KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomalainen uhrasi suoluonnon metsätalouden alttarilla – ”Jälkikäteen katsottuna nämä tuottamattomat suometsät olisi varmaan kannattanut jättää ojittamatta”

3000 hehtaarin Torronsuolla näkymät avautuvat kauas. Etelä-Suomen mittapuulla Torronsuo on harvinainen ja luonnontilainen suo.

3000 hehtaarin Torronsuolla näkymät avautuvat kauas. Etelä-Suomen mittapuulla Torronsuo on harvinainen ja luonnontilainen suo. Kuva: Sara Aaltio

Soiden ojittaminen oli kansallinen operaatio, joka jätti jälkeensä tuottamatonta suometsää. Laskentatavasta riippuen voidaan sanoa, että Suomessa on tällä hetkellä satoja tuhansia, jopa miljoona hehtaaria kannattamatonta suometsää, sanoo Helsingin yliopiston metsätieteiden tutkija Paavo Ojanen.

Sampsa Hannonen
27.5.2022 9.16

”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.”

Suomalaisen kirjallisuuden yksi merkittävimmistä lauseista, jolla alkoi Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogia. Lauseeseen kiteytyy pala suomalaista luontosuhdetta ja sisukasta uudelleenrakentamista.

Lähes samaan aikaan, kun kirjasarjan ensimmäinen osa julkaistiin, alkoi ajanjakso, jossa miljoonia hehtaareja suota muutettiin talousmetsäksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomalainen on kaivanut, möyrinyt ja tallustanut suolla turvemaasta saatava vaurauden kiilto silmissään. Suomen kansantalouden tukiranka on upotettu syvälle suohon.

Vaikka suoluontoa on vuosisatojen ajan hyödynnetty raaka-aineena, on suohon nivoutunut aimo annos mystiikkaa ja pelkoa. Soista on peloteltu. Sinne on kätketty sekä haudattu.

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Kaisu Aapala on havainnut työssään ihmisiä jakavan linjan suhtautumisessa suohon.

– Olin Suoseuran hallituksessa, kun järjestimme suoaiheisen kirjoituskilpailun. Kirjoituksissa näkyi jakolinja, jossa toinen puoli pelkäsi suota ja koki sen pelottavana. Toisella puoliskolla taas piirtyi kuva, kuinka suo koettiin omaksi ympäristöksi, ja siellä liikkuminen oli ilo.

Kaisu Aapalan mukaan soiden muuttaminen metsätalousvaltaiseksi alueeksi on vaikuttanut suoluontoon, mutta myös vesistöihin.

Kaisu Aapalan mukaan soiden muuttaminen metsätalousvaltaiseksi alueeksi on vaikuttanut suoluontoon, mutta myös vesistöihin. Kuva: Sara Aaltio

Nykyisestä 9,2 miljoonan hehtaarin suoalasta on nykyään metsäojitettu 4,7 miljoonaa hehtaaria.

Soiden muuttaminen metsätalousvaltaiseksi alueeksi on Aapalan mukaan vaikuttanut merkittävästi suoluontoon.

– Tässä on käynyt se, mikä on käynyt monesti ennenkin. Eli kun on rahaa ja vaurautta tarjolla, tulee myös ylilyöntejä.

Etelä-Suomen suoluonto on uhanalainen

Pitkospuut mutkittelevat auringon paisteessa kunnes ne taas piiloutuvat paksun lumikinoksen sisään.

3000 hehtaarin Torronsuo on Etelä-Suomen mittakaavassa laaja ja yhtenäinen keidassuo. Se on myös Suomen syvin suo, jonka sisuksissa velloo parhaimmillaan yli 12 metriä turvetta.

– Laajuutensa ja luonnontilaisuutensa ansiosta Torronsuo on tärkeä paikka. Etelä-Suomessa tällaisia laajoja soita on jäljellä vähän, Aapala kertoo.

Eläimen jäljet johtavat lumisen suon läpi.

Eläimen jäljet johtavat lumisen suon läpi. Kuva: Sara Aaltio

Kaikkiaan suoluontotyyppejä on kuvattu yli 50. Suoluontotyypeistä 83 prosenttia Etelä-Suomessa on uhanalaisia. Valtakunnallisesti tarkasteltuna suoluontotyypeistä yli puolet on uhanalaisia.

Etelä-Suomen soista on ojitettu lähes 80 prosenttia.

Aapala toteaa, että ojitukset ovat vaikuttaneet soiden ulkopuoliseen ympäristöön. Monet vesistöt ovat metsäojitusten ansiosta rehevöityneet.

– Ojituksia on aikoinaan johdettu suoraan läheisiin lampiin ja järviin. Onneksi nykyisin erilaiset vesiensuojelurakenteet ovat jo arkipäivää suometsätaloudessa.

Suo uhrattiin metsätalouden alttarilla

Suomalainen suomaisema sai olla pitkään rauhassa vaikka ensimmäiset maininnat soiden maatalouskäytöstä ovat 1300-luvulta.

Metsäojittaminen alkoi vuonna 1908 metsätieteilijä ja poliitikko A.K. Cajanderin aikana. Sotien jälkeen puutuotannon tarve kasvoi räjähdysmäisesti.

1950-luvulla tahti kiihtyi, kun hakkuut ylittivät metsän kasvun.

Laajamittainen tuotanto ja tekniikka saavutti suot, ja Suomi teki nousua. Turpeennosto taittoi energiakriisiä vuonna 1973.

Soiden ojitusta tuettiin valtion toimesta erityisesti 60- ja 70-luvuilla. Innokkaimpina vuosina suoluontoa ojitettiin noin 300 000 hehtaaria vuodessa. Uudisojitus jatkui vielä 1990-luvulla.

Suomalainen metsätalous ei todennäköisesti olisi samassa asemassa, jos suoluontoa ei olisi metsitetty. Kolmannes talousmetsästä on alunperin suomaata.

Helsingin yliopiston metsätieteiden tutkija Paavo Ojanen kertoo, että soiden ojittaminen oli mittava kansallinen operaatio.

– Silloin oli osittain sama tilanne kuin nyt. Hakkuut ovat kestävyysrajoilla. Kun ojitukset aloitettiin, tarvittiin lisää puuta.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suomalaisen puuteollisuuden viennin arvo vuonna 2020 oli 10,4 miljardia euroa, ja se oli noin 18 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Vuoden 2021 ennakkotiedon mukaan viennin arvo kasvoi 14,2 miljardiin.

Suota metsätalouden käytössä, mutta ilman kannattavuutta

Kuraisa suovesi puskee läpi lumen syrjäyttäen jääpeitteen, jonka valtakausi on kestänyt koko pitkän talven. Vetisessä maaperässä piilee ravinnekuormitus, joka voi olla ongelma puuston laadukkaalle ja tuottavalle kasvulle.

Aurinko valaisee jään päälle sulaneen vesikerroksen Torronsuon kupeessa.

Aurinko valaisee jään päälle sulaneen vesikerroksen Torronsuon kupeessa. Kuva: Sara Aaltio

Ojanen selventää, että ojitetulla suolla tuotto ei ole yhtä kannattavaa, jos verrataan kivennäismaihin, koska puuston korjaaminen on kalliimpaa ja ojitusten hoitamiseen hukkuu rahaa.

– Se mikä oli järkevää ennen ei ole järkevää enää. Metsänomistajan pitää saada tuottoa puustosta.

Tuottamatonta suometsää riittää Suomessa. Erityisesti Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

– Laskentatavasta riippuen voidaan sanoa, että Suomessa on tällä hetkellä satoja tuhansia, jopa miljoona hehtaaria kannattamatonta suometsää.

Puuston keskitilavuus on Suomessa valtion metsien inventoinnin mukaan 122 kuutiometriä hehtaarilla. Huonosti tuottavalla suometsällä se voi olla 30 kuutiometriä hehtaarilla. Tällaista suometsää on vajaa 600 000 hehtaaria.

– Jälkikäteen katsottuna nämä tuottamattomat suometsät olisi varmaan kannattanut jättää ojittamatta, Ojanen linjaa.

Suota on käytetty vuosisatoja. Alle sata vuotta sitten alkoi maanmuokkaus, jossa vallattiin miljoonia suohehtaareja metsätalouden käyttöön.

Suota on käytetty vuosisatoja. Alle sata vuotta sitten alkoi maanmuokkaus, jossa vallattiin miljoonia suohehtaareja metsätalouden käyttöön. Kuva: Sara Aaltio

Mitä huonosti tuottavalle suometsälle pitäisi tehdä?

Ojanen toteaa, että ennallistaminen tulee tehdä tarkkaan. Monet alueet eivät ole ennallistamisen kannalta järkeviä, eikä niihin kannata tuhlata luonnonsuojelullisia resursseja.

– Moni tuottamaton suometsä on voinut alkaa vettyä ajan saatossa itsestään. Suomessa on puutetta erityisesti rehevistä soista, joihin ohjaisin ennallistamista, tai sitten ennallistamisella tulisi olla hyvä muu syy kuten vesiensuojelu.

Vuoden 2018 lopussa suota oli ennallistettu reilu 30 000 hehtaaria.

Tulisiko suoluonto ottaa paremmin huomioon metsätaloudessa?

Pitkin poikin Torronsuota liitelee lintuauroja. Kosteikot ovat tärkeitä monelle lintulajille. Suosta on jossain elämänvaiheessa riippuvaisia vajaa sata Suomessa pesivää lintulajia.

Suoluonto toimii metsän keitaana. Kosteikko tarjoaa ravintoa esimerkiksi marjojen muodossa.

Suo toimii keitaana metsän asukeille. Syksyinen marjasaalis ja kosteikko houkuttaa ruokailijoita eläinlajista riippumatta

Suo toimii keitaana metsän asukeille. Syksyinen marjasaalis ja kosteikko houkuttaa ruokailijoita eläinlajista riippumatta Kuva: Sara Aaltio

Ihminen on kääntänyt valtavia ekosysteemejä päälaelleen ja muuntanut alkuperäistä suomaisemaa metsäksi. Aapala kuvailee suoluonnon lähihistoriaa selkeälinjaisesti.

– Suot ovat ojia täynnä. Etsimällä saa etsiä, jos haluaa löytää luonnontilaisen suon Etelä-Suomesta muualta kuin suojelualueelta.

Aapala toivoo, että suoluonto otettaisiin enemmän huomioon metsätaloudessa.

– Toivoisin, että metsätalouden vaikutuksista suoluonnon monimuotoisuuteen, ja erityisesti keinoista vähentää haitallisia vaikutuksia tulisi lisää tutkimusta. Sitä on liian vähän. Tämän takia meillä ei oikein ole käsitystä metsätalouden ja suoluonnon nykyisestä yhteiselosta.

Suomalainen metsätalous on ollut luomassa talouden menestystarinaa. Se on jussinkaltaisten työläisten ansiota.

Kuokan isku toisensa perään loi vaurauden, mutta myös velan. Sitä Jussi ei tiennyt.

Lue myös:

Näin luontokato näkyy Suomessa – ”Suomen luonnon tila on valitettavasti huono”, sanoo ympäristökeskuksen tutkija

Kilpisjärven tunturikoivikossa muhii poron ja mittariperhosen kokoinen ympäristökriisi

Keski-Suomen lehtoalueella kohoaa suomalaisen luonnonsuojelun erävoitto – ”Meistä puhuttiin kommunisteina ja epäisänmaallisina”

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään