Tehyn, SuPerin, Jukon, Jytyn ja JHL:n sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n välisen työriidan sovittelu jatkuu tänään maanantaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla.
Aikaa sopimusneuvotteluille tuli lisää, kun työ- ja elinkeinoministeriö siirsi hoitoalan lakkoa kahdella viikolla. Lakon piti alkaa perjantaina 18.3. Kuuteen sairaanhoitopiiriin rajatun työnseisauksen toimeenpano on nyt kielletty 1. huhtikuuta asti.
Tasan kaksi viikkoa sitten edellinen KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvottelu päättyi tunnissa. Työnantajapuoli keskeytti neuvottelut todeten ettei edellytyksiä niiden jatkamiselle ollut. Sitä ennen järjestöt olivat ilmoittaneet pitävänsä kiinni palkkaohjelmavaatimuksistaan. Yhden pääsopimuksen kannalla olivat KT ja muut neuvottelujärjestöt paitsi hoitajajärjestöt SuPer ja Tehy.
– Yhteisessä pöydässä parhaiten turvaamme ja kehitämme paitsi kuntien, myös hyvinvointialueiden yleisiä palvelussuhteen ehtoja.
Lähtökohdat tämänpäiväiselle neuvottelulle ovat siis haastavat.
Yhteinen tahtotila?
JHL:n Karrasch puolustaa yhtä yhteistä pääsopimusta.
– Yhteisessä pöydässä parhaiten turvaamme ja kehitämme paitsi kuntien, myös hyvinvointialueiden yleisiä palvelussuhteen ehtoja.
Karrasch muistuttaa keväällä 2020 kaikkien pääsopijoiden hyväksymästä aiesopimuksesta. Siinä todetaan, että jos sote- ja maakuntauudistus menee eduskunnassa läpi ja maakunnat perustetaan, kuntatyönantaja KT saa oikeuden edustaa myös niitä ja että jatkossakin on ”yksi yhteinen pääsopimus sekä yksi yhteinen pääneuvotteluryhmä”.
Karraschin mukaan aiesopimus kertoo silloisen yhteisen tahtotilan.
– Ja se oli myös yksi merkittävä tekijä, että silloin saatiin ratkaisu aikaiseksi.
Hän muistuttaa, että silloin tehtiin sote-sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, millä tavallaan valmistauduttiin jo tuleviin hyvinvointialueisiin.
– Mutta nyt ei enää näytä painavan se, mitä silloin sovittiin, Karrasch jatkaa.
Vai jakaannutaanko kahteen?
SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan nyt tarvitaan kaksi sopimusta, kuntapääsopimus ja hyvinvointialueiden pääsopimus.
– Me olemme todenneet, että koska vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueiden ainoa maksaja on valtio, niin myös se pääsopimussysteemi on järkevää tehdä niin että meillä on kaksi pääsopimusta.
Aiesopimuksen toimimattomuus on Paavolan mukaan tullut ilmi neuvotteluissa.
– Siitä ei tule yhtään mitään, se on tuhoon tuomittu ajatus. Tämä muutos on suuri, se on suuri myös työnantajapolitiikkana. Ja vaikka KT on neuvotteleva osapuoli, niin silti työnantaja muuttuu totaalisesti. Ennen se on ollut kunta, nyt se on hyvinvointialue, jossa sote, ja kaikki muu jää kuntiin.
Veronmaksajien etu?
Kuntatyönantajan mielestä pääsopimus ja pääneuvotteluryhmä turvaavat parhaiden julkisrahoitteisten palveluiden kokonaisuuden jatkossakin.
KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kankaan mukaan on veronmaksajien etu, että julkisesti rahoitetut kunta- ja hyvinvointialuepalvelut neuvotellaan yhtenä kokonaisuutena. Kuntatyönantaja pitää kiinni aiemmin sovitusta, hän korostaa.
Kunta-alalle uusi ylityö- ja vuoronvaihtokielto
Kunta-alan pääneuvottelujärjestöt JAU (JHL ja Jyty) ja JUKO ovat julistaneet uuden ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkaa maanantaina 21.3. ja on voimassa sunnuntaihin 27.3. saakka, koska alan neuvottelut eivät ole edenneet.
Edellinen koko kunta-alaa koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy tänään maanantaina 13.3. Lisäksi JHL, Jyty ja Juko ovat jättäneet kunta-alaa koskevat lakkovaroitukset Rovaniemelle ja Jyväskylään 23.3.–24.3. sekä Tampereelle ja Kuopioon 29.–30.3.
Tehyn ja SuPerin nyt 1.4. mahdollisesti alkamaan siirretty työnseisaus koskee Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirejä sekä HUS Helsingin yliopistollista sairaalaa ja niiden omistuksessa tai läheisessä yhteistyössä olevissa yhtiöissä tai osuuskunnissa tehtävää lakonalaista työtä. Ilmoitusten piirissä on myös kaksi avaintalaista organisaatiota.