KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kysymyksiä menneestä maailmasta: Mikä on paras työllisyystoimi?

Kuva: Lehtikuva/Hanna Matikainen

Koonnut Jussi Virkkunen
2.4.2022 10.00

 

Miksi tämä kysymys?

Vielä helmikuun alussa Suomessa pohdittiin, miten hallituksen käy kevään koitoksissa. Koitoksilla viitattiin sovittuihin neuvotteluihin, jotka koskivat työllisyystoimia, ilmastopolitiikkaa ja lopulta huhtikuussa edessä olevaa kehysriihtä, jossa suunnitellaan vuoden 2023 budjettia.

Siksi lähdimme kysymään parhaista työllisyystoimista. Maaliskuussa kysymys tuntuu vähäpätöiseltä – samalla se kuvaa, kuinka suuri muutos mielenmaisemassamme tapahtui.

Samalla on pidettävä mielessä, että Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin eteen tulee vielä tiukkoja sisäpoliittisia vääntöjä. Niissä talouspolitiikka on usein mukana, myös nämä työllisyystoimet.

Kaikki kriisit päättyvät joskus. Vielä on täysin auki, miltä maailmamme silloin näyttää. Mutta yksi asia on varma: Joku toimittaja tulee silloin kirjoittamaan, että hallitus tekee vastuutonta politiikkaa.

Kuva: Antti Yrjönen

 
Pia Lohikoski, kansanedustaja

Parhaita työllisyystoimia ovat panostukset koulutukseen, työkykyyn ja työssäjaksamiseen. Työehtojen on oltava reilut, ja työn pitää aina kannattaa taloudellisesti. Yksi hyvä keino työelämän epävarmuuksien poistamiseen olisi perustulo.

Nuorten työttömien Ohjaamo-toiminta on ollut tuloksellista, ja hallitus on yhtenä työllisyystoimena vakinaistamassa tätä.

Ohjaamo-toiminnan etuna on palvelukentän kokoaminen yhden katon alle, palveluun pääsyn oikea-aikaisuus ja saavutettavuus ‒ konkreettinen apu yksilöllisiin tarpeisiin palveluviidakon sijaan.

Tilastokeskuksen mukaan yli 50-vuotiaat eivät jää työttömiksi nuorempia yleisemmin, mutta uudelleen työllistyminen on heille vaikeampaa. Selkeimmin ikä alkaa vaikuttaa henkilön työmarkkina-asemaan 60:nnen ikävuoden jälkeen.

Yli 50-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla voi olla takanaan pitkä ura, mutta osaamista ei ole välttämättä kehitetty kuin yhden työnantajan tarpeisiin. Osalla tietotekniset taidot eivät ole ajan tasalla.

Palveluja voisi täydentää yli 50-vuotiaille tarkoitetulla Ohjaamolla, josta saisi tukea työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen.

Kuva: Antti Yrjönen

 

Patrizio Lainà, pääekonomisti

Usein parhaita työllisyystoimia ovat ne, joita ei edes pidetä työllisyystoimina. Riittävästä kokonaiskysynnästä huolehtiminen investoimalla on usein paras työllisyystoimi.

Keynesiläisestä näkökulmasta työllisyys määräytyy pääasiassa hyödykemarkkinoilla, ei työmarkkinoilla. Toisin sanoen sosiaaliturvalla tai työmarkkinareformeilla ei ole kovin suurta vaikutusta työllisyyteen, kun taas kokonaiskysynnällä on. Maallikollekaan ei ole yllättävää, että yritykset työllistävät silloin, kun niiden tuotteille ja palveluille on paljon kysyntää.

Työllisyyden kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä kokonaiskysynnästä kaikissa tilanteissa. Normaaleina aikoina korostuu korkean investointiasteen ylläpitäminen.

Elvytys puolestaan korostuu lamoissa, koska lamat jättävät pysyviä jälkiä työllisyyteenkin. Saimme kokea tämän ”hystereesi-ilmiön” kantapään kautta 1990-luvun lamassa. Lamaa edeltänyt korkea työllisyysaste saavutettiin vasta juuri äskettäin eli yli 30 vuoden jälkeen.

Olen laskenut, että koronaelvytyksen ansiosta työllisyys jää pysyvästi noin kaksi prosenttiyksikköä eli lähes 70 000 henkilöä korkeammalle tasolle kuin ilman elvytystoimia.

 

Teemu Muhonen, toimittaja

Kysymys parhaasta työllisyystoimesta on syvästi poliittinen, sillä tehokkaimmat työllisyystoimet eivät välttämättä ole kaikkien mielestä parhaita. Esimerkiksi julkisin varoin tehtävät suuret investoinnit voivat kohentaa työllisyyttä, mutta ne eivät hintalappunsa vuoksi aina vahvista julkista taloutta. Vastaavasti vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen voi vahvistaa julkista taloutta ja kohentaa työllisyyttä jonkin verran, mutta samalla se heikentää monien toimeentuloa.

Esimerkkinä onnistuneesta työllisyystoimesta voi pitää vuonna 2017 voimaan tullutta eläkeuudistusta, joka muun muassa nostaa eläkeikää asteittain. Uudistuksen voimaantulon jälkeen todellinen keskimääräinen eläköitymisikä on noussut kahden edellisen vuoden ajan voimakkaasti. Se johtuu osin myös työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisestä.

Eläkeiän nosto on toki eläke-etuuksien leikkaus. Sitä voi silti perustella suomalaisten eliniän pidentymisellä: ikääntyvän hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta on tarpeellista, että työurat pitenevät. Jos eläkeikää ei nostettaisi nyt, sitä jouduttaisiin todennäköisesti nostamaan tulevaisuudessa vielä jyrkemmin. Eläkeuudistuksen eräänlaisena jatkeena voi pitää hallituksen päätöstä poistaa ikääntyvien eläkeputki.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään