Pitkäaikainen työnantajapuolen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen uskoo, että saatamme olla työmarkkinaneuvottelujen kannalta historian vakavimmassa kriisissä. Hän arvioi Ammattiliitto Prolle antamassaan haastattelussa, että UPM:n toimien kaltainen käytös voi olla uhka yhteiskuntarauhalle.
– Olemme varmaankin yhdessä historian vakavimmista kriiseistä työmarkkinaneuvotteluissa. Nyt on menetetty luottamus ja työnantajapuoli ei ole tätä harkinnut ihan loppuun asti.
Laatunen toimi aikaisemmin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työmarkkinajohtajana lukuisissa tes-neuvotteluissa.
Lasse Laatusen haastattelun voi katsoa täältä:
[/dorishtml
Tällä neuvottelukierroksella esimerkiksi UPM ilmoitti irtautuvansa yleissitovista työehtosopimuksista. Suomalainen sopimisen kulttuuri on perinteisesti ollut työmarkkinoita vakauttava järjestelmä, jolla on taattu sekä jatkuvuutta että reilut työehdot. Laatunen arvioi, että yhteisestä sopimisesta kieltäytymisellä voi olla vakavia seurauksia.
– Työmarkkinajärjestöt ovat keskeisesti yhteiskuntarauhan takuumiehiä- tai naisia. Jos työmarkkinajärjestelmä toimii hyvin ja riittävän isoissa yksiköissä, se myös vakauttaa kansantaloutta ja on tärkeä osa maan hallitukselle sen talouspolitiikan tukena.
Kyse on ideologiasta ja politiikasta
Laatunen uskoo, että nyt on kyseessä ideologinen taistelu, jossa työnantajat pyrkivät heikentämään ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa myös suomalaisten työntekijöiden oikeuksien heikentämistä.
– Ideologiset tavoitteet ovat ihan selviä, vaikka ne varmasti kiistetään. Tästä on myös tullut mielikuva, ainakin ulkopuoliselle, että yrityksen pienipalkkaisimmilta tavallaan kielletään tai halutaan estää kollektiivinen edunvalvonta. Tämän kaltaisella politiikalla hävitetään keskinäinen luottamus, Laatunen sanoo.
Yksipuolinen sanelukulttuuri on tuttu esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa työnantajat ovat jo pitkään kampanjoineet työntekijöiden järjestäytymistä vastaan ja järjestäytymisaste on alhainen.
– Tällainen kehitys työmarkkinoilla voi johtaa rauhattomuuksiin Suomessa, niin kuin se on johtanut monissa Euroopan maissa, joissa työmarkkinat ovat vähemmän valtakunnallisiin sopimuksiin perustuvia.”
Malinen: Resurssit hukkakäytössä
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen arvostelee metsäteollisuuden yrityskohtaisiin sopimusneuvotteluihin kulutettua aikaa. Sopimusneuvotteluja on käyty tähän mennessä jo puoli vuotta. Sopimusten neuvotteluihin on käytetty niin työnantajapuolella kuin palkansaajapuolella moninkertainen määrä aikaa ja resursseja kuin valtakunnallisen sopimuksen tekemiseen olisi mennyt.
– On resurssien hukkakäyttöä käydä neuvottelemassa 1,9– 2,0 prosentin korotuksia kymmenissä yrityksissä monta kuukautta, kun saman olisi voinut toteuttaa yhdellä sopimuksella muutamassa viikossa. Sopimusteknisesti olisi ollut mahdollista sisällyttää yritysten erilaisia tarpeita paikallisesti sovittaviksi valtakunnalliseen sopimukseen, Malinen toteaa.
Hänen mukaansa työnantajat halusivat hajauttaa sopimukset yrityskohtaisiksi perusteina paikallisten piirteiden huomioon ottaminen sopimusten sisällöissä. Saavutetut yrityskohtaiset erot ovat varsin pienet.
Lasse Laatunen arvioi Prolle antamassaan haastattelussa, että muutaman vuoden kuluttua työnantajat ovat suurelta osin valmiita palaamaan valtakunnalliseen sopimiseen.
– Elinkeinoelämä haluaa kokeilla hajoita ja hallitse -taktiikkaa järjestäytymisen näivettämiseksi. Ammatillisella järjestäytymisellä ja joukkovoimalla on kuitenkin Suomessa niin vahvat perinteet, ettei työnantajien ”ristiretki” onnistu. Keskinäinen luottamus on kuitenkin onnistuttu hävittämään ja sen myötä aidon paikallisen sopimisen mahdollisuus. Se on tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa erittäin huono asia, Malinen sanoo.
lehti 