KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kommentti: Vasemmisto ampuu itseään jalkaan vetoamalla voimapolitiikkaan Venäjän hyökkäyksen syynä

Venäläiset ovat perustelleet hyökkäystään Ukrainaan maan vapauttamisella. Kuvassa Venäjän lippu liehuu raunioiden keskellä Ukrainassa.

Venäläiset ovat perustelleet hyökkäystään Ukrainaan maan vapauttamisella. Kuvassa Venäjän lippu liehuu raunioiden keskellä Ukrainassa. Kuva: Lehtikuva/Alexander Nemenov

Jos kansainvälinen järjestelmä on täysi anarkia ja Venäjä täysin epäluotettava voima, on asiaan vain yksi ratkaisu.

Jussi Virkkunen
15.4.2022 15.00

John Mearsheimer. Hänen nimeltään on ollut vaikea välttyä Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Mearsheimer on kansainvälisen politiikan professori ja yksi tunnetuimmista realistisen koulukunnan edustajista. Hänen suosionsa takana on yksi syy – hän näkee niin kutsutun lännen syyllisenä Venäjän käynnistämään sotaan. Tarkemmin Mearsheimer näkee syynä sotilasliitto Naton laajenemisen itään, mikä on sitten johtanut Venäjän ajattelussa siihen, että Nato muodostaa maalle suuren uhan.

Tämän näkemyksen vuoksi Mearsheimerin nimi on vilahdellut useissa kirjoituksissa Suomessakin. Viimeksi se esiintyi maailmanpolitiikan professorin Heikki Patomäen kirjoituksessa Helsingin Sanomissa

Sinänsä on hyvä, että Venäjän hyökkäystä pohditaan monilta eri kulmilta. Se, että jotain asiaa pyritään ymmärtämään mahdollisimman monilta eri kanteilta, ei tarkoita raa’an hyökkäyksen hyväksymistä. Venäjän johto on toki perustellut hyökkäystä niin monilla eri valheilla, että Naton laajentuminen tuntuu kiinnostavan hyvin vähän.

Venäjä on esimerkiksi tyhjentänyt tukikohtansa Norjan läheltä ja vienyt sotilaat sotimaan Ukrainaan. Jos sotilasliitto muodostaisi Venäjälle suuren uhan, näin tuskin toimittaisiin.

Mearsheimerin ja muiden realistisen koulukunnan näkemysten käyttöön liittyy yksi pulma, ja se on etenkin vasemmiston keskuudessa ongelma. Juuri Venäjän hyökkäyksen kohdalla vasemmiston joukoissa on lähdetty hakemaan ymmärrystä – ei siis hyväksymistä – hyökkäykselle realistisen koulukunnan kovimpien edustajien näkemyksistä.

Hyvin kärjistetysti se ajattelu tiivistyy seuraavasti: kansainvälinen järjestelmä on anarkia, jossa vain voima ratkaisee. Suurilla mailla on eniten voimaa, joten ne ovat luonnollisesti vahvimpia. Ja ne ovat myös valmiita käyttämään voimaa. Mitään moraalisia tai eettisiä pohdintoja ei tähän kehikkoon mahdu, vain voimapolitiikka puhuu.

Venäjä on toimillaan toki näyttänyt toimivansa juuri näin. Sitä ei kiinnosta lainkaan, mitä pienemmät maat ajattelevat. Jos ne ovat Venäjän naapurissa, kuuluvat ne maan etupiiriin, Kremlin ajattelu kulkee.

Miksi tämän ajattelun ymmärtäminen tai yritys ymmärtää sitä on sitten ongelma vasemmistolle? Vastaus löytyy Yhdysvalloista.

Kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003, se toimi juuri kuten Venäjä. Silloin ei kuulunut pohdintaa, että tämä on vain täysin normaalia kansainvälisen politiikan toimintaa. Yhdysvallat perusteli hyökkäystään aivan yhtä absurdisti kansallisen turvallisuuden näkökulmasta kuin Venäjä vuonna 2022 omaansa.

John Mearsheimer ei silloin kauheasti kiinnostanut. Vasemmiston piiristä ei kuulunut puheenvuoroja, jossa pyrittiin ymmärtämään Yhdysvaltojen voimapolitiikkaa, vaikkei sitä pitäisikään hyväksyttävänä. Jos haluaa vedota realistisen koulukunnan edustajiin ulkopolitiikan analyyseissä, on siinä suotavaa olla johdonmukainen.

Mutta vielä yksi nosto realistisen voimapolitiikan tiimoilta. Jos haemme siitä ymmärrystä ajatteluumme, vaikuttaa se myös kantaamme sotilasliitto Natoon. Jos kansainvälinen järjestelmä on täysi anarkia ja Venäjä täysin epäluotettava voima, on asiaan vain yksi ratkaisu.

Tuollaisessa järjestelmässä pienen valtion tulee tehdä itsestään mahdollisimman vahva, jotta sitä ei jyrätä. Eniten voimaa on saatavilla liittoutumalla, mikä tarkoittaa jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Silloin Suomi olisi ydinasepelotteen suojassa – sitä vahvempaa suojaa ei ole tarjolla. Tällainen maailmankuva on kyyninen, ja sen ihmiskuva on sama kuin Thomas Hobbesilla: ihmisen osa on olla jatkuvassa kaikkien sodassa kaikkia vastaan.

Sellaista on realistinen kansainvälinen politiikka. Anarkiassa ei ole status quoa. Siksi kannattaa miettiä pitkään, ennen kuin vetoaa Mearsheimeriin ja hänen teorioihinsa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Valtiovarainministeri Riikka Purra

Risusavottaa on ennenkin tarjottu ratkaisuksi: ”Purra yrittää vain herättää huomiota”

Liharuuasta luopumiseen yhdistetään pakottaminen.

Taustalla on vihamielinen suhtautuminen muutokseen: Ajatus lihasta luopumisesta ahdistaa

Tarvitaanko Varsinais-Suomen raideyhteyksiin lisää panostusta?

Ranne jarruttaa raideyhteyksiä: ”Olemme ministerin kumipyöräpolitiikan panttivankina”

Mai Kivelä muistuttaa siitä, että hakkuiden hillitseminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Palautetta Orpon hallituksen politiikasta: ”Lohduttoman huonoa”

Uusimmat

Samuel Ndungu työskentelee luomutilallaan Githungurissa, Keniassa.

Kenialaiset pienviljelijät saavuttivat merkittävän oikeusvoiton, kun maassa voi jälleen laillisesti käyttää ja jakaa perinteisiä siemeniä

Valtiovarainministeri Riikka Purra

Risusavottaa on ennenkin tarjottu ratkaisuksi: ”Purra yrittää vain herättää huomiota”

Liharuuasta luopumiseen yhdistetään pakottaminen.

Taustalla on vihamielinen suhtautuminen muutokseen: Ajatus lihasta luopumisesta ahdistaa

Tarvitaanko Varsinais-Suomen raideyhteyksiin lisää panostusta?

Ranne jarruttaa raideyhteyksiä: ”Olemme ministerin kumipyöräpolitiikan panttivankina”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

 
02

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

 
03

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

 
04

Yrittääkö kokoomus hämätä? SAK hämmästelee pääministeripuolueen ilakoimista

 
05

Vasemmistoliiton Koskelan arvio: Ministeri Juuso on epäonnistunut

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pääkirjoitus: Valta nousee etelästä

18.02.2026

Köyhä lapsuus jättää elinikäiset jäljet Perun lapsiin

17.02.2026

Palautetta Orpon hallituksen politiikasta: ”Lohduttoman huonoa”

17.02.2026

Varusmiehet usein taloudellisessa pinteessä – pakottaa lyhyeen palvelukseen

17.02.2026

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

17.02.2026

Toinen tasavalta on yritys kansalliseksi omaksikuvaksi

16.02.2026

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

16.02.2026

Iskelmänostalgiaa ja muusikkohuumoria Suonna Konosen uudessa aluevaltauksessa

15.02.2026

Joel Kangaksen tunnelmallisesta toiminnalliseksi yltyvä Lappi-dekkari Kaltio todistaa lopullisesti kirjailijan lahjakkuuden

14.02.2026

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

14.02.2026

Kova ja kepeä sulautuvat onnistuneesti yhteen Piia Helanderin toisessa dekkarissa Huurre

13.02.2026

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

13.02.2026

Pohjoisen mepit huolissaan EU:n vaatimuksista: Diesenkalusto jäätyy pakkasissa

13.02.2026

Yrittääkö kokoomus hämätä? SAK hämmästelee pääministeripuolueen ilakoimista

13.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset