Vasemmistoliiton nakkilalainen kansanedustaja Jari Myllykoski on tyytyväinen siihen, että hänen pitkään ajamansa lakimuutos maksuhäiriömerkinnän poistumisesta meni eduskunnassa läpi. Jatkossa velallisen maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua siitä, kun velka on maksettu.
– Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman puoluerajat ylittävää yhteistyötä kahdeksan kansanedustajan kesken, Myllykoski kehuu.
Lakimuutosta maksuhäiriömerkinnän poistumisesta kuukauden kuluttua velan maksusta olivat Myllykosken lisäksi ajamassa myös kansanedustajat Katja Taimela (sd), Ville Vähämäki (ps), Arto Satonen (kok), Arto Pirttilahti (kesk), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Joakim Strand (rkp) ja Antero Laukkanen (kd).
”Tässä on monenlaista projektia vielä suunnittelussa”
“En aio levätä laakereillani”
Jari Myllykoski ilmoitti maaliskuussa, ettei ole enää ehdolla seuraavissa, vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa vuodesta 2011 istunut Myllykoski ei kuitenkaan aio heittää hanskoja tiskiin, vaan kansanedustajalla riittää töitä vielä ensi kevääseen asti.
– Tässä on monenlaista projektia vielä suunnittelussa, Myllykoski sanoo.
Hän on jo jättänyt eduskuntaan toimenpidealoitteen metsästys- ja kalastusharrastuksen tuomisesta virikesetelin verotusedun piiriin. Siinäkin oli kyse puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä: Myllykosken aloitteen on allekirjoittanut kansanedustajia myös seitsemästä muusta eduskuntaryhmästä.
Myllykoskella on suunnitelmissaan myös työaikalain korjaaminen siten, että “harmaiden ylitöiden” teettämiseen puututtaisiin.
– Tällä hetkellä töitä voidaan tehdä siten, että kerätään työaikapankkiin saldoa, ja sitten työnantajat nollaavat sen puolivuosittain. Työn tehneet henkilöt jäävät kuitenkin vaille rahallista korvausta tai työaikahyvitystä.
Jari Myllykosken mielestä on käsittämätöntä, että Suomessa on järjestelmä, jossa kyllä seurataan ylitöiden enimmäismäärää, mutta ei kokonaistyöaikaa.
– Tämähän on työhyvinvointikysymys, kansanedustaja toteaa.
Myllykosken mielestä ei ole realistista, että lakia saataisiin muutetuksi ennen eduskuntavaaleja, mutta asia pitäisi saada hänen mielestään liikkeelle hyvissä ajoin.
Hoitoalan tupoa tarvitaan
Jari Myllykoski kertoo seuranneensa huolestuneena kunta-alan työmarkkinaneuvotteluiden kariutumista. Tänään perjantaina alkoi hoitajaliittojen Tehyn ja SuPerin lakko, joka koskee ensi vaiheessa 25 000 hoitajaa.
Jos sopua ei synny, kahden viikon kuluttua lakko laajenee koskemaan 40 000 hoitajaa 13 sairaanhoitopiirissä. Työriidan keskiössä ovat työmarkkinajärjestöjen erimielisyydet palkankorotuksista, joita työnantajapuoli pitää kohtuuttomina.
– Tässä on kyse isommasta asiasta kuin kuntatyöntantajien tuskasta. Haluaisin nähdä, että ottaisiin askel taaksepäin ja tehtäisiin pitkäjänteinen ratkaisu kolmikantaisesti. Julkisen puolen hoitoalan tupoa tarvitaan, Myllykoski kommentoi.
Myllykoski sanoo, että valtio ei tietenkään neuvottele työehdoista, mutta että valtiovallalla pitää olla valmiuksia olla kuntien tukena, jos niiden kustannustaakka nousee.
Sairaanhoito ei saa romuttua
Yhtäaikaa hoitoalan työehtokiistan kanssa koronatilanne on ottanut käänteen pahempaan suuntaan. Jari Myllykoski muistuttaa, että tällä hetkellä Suomessa on sairaalahoidossa eniten ihmisiä koko epidemian aikana.
– Toivoisin, että nyt tehtäisiin jonkinlainen välirauha tai kompromissi niin, että hoitajat saavat lupauksen siitä, että he saavat jotakin jo nyt, Myllykoski pohtii.
– En syytä hoitajaliittoja edesvastuuttomuudesta, vaan minusta valtakunnansovittelijan pitäisi pystyä rakentamaan jonkunlainen ratkaisu. Sairaanhoito ei saa tässä koronatilanteessa romuttua.
Jari Myllykoski näkee, että homman on oltava nyt valtakunnansovittelijan hanskassa.
– Jos ei ole, niin minulle voi soitella!
Kansan Uutiset julkaisee sarjaa, jossa vasemmistoliiton kansanedustajat kertovat politiikan viikosta.