KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Anni Marttinen: Tiedätkö, mitä on uusliberalismi?

Anni Marttinen.

Anni Marttinen. Kuva: Antti Yrjönen

Anni Marttinen
29.5.2022 12.30

Miksi feminismiä täytyy yhdistää talouteen? Taloushan on arvoneutraalia. Vai onko? Näin muistan keskustelleeni niin talouskeskustelua seuraavien kuin joidenkin ekonomistien kanssa. Taloustieteilijöiden oletetaan olevan arvoneutraaleja.

”Kuvittele, jos neuvostoliittolaiset eivät tietäisi, mitä on kommunismi”, pohti George Monbiot The Guardianissa vuonna 2016. Tiedätkö sinä, mitä on uusliberalismi? ”Uusliberalismi”-termin käyttö levisi räjähdysmäisesti 1990-luvulla, jolloin se yhdistettiin läheisesti kahteen kehitykseen. Yksi niistä oli finanssialan sääntelyn purkaminen, joka huipentui vuoden 2008 talouskriisiin ja edelleen jatkuvaan euron romahtamiseen. Toinen oli talouden globalisaatio, joka kiihtyi vapaiden rahoitusvirtojen ja uudenlaisten, kunnianhimoisempien kauppasopimusten ansiosta. Taloudellisuudesta ja globalisaatiosta on tullut uusliberalismin tunnetuimpia ilmentymiä nykymaailmassa.

Uusliberalismista, joka on poliittinen filosofia, ja uusklassisesta taloustieteestä, joka on tieteen koulukunta, löytyy huolestuttavan paljon syner-gioita ottaen huomioon, että tieteen ja erityisesti sen neoklassisen koulukunnan edustajat haluavat aina irtautua kaikesta poliittisesta arvosuuntautuneisuudesta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Uusklassinen taloustiede tarjosi 1980 -ja 1990-luvuilla tarpeeksi intellektuellin ja turvallisen raamin, jonka sisällä oli helppo perustella kapitalismin perusfundamentteja kuten sääntelyn poisto, verojen alentaminen, kilpailun kasvattaminen, tuoton maksimointi, globaali talous, epätasa-arvoinen tulonjako ja ennen kaikkea perusta, joka on omistautunut bruttokansantuotteen kasvulle.

Uusklassinen koulukunta onnistui estämään ja vähättelemään jokaista hieman erilaista tai tieteellisesti pluralistista suuntausta taloudessa niin, että neoklassinen talousmaailma, joka kuvasi täysin kapitalistista maailmaa, myytiin ”taloutena” eikä ”kapitalistisena taloutena”. Näin syntyi ekonomisteja, jotka tutkivat taloutta, joka oli kapitalistinen ja markkinaliberalistinen ja joka oli oman tieteen sisällä ”talous” eikä mitenkään arvojohdettu. Ekonomisteista tuli myös objektiivisia asiantuntijoita. Tutkijoista, jotka heitä yrittivät kritisoida tai tuoda tieteeseen uudenlaista ajattelua, tuli käärmeöljykauppiaita.

 

Mitä on feministinen taloustiede? Se pyrkii laajentamaan taloustieteen kysymyksiä talouskasvusta ja julkisen talouden tasapainosta sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, kehittämään tilastoja ja mittareita sukupuolet ja sukupuolille painottuneen työn huomioivaan suuntaan.

Yksi suurimmista kysymyksistä feministisen taloustieteen kentällä on hoivatyön hinta. Feministisen taloustieteen tutkimus pyrkii keskittämään kysymykset kaikkien sukupuolten hyvinvointiin yhteiskunnassa ja kyseenalaistaa tietyt valtavirtataloustieteen oletukset sosiaalisista konstruktioista.

Feministinen taloustiede pyrkii haastamaan makrotaloustieteen keskiössä olevan talouskasvun maksimoinnin roolia. Feministinen taloustiede ei keskity vain naissukupuoleen vaan huomioi koko intersektionaalisen feminismin spektrin. Tutkimuskentällä keskitytään myös kysymyksiin ihmisten kykenevyydestä ja kyvykkyyksistä pyrkiä kohti hyvinvointia, ei pelkästään vapauteen pyrkiä kohti hyvinvointia, kuten valtavirtataloustieteessä.

Miksi feminististä taloustutkimusta tarvitaan? Niin kauan kuin taloustiedettä nostetaan talouspoliittisessa keskustelussa jopa keskiöön, taloustieteessä tulisi myös huomioida tasa-arvoon ja sen maksimointiin keskittyvä koulukunta.

”Taloustieteessä tulisi huomioida tasa-arvoon ja sen maksimointiin keskittyvä koulukunta.”

Suomessa feministisiä taloustieteilijöitä ei juurikaan ole. Tämä on kummallista, koska feminististä taloustiedettä on tutkittu kansainvälisesti jo 1980-luvulta asti. Tunnetuimpia feministisen taloustieteen tutkijoita ovat muun muassa uusiseelantilainen Marilyn Waring, jota pidetään feministisen taloustieteen oppiäitinä. Kirjassaan If women counted (1988) Waring kritisoi talouden tilinpidon tilastointia ja mittaristoa naissukupuolta laiminlyövänä. Muita tunnettuja feministisiä ekonomisteja on amerikkalainen Nancy Folbre, intialainen Aartya Sen ja amerikkalainen Julie A. Nelson.

Henkilökohtaisesti lasken feministiseen talouspolitiikkaan kysymykset tasa-arvosta, hyvinvointitaloudesta eli sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoinnista, ja myös ilmastovaikutuksista, koska niiden painoarvo tuntuu talouspolitiikassa jäävän markkinaliberalismin jalkoihin.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on mainittu jo 2010-luvulla luotu rakenne, ”jossa ministeriöissä toimivat tasa-arvotyöryhmät edistävät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kuten tasa-arvolaki edellyttää.” Ohjelmassa huomautetaan kuitenkin, että sukupuolinäkökulman vakiintuminen avainprosesseihin kuten budjetointiin ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Tämän tunnistetaan johtuvan muun muassa resursseista, osaamisesta ministeriöissä sekä sukupuolet huomioivan tilastoinnin puutteesta.

Ohjelmassa on lueteltu selkeästi ongelmakohtia, joita tasa-arvon huomioimiseksi talouspolitiikassa voidaan kehittää. Resurssit ja feministisen talouspolitiikan osaaminen ministeriöissä ja erityisesti valtiovarainministeriössä ovat avainasemassa. Tilastojen kehittäminen on välttämättömyys sille, että tarpeellista tietoa kehityskohteista saadaan ja tarpeellisia poliittisia instrumentteja pystytään kehittämään. Lopuksi tasa-arvotavoitteet tulee integroida osaksi talouspolitiikkaa.

 

Sukupuolitietoinen ja ilmiöpohjainen budjetointi ovat avainasemassa feministisen talouspolitiikan työkalupakissa. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n kokoaman haastattelun perusteella ilmiöpohjainen budjetointi on Suomessa ministeriöille tuttu käsite, mutta se mielletään eri tavoin.

Useimmat VTV:n kuulemat tahot toivovat kuitenkin, että ilmiöpohjainen budjetointi ei vain kokoaisi tietoa yhteen vaan myös ohjaisi määrärahojen kohdennusta ja käyttöä. Valtaosa myös katsoi, että tarkastelun kohteena ei tulisi olla vain jollekin ilmiölle myönnetty lisärahoitus vaan myös lakisääteiset pysyvämmät määrärahat. Ilmiöpohjaisen budjetoinnin vieminen eteenpäin edellyttäisikin yhteistä näkemystä ja viime kädessä hallituksen linjausta tulevaisuuden budjetoinnista. Lisäksi haastateltavat toivoivat päätöksiä yli hallituskausien.

Hyvinvointitalous, jossa talousjärjestelmä vastaa ennen kaikkea ihmisten sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin ilmastorajoituksen huomioiden, vaatii resursseja, strategista ohjaamista, päätöksentekoa ja investointeja, ei vain nimellisiä kirjauksia ja kauniita sanoja.

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Essee: Vasemmisto on duunarin asialla, mutta ilmastopolitiikassa se ei näy

Tuore pääministeri Petteri Orpo puhui eduskunnan täysistunnossa 21. kesäkuuta.

Oikeistohallituksen ydinagenda on hyökkäys ay-liikettä vastaan – työvoiman neuvotteluasemaa heikennetään monin eri keinoin

Sunnuntaivieras: Nykynuoriso – mä viharakastan teitä

Ihminen ei liiku käskystä, vaan silloin kun hän voi muutenkin hyvin

Uusimmat

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

Li Andersson

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

Laura Meriluoto

Vammaislain muuttaminen herättää epävarmuutta: Pelkona on, että neurovähemmistöön kuuluvat jäävät vaille palvelua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
02

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
03

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
04

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

 
05

Tutkimuslaitos varottaa hallitusta Suomen talouden suhdannekuopasta: ”Elvytykseksi saattaisi riittää se, että vähäksi aikaa lakattaisiin kaivamasta kuoppaa syvemmäksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Asuminen yhä kalliimpaa Helsingissä: Hekan vuokralaisia uhkaa 12 prosentin vuokrankorotus

28.09.2023

Kansanedustaja suomii työmarkkinalinjaa: ”Hallitus kaivaa naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa syvemmäksi”

28.09.2023

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

28.09.2023

Tutkimuslaitos varottaa hallitusta Suomen talouden suhdannekuopasta: ”Elvytykseksi saattaisi riittää se, että vähäksi aikaa lakattaisiin kaivamasta kuoppaa syvemmäksi”

28.09.2023

Opettaja ihmettelee kärjistynyttä koulukeskustelua KU:n podcastissa: ”Kyllä me ollaan yleensä puhumalla pärjätty”

28.09.2023

Vasemmistonuorten ja Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajat tukevat oppilaitosten valtauksia: ”Opiskelijat ovat todella huolissaan tulevaisuudesta”

27.09.2023

Hallitus petti koulutuslupauksensa: ”Onkohan Orpolla kanttia kohdata kotikaupunkinsa opiskelijoita?”

27.09.2023

Fellinin La Strada Helsingissä – Ihmisyyden ehdoilla, keskittyneesti

26.09.2023

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

26.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään