Tänään tiistaina alkoi kehysriihi eli hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-26. Hallitus löytänee sovun menokehyksistä huomiseen keskiviikkoon mennessä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson arvioi KU:lle viime viikolla, että riihestä tulee vaikea, mutta ei ylitsepääsemättömän vaikea.
– Luulen myös, että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei tulla näkemään sellaista kesäteatteria, mitä nähtiin viime vuonna tähän aikaan pidetyssä kehysriihessä.
Andersson viittaa kevään 2021 kehysneuvotteluihin, jolloin keskusta oli jo uhkailemassa hallituksen kaatamisella.
– Luulen, että tulemme välttymään sellaisilta tällä kertaa, Andersson toteaa.
Li Andersson kertoi tunnelmista kehysriihen alla KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa.
Opetusministeri toteaa ihmisten arvostavan hallitukselta vakautta ja toimintakykyä tässä tilanteessa ja kertoo, että hallituksessa yritetään saada vaikeat asiat neuvoteltua ilman kummempaa draamaa.
– Toki voimme kiukutella keskenämme suljettujen ovien takana, mutta emme julkisuudessa.
Ukrainan sota vaikuttaa myös Suomen politiikkaan
Li Andersson sanoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee vaikuttamaan myös Suomen talouspolitiikkaan tulevina vuosina.
– On tiedossa 300 miljoonan euron tukipaketti maataloudelle, ja myös Puolustusvoimille on tulossa aika merkittävästi lisämäärärahoja. Ne tullaan käyttämään kehyksestä huolimatta, Andersson kertoo.
Opetusministerin mukaan yleinen henki varsinkin hallituksen suurissa puolueissa on ollut se, että kehyspoikkeamat pitäisi rajoittaa suoraan huoltovarmuuteen ja pakolaisten vastaanottamiseen liittyviin kuluihin.
– Ainakaan vielä ei näytä siltä, että tämä sota aiheuttaisi sellaisen talouskriisin, että pitäisi elvyttää laajalla rintamalla. Elämme suuressa epävarmuudessa tässäkin suhteessa, ja siksi pitäisi katsoa varovaisemmin sitä, mihin suuntaan tilanne lähtee kehittymään.
Säästöjä haetaan edelleen
Li Andersson on vastahakoinen etsimään valtiontaloudesta leikkauksia tässä taloustilanteessa.
”Edelleenkään emme tule hyväksymään mitään koulutukseen tai sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia.”
– Säästöjä haetaan edelleen, koska ne olivat keskustan vaatimus hallituksen jatkolle, Andersson sanoo.
– Meidän mielestämme ne eivät ole mitenkään tarpeellisia tai perusteltuja. Se oli se sopu, mikä saatiin.
Esimerkiksi Puolustusvoimien osalta ei tulla tekemään säästöjä, vaan päinvastoin hallitus on luvannut puolustusbudjettiin korotusta. Li Anderssonin mukaan se tarkoittaa silloin sitä, että osa näistä säästöistä tullaan uudellenkohdentamaan verrattuna siihen sopuun, mistä hallitus sopi viime vuonna.
Sosiaalimenot ja koulutus turvassa leikkauksilta
Andersson muistuttaa kuitenkin, että hallitus sopi edellisissä kehysneuvotteluissa, että opintososiaalisiin etuuksiin, koulutukseen ja koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan ei kohdistettaisi leikkauksia.
– Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sosiaaliturva, peruspalvelut ja koulutus on rajattu näiden säästöjen ulkopuolelle. Se on vasemmistoliiton mielestä tärkeä ja välttämätön edellytys sille, että vaikka säästöjen uudelleenkohdennuksia joudutaan hallituksessa hakemaan, sama poikkeussääntö pätee edellleen, Andersson summaa.
– Edelleenkään emme tule hyväksymään mitään koulutukseen tai sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia.
Kuuntele Li Anderssonin koko haastattelu KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa tästä!