KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Li Andersson: Vasemmiston kantojen tarkastelussa ei ole kyse vain Natosta – ”Venäjän hyökkäyssota asettaa eurooppalaisen yhteistyön uuteen valoon”

Ennen vanhaan on ollut niin, että Nato-vastaisuus on ollut puoluetta yhdistävä kanta. Nyt se on pikemminkin erottava, Li Andersson sanoo.

Ennen vanhaan on ollut niin, että Nato-vastaisuus on ollut puoluetta yhdistävä kanta. Nyt se on pikemminkin erottava, Li Andersson sanoo. Kuva: Antti Yrjönen

Vasemmistoliitto on aloittanut työn, jonka päässä on päätös puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoista. Venäjän hyökkäys on muuttanut jäsenistön kantoja nopeasti.

Jussi Virkkunen
12.3.2022 8.00

Vasemmistoliitto kertoi tällä viikolla aloittavansa ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen tarkastelun. Puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, mitä tämä tarkoittaa?

Keskeisin syy tälle on totta kai Venäjän aloittama hyökkäyssota, ja sen mukanaan tuomat muutokset koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Se pakottaa kaikki tahot – vasemmistoliitto mukaan lukien – käymään sisäisen keskustelun, jossa tarkastetaan omia kantoja suhteessa muuttuneeseen tilanteeseen.

Käsitykseni on se, että tämä tilanne on aiheuttanut ison mielipidemuutoksen vasemmistoliiton kannattajien ja osin myös jäsenistön keskuudessa. Koen tärkeänä, että luomme tilaa puolueen sisäiselle keskustelulle siitä, mitä tämä uusi tilanne tarkoittaa meidän politiikan teon ja linjaustemme näkökulmasta. Se liittyy kuumana käyvään keskusteluun Nato-jäsenyydestä, mutta kyse ei ole vain Natosta.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Osa jäsenistöstä on hyvin voimakkaasti Nato-jäsenyyttä vastaan ja osa suhtautuu siihen myönteisesti.”

Itse nostaisin esille myös eurooppalaisen ja EU:n sisäisen yhteistyön, johon olemme tähän asti niin ikään suhtautuneet aika nihkeästi. Nyt olemme tilanteessa, jossa laajamittainen hyökkäyssota toiseen maahan Euroopassa on mahdollinen. Se asettaa eurooppalaisen yhteistyön uuteen valoon ja alleviivaa sen tärkeyttä.

EU-rintamalla tapahtuu koko ajan todella paljon.

Miten aloitettu työ etenee?

Nyt valmistellaan kirjallista linjauspohjaa ja mietimme kannanmuodostusta. Aikataulu on sellainen, että pohjalinjauksia olisi mahdollista käsitellä viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa.

Järjestämme kahden viikon päästä ulko- ja turvallisuuspoliittisen seminaarin. Se on avoin koko jäsenistölle ja myös muille halukkaille. Sen lisäksi tullaan järjestämään sähköisiä seminaareja.

Jos valtionhallinnon puolella tapahtuu jotain, mikä vaatii kantaa vasemmistoliitolta, on meillä valmius kutsua puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous koolle hyvinkin nopeasti.

Reagointivalmius on olemassa, jos sitä meiltä vaaditaan.

Onko tarkoituksena, että kesäkuun puoluekokoukseen tulee pohjaesitys uusista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjauksista, joista sitten äänestetään?

Kyllä, kysymys on Natoa laajempi. Siinä pitää tarkastella näkemyksiämme vaikkapa varautumiseen. Tarkoittaako se esimerkiksi puolustusvoimien resursseja, vihreää siirtymää, jolla luovumme energiariippuvuudesta vai onko se vaikkapa kyberturvallisuuteen panostamista.

Tässä on erilaisia puolustusyhteistyön ulottuvuuksia, jossa on pöydällä ensin pohjoismainen taso, sitten Eurooppa ja lopulta Nato-kysymys.

Mikä on oma kantasi?

Näen tärkeäksi jättää tilaa keskustelulle ja en siksi lähde ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenenä linjaamaan vahvasti omaa kantaani tässä vaiheessa.

Tämä prosessi on käynnistetty, että kyse olisi yhteisestä työstä. Minulle on tullut jonkun verran palautetta, että keskusteluilmapiiri puolueen sisällä ei ole parhaimmalla mahdollisella tasolla. Jäsenistöllä on aika voimakkaita kantoja puolin ja toisin.

Ennen vanhaan on ollut niin, että Nato-vastaisuus on ollut puoluetta yhdistävä kanta. Nyt se on pikemminkin erottava. Osa jäsenistöstä on hyvin voimakkaasti Nato-jäsenyyttä vastaan ja osa suhtautuu siihen myönteisesti.

Pidän tärkeänä, että kykenemme käymään sisäistä keskustelua, jossa tunnustamme tilanteen. Samalla pyrimme luomaan tilaa erilaisille näkemyksille ja mielipiteille tulla kuulluksi tässä sisäisessä prosessissa.

Hallitus kokoontuu kehysriiheen huhtikuussa. Ovatko neuvottelut niiden osalta alkaneet ja voiko hallitus pitää kiinni aiemmin sovitusta tiukasta kehyslinjauksesta?

Neuvottelut eivät ole vielä alkaneet. Lähdemme siitä, että jos on tarvetta tehdä välttämättömiä panostuksia puolustusvoimiin tai maatalouteen, kehyksen pitää joustaa tilanteen mukaan.

Ei voi olla sellaista tilannetta, että vuosi sitten sovittu tiukka kehystaso estäisi meitä tekemästä tarpeellisia panostuksia turvallisuuden ja huoltovarmuuden eteen, tai pakottaisi vaihtoehtoisesti leikkaamaan muualta.

Kehys ei voi olla pyhä totuus, joka ei jousta maailman muuttuessa radikaalisti.

Kesäkuun puoluekokouksen jälkeen siis tiedämme, voiko vasemmisto tulevaisuudessa esimerkiksi osallistua hallitukseen, jolla on myönteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen.

Prosessit käynnistetään juuri siksi, että voimme keskustella näistä asioista. Itse pidän selvänä, että näitä alkuvuodesta 2019 päätettyjä kynnyskysymyksiä on kyettävä tarkastelemaan muuttuneessa tilanteessa.

Kuten sanoin aiemmin, ne ovat tietenkin asioita, joista päätetään ja keskustellaan yhdessä.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen on esitetty kommentteja, joissa on ihmetelty vasemmiston tiukkoja kommentteja Venäjään liittyen. Miten olet suhtautunut niihin?

Näin sanovat ihmiset ovat eläneet aika ison kiven alla viimeiset kymmenen vuotta. Silloin ei ole seurattu yhtään niitä kannanottoja ja linjauksia, joita vasemmistoliitto on tehnyt.

Vasemmistoliitto, toisin kuin moni iso oikeistopuolue, on ottanut kantaa Putinin autoritaariseen politiikkaan, on vastustanut Fennovoiman ydinvoimahanketta, on ottanut kantaa Venäjän vähemmistöjen puolesta, on ottanut kantaa Venäjän riippumattoman median puolesta. Olemme myös saaneet voimakasta kritiikkiä siitä muilta puolueilta.

Muistan hyvin kritiikin, jota Paavo Arhinmäelle esitettiin hänen otettuaan ministerinä Venäjällä ollessaan kantaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta.

Nyt ajatellaan, että on herkullinen paikka lyödä vasemmistoa jostain kuvitteellisista syistä. Näillä kommenteilla ei ole mitään tekemistä sen politiikan kanssa, mitä olemme vuosien aikana tehneet.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään