KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomalaismepit: Metsäpolitiikkamme uhkaa koko Euroopan ilmastotavoitteita

Suomen metsät ja maankäyttösektori eivät toimi enää nettohiilinieluina.

Suomen metsät ja maankäyttösektori eivät toimi enää nettohiilinieluina. Kuva: Sara Aaltio

Europarlamentaarikot Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) arvostelevat yhteisessä tiedotteessaan suomalaista metsäpolitiikkaa, joka ei ole kestävällä tasolla, sillä metsähakkuut ovat syöneet Suomen hiilinielut.

Sirpa Koskinen
1.6.2022 16.58

Uusien tietojen mukaan metsät ja muut maat vapauttivat vuonna 2021 ilmakehään 2,1 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia (CO2) kuin mitä ne poistivat.

– Metsäteollisuus on pitkään virheellisesti väittänyt, että pohjoismainen metsäpolitiikka olisi kestävällä tasolla. Nyt on selvää, ettei metsiemme käyttö ole kestävällä tasolla. Hiilinielujen määrää tulisi kasvattaa, ei vähentää Euroopassa ja Suomessa. Samalla vanhojen metsien kaataminen ja uusien istuttaminen tuhoaa herkkiä metsäekosysteemejä. Tämä suunta on nyt käännettävä, Sirpa Pietikäinen vaatii.

Silvia Modig puhuu puun polttamisesta.

Ilmastoasiantuntijat sekä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta suosittelevat puunpolton poistamista uusiutuvan energia direktiivistä.

– Päästöjen vähentämisen osalta juoksemme paikallamme. Puun polttaminen lasketaan 0-päästöiseksi, mutta metsien kaataminen vähentää niin paljon hiilinieluja, että emme itse asiassa vähennä nettopäästöjä lainkaan maankäyttösektorilla. Puuta tullaan aina polttamaan hieman, mutta metsien kaatamisen ja polttamisen miljardiluokan tukeminen uusiutuvan energian tuista ei ole kestävää. Ne tuet tulee käyttää aidosti uusiutuvaan energiaan, hän sanoo.

Ville Niinistön mielestä kaikkien EU-maiden tulisi lisätä hiilinieluja.

–  Luonnollisten hiilinielujen ennallistaminen sekä kaiken maankäytön muuttaminen kestäväksi on ehto, jotta ilmastotavoitteisiin sekä myöhemmin hiilinegatiivisuuteen voidaan päästä. On myös tarpeen puuttua luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Suomen hiilinielujen negatiivinen kehitys on merkki siitä, ettei Suomen kaltainen metsäinen maa voi luottaa automaattiseen hiilinielujen kasvuun, jos se ei muuta metsävarojen intensiivistä käyttöä.

Metsät päävastuussa

Metsät ovat päävastuussa koko maankäytön hiilidioksidin sitomisesta, sillä taajamat ja maatalousmaat ovat yleensä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. EU:n ilmastonsuojelusuunnitelmissa luotetaan siihen, että metsät sitovat hiilidioksidia auttaakseen EU:ta saavuttamaan kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet.

EU:n lainsäädännössä asetetaan hiilidioksidin talteenottotavoitteet kunkin jäsenvaltion maakäyttösektorin osalta keinona saavuttaa ”nollapäästöt” vuoteen 2050 mennessä. Suomen oma tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä saatettiin lainsäädäntöön 25. toukokuuta – päivä LUKE:n ilmoituksen jälkeen, jonka mukaan metsät ja maankäyttösektori on nyt hiilidioksidipäästöjen nettolähde, ei nettonielu, mepit muistuttavat.

LUKE:n analyysissä todetaan, että metsähakkuiden voimakas kasvu ja metsien kasvun väheneminen ovat olleet syynä siihen, että maakäyttösektori kääntyi hiilidioksidipäästöjen nettonielusta nettolähteeksi.

Puun poltto syrjäyttänyt muut uusiutuvat energialähteet

Viranomaisten tietojen mukaan Suomi polttaa vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia puuta energiaksi, mikä on paljon enemmän kuin mitä se jalostaa erilaisiksi puusta tehtäviksi tuotteiksi. LUKEn mukaan primääripuun eli suoraan metsästä saadun puun energiakäytön lisääntyminen on ajanut puunkorjuun ennennäkemättömälle tasolle.

Puunpoltosta saatavan energian hiilidioksidipäästöt on rinnastettu 0-päästöihin, mutta todellisuudessa puun polttaminen tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti kuin fossiiliset polttoaineet.

Euroopan parlamentti äänestää 12. syyskuuta täysistunnossa uusiutuvan energian direktiivistä. Äänestyksessä parlamentti päättää direktiivin sisällöistä. Ilmastoasiantuntijat sekä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta suosittelevat puunpolton poistamista uusiutuvan energia direktiivistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään