökkelöriviin.

Saikkonen huomauttaa, että Käsivarressa on alueita, joilla tunturikoivikot ovat päässeet uusiutumaan toimivan laidunkierron ansiosta.

– Koivikko selviytyy mittariperhosten tuhoista, jos laidunkierto toimii. Esimerkiksi Kilpisjärvelle johtavan tien varressa on tällaisia alueita.

Poro muodostaa tuntureihin biotoopin, mutta laidunnuspaineen kasvaessa sen vaikutus ympäristöön on pikemminkin negatiivinen.

Poro muodostaa tuntureihin biotoopin, mutta laidunnuspaineen kasvaessa sen vaikutus ympäristöön on pikemminkin negatiivinen. Kuva: Sara Aaltio

Sulan maan aikaan tunturikoivut tarjoavat suojan monenlaiselle elämälle. Saikkonen huomauttaa, että terve tunturikoivikko on myös porojen etu.

– Syksyisin tunturikoivikosta löytyy porolle paljon ruokaa, koska sienet elävät puiden kanssa symbioosissa. Tämä tietysti vaatii sen, että koivikot säilyvät mittariesiintymien jälkeen.

Saikkosen puhe on suoraviivaista ja ajoittain sekaan mahtuu kannanotto. Lopuksi päädytään kuitenkin tilanteeseen, jossa asioita lähestytään monesta suunnasta.

– Vastakkainasettelu ei auta. Olen jutellut paljon poromiesten kanssa, ja huomaan, että huoli on yhteinen. Pitää löytää ratkaisuja, jossa luonnon kantokyky kestää laidunnuspaineen.

Kulttuurilliset asiat tulisi tulisi Saikkosen mukaan huomioida. Näin hän vastaa kysymykseen saamelaisten oikeuksista.

Mittariperhonen voi tuhota jopa kokonaisen metsän. Viimeistään silloin metsä on kuollut, kun tuhon viimeistelee poro.

Mittariperhonen voi tuhota jopa kokonaisen metsän. Viimeistään silloin metsä on kuollut, kun tuhon viimeistelee poro. Kuva: Sara Aaltio

Lähes samoilla linjoilla on Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Anne Ollila. Puhe on tiukkaa porotalouden puolustusta, mutta Ollila jakaa näkemyksen hyvinvoivan ekosysteemin merkityksestä poroille. Hän mainitsee, että poro on sopeutuvainen eläin.

– Minä katson tätä siitä näkökulmasta, että poronhoito on vanhimpia elinkeinoja Lapissa ja sillä on ikimuistoinen oikeus käyttää maata poronhoitoon.

Ollila huomauttaa, että suomalaisessa politiikassa ja keskustelussa on haluttu löytää monimutkaisiin kysymyksiin yksinkertainen vastaus.

– Meillä on Suomessa totuttu tuijottamaan yhtä asiaa laajassa kokonaisuudessa. Tässä tapauksessa poronhoito on tavattoman helppo syntipukki.

Poronhoito saamelaiskulttuurin kulmakivi

Poronhoito on keskeinen saamelaiskulttuuria ylläpitävä tekijä. Ilmastonmuutos ja valtiollinen politiikka ovat kuitenkin aiheuttaneet tilanteen, jossa mahdollisuudet elinkeinoon ja kulttuuriin ovat poromies Nils-Matti Vasaran mukaan katoamassa.

Hän ei mieti vastausta kysyttäessä poronhoidon tulevaisuudesta, se on viiltävä ja nopea.

– Ei ole tulevaisuutta.

Sää voi muuttua tunturissa yllättäen. Nils-Matti Vasara ja Metsähallituksen Arto Saikkonen toteavat, että tuulisuus on kasvanut.

Sää voi muuttua tunturissa yllättäen. Nils-Matti Vasara ja Metsähallituksen Arto Saikkonen toteavat, että tuulisuus on kasvanut. Kuva: Sara Aaltio

Vasara alkaa kertomaan tarinaa, kuinka oli hiljattain tavannut 84-vuotiaan saamelaisen Kilpisjärven kylällä. Myös hän oli valitellut, että saamelaiskulttuuri ja poronhoito tullaan menettämään yhteiskunnallisten muutosten edessä.

Vuosisatoja saamelaiset olivat tottuneet hoitamaan poroja vuodenaikoihin perustuvan kierron mukaisesti, mutta nyt porot on hoidettu pienemmillä alueilla.

– Meillä oli toimiva järjestelmä, ja sitten tulivat valtioiden rajat. Eihän paliskunnatkaan ole saamelaisten keksintö. 550 vuotta hoidimme poroja perinteiden mukaan.

Pitkän linjan poromies selventää, että kolonialistinen politiikka ja maankäyttö ovat luoneet tilanteen, jossa poro kuluttaa luontoa. Hänen mukaansa ennen oli toisin, ja luonto kesti laidunnuspaineen.

Kevään koittaessa Käsivarressa siirryttiin Jäämerelle, ja talvisin takaisin tuntureille. Vasara kertoo, että hänen isänsä oli viimeinen suvussa, joka jutasi poroja Jäämerelle. 1900-luvun puolessa välissä rakennettiin pororaja-aita Suomen, Norjan ja Venäjän välille.

Tunturiluonnon suojelu on monimutkainen kokonaisuus, sanoo Nils-Matti Vasara.

Tunturiluonnon suojelu on monimutkainen kokonaisuus, sanoo Nils-Matti Vasara. Kuva: Sara Aaltio

Vasara nostaa jäätynyttä heinää maasta. Sitten hän perääntyy ja katselee poroja hetken aikaa.

– Tämän valkoturpaisen pelastin tuolta tunturin kupeesta. Kotka oli hyökännyt sen kimppuun.

Vaikuttaa siltä, että hän tuntee jokaisen poronsa. Niihin kuulemma kiintyy.

Läpi haastattelun Vasara lausuu rauhallisesti asiat, joista on jotain mieltä. Puheeseen kuuluu usein tarina.

– Joku joskus puhui poroista pelkkinä eläiminä. Ikään kuin ne olisivat tyhmempiä kuin ihmiset. Maailmanmenoa katsoessa en olisi tästä aivan varma. Itse asiassa ihminen on erittäin typerä eläin.

Letkautus jää kaikumaan myräkkään, johon vahvistus löytyy jaloissa makoilevista poroista. Jos luonto kestäisi ne olisivat tunturissa.

Lue myös:

 Näin luontokato näkyy Suomessa – ”Suomen luonnon tila on valitettavasti huono”, sanoo ympäristökeskuksen tutkija

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään