Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ei ole menettänyt uskoaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen suhteen. Vierailu Lappeenrantaan antaa aina toivoa.
– Täällä on niin kiinnostava yliopisto, Andersson sanoo.
Hän vieraili alkuviikosta Lappeenrannassa osana vasemmistoliiton Teollisuuden reilu siirtymä -kiertuetta. Tavoitteena on kuulla suomalaisen teollisuuden ääntä ja edesauttaa sitä, että vihreässä murroksessa Suomeen syntyvien työpaikkojen ja investointien määrä onnistutaan maksimoimaan.
”Suurimmalle osalle ongelmista on olemassa ratkaisuja”.
Lappeenranta on Anderssonille tuttu, sillä hänen puolisonsa on kotoisin sieltä. Vaikka nyt ohjelmaan ei kuulunut käyntiä yliopistolla, Andersson suitsuttaa laitosta.
– Siellä tutkitaan isoja asioita ja osataan esitellä niitä. Kaikki teknologia ei vielä toimi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, minusta on inspiroivaa tietää, että suurimmalle osalle ongelmista on olemassa ratkaisuja, vaikka niiden toteuttamiseen asti ei vielä ole päästy, hän sanoo.
– Kuten tänään kuulimme, sekä hiilen talteenotolle että synteettisille polttoaineille tieteelliset ratkaisut ovat jo olemassa.
Uutta ja vanhaa teollisuutta
Andersson on innostunut kiertueesta.
– Olemme vierailleet erilaisissa paikoissa, sekä sellaisissa, joissa luodaan kokonaan uusia työpaikkoja ja uutta elinkeinotoimintaa, kuten paimiolaisessa tekstiilikierrätyslaitoksessa, hän sanoo.
– Ja myös perinteisessä teollisuudessa, jossa päästöt ovat tällä hetkellä aika suuret. Mutta jos ne onnistuvat päästövähennysprosesseissa, vaikutus päästöjen määrään voi olla erittäin merkittävä.
Andersson toteaa, että päästövähennysten vaikutus myös tuotantokustannuksiin on suuri.
– Työpaikkojen ja teollisuuden säilymisen kannalta onkin tärkeää, että laitokset onnistuvat päästövähennystavoitteissaan, hän sanoo.
Kiertueen aikana ministeri on käynyt Lappeenrannan lisäksi Jyväskylässä, Äänekoskella, Turussa, Raahessa ja Oulussa. Jäljellä on vielä Koffin tehdas Keravalla.
Kukaan ei halua olla pahis
Lappeenrannassa Andersson tutustui Metsä Groupin sahaan ja Suomen ainoaan sementinvalmistajaan Finnsementin tehtaalla. Kummassakin laitoksessa ilmastomuutoksen torjuminen kuulostaa otetun vakavasti. Saha ilmoittaa olevansa fossiilivapaa. Sementtitehtaalla kehitetään keinoja sitoa hiilidioksidia.
– Käsitykseni on, että varsinkin isot toimijat ottavat ilmastoasiat vahvasti, koska niiden on pakko, Andersson arvioi.
– En usko teollisten toimijoiden haluavan esiintyä ympäristöpahiksina tai rosvoina.
Andersson toivoo, että teollisuuden eri toimijat löytävät omista prosesseistaan ne kohdat, joista päästövähennyksissä onnistuminen on kiinni.
– Lisäksi on noussut esiin se, että sähkön tarve tulee lisääntymään merkittävästi ilmastomuutoksen torjunnassa. Meidän onkin huolehdittava Suomessa siitä, että tarjolla on riittävästi sähkönsiirtokapasiteettia ja päästötöntä sähköntuotantoa
Andersson toteaa ymmärtävänsä, että hankkeisiin tarvitaan julkista rahaa.
– Kaikkien yritysten investointikynnys ei ehkä muuten ylity, jos ei olla vielä kaupallisesti kannattavassa tilanteessa. Julkinen raha voi nopeuttaa ja kannustaa suotuisaa kehitystä.
Hän pitää huomionarvoisena päivän aikana kuultua arviota, jonka mukaan sementtiteollisuuden tuotantokustannuksista merkittävä osuus muodostuu päästöoikeuksien hinnasta.
– Siitä avautuu hyvin se, että mitä enemmän yritys pystyy korvaamaan fossiilisia polttoaineita tuotantoprosessissa, sitä isompi plussa se on yrityksen liikevaihdon kannalta. Se on totta kai hyvä myös työntekijöiden kannalta.
lehti 