KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Öljyteollisuus polttaa valtavat määrät maakaasua – hiilijalanjälki kasvaa kuin huomaamatta

Maakaasu leimuaa texasilaisessa Balmorhean kaupungissa. Maailmanlaajuisesti öljyntuotannon yhteydessä poltetaan vuoden mittaan niin paljon kaasua, että se tyydyttäisi koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan energiantarpeen.

Maakaasu leimuaa texasilaisessa Balmorhean kaupungissa. Maailmanlaajuisesti öljyntuotannon yhteydessä poltetaan vuoden mittaan niin paljon kaasua, että se tyydyttäisi koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan energiantarpeen. Kuva: Ken Lund/flickr/CC BY-SA 2.0

Madrid – IPS/Baher Kamal
3.6.2022 14.05

Ukrainan sodan vaikutus energian hintoihin on hyvin tiedossa ja taajaan poliitikkojen ja median puheissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt öljyteollisuuden tuhlaileva ja erittäin saastuttava tapa polttaa maakaasua öljyntuotannon yhteydessä.

Öljyteollisuuden harjoittama maakaasun polttaminen on kaikkea muuta kuin pikkuasia: vuonna 2021 jättiläismäisissä kaasusoihduissa loimusi 144 miljardia kuutiometriä kaasua. Maailmanpankin julkaiseman maakaasunpolttoraportin mukaan niiden myötä ilmakehään päätyi 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Kaasunpoltto on Maailmanpankin sanoin ”arvokkaan luonnonvaran monumentaalista haaskausta”. Nykyisillä vuosittaisilla kaasunpolttomäärillä voisi tuottaa noin 1 800 terawattituntia energiaa. Se tyydyttäisi koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan energiantarpeen tai lähes kaksi kolmasosaa EU:n tarvitsemasta energiasta.

Öljyteollisuuden järkyttävän suuret tukiaiset

Kaasunpoltosta 75 prosenttia tapahtuu kymmenessä maassa. Seitsemän öljyä tuottavaa maata näistä kymmenestä on pysytellyt kaasunpolttotilaston huippusijoilla ainakin viimeisen vuosikymmenen ajan: Algeria, Irak, Iran, Nigeria, Venezuela, Venäjä ja Yhdysvallat.

Globaalin energiamuutoksen avainteko olisi öljyteollisuuden kaasunpolton ja metaanipäästöjen lopettaminen. Viimeisen vuosikymmenen aikana asia ei ole edennyt.

Piittaamatta tieteellisesti todistetusta tosiasiasta, että öljy-, kaasu- ja hiiliteollisuus ovat tärkeimpiä maapallon lämpenemisen edistäjiä, poliitikot edelleen tukevat fossiilipolttoainebisnestä järkyttävillä määrillä veronmaksajien rahaa.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin, että maailmanlaajuisesti fossiilipolttoainetukiaisia maksettiin edellisvuotena 5,53 biljoonaa euroa eli 6,8 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2025 mennessä tukiaisten odotetaan nousevan 7,4 prosenttiin bkt:sta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtio tukee öljy-yhtiöitä merkittävillä verohelpotuksilla, jotka kohdistuvat käytännössä öljyntuotannon kaikkiin vaiheisiin öljyesiintymien etsimisestä porauslaitteiston kustannuksiin.

Ilmastohätätilojen todennäköisyys kasvaa

Öljyteollisuus itse ei näytä välittävän ilmastohätätiloista, vaikka niiden todennäköisyys Maailman meteorologisen järjestön WMO:n mukaan kasvaa kaiken aikaa. On 93 prosentin todennäköisyys, että vuoteen 2026 mennessä ainakin yksi vuosi osoittautuu lämpimimmäksi kautta mittaushistorian ja syrjäyttää ykkössijalta vuoden 2016.

Todennäköisyys, että maapallon keskilämpötila nousee seuraavan viiden vuoden aikana hetkellisesti yli 1,5 celsiusastetta, on kohonnut lähes 50 prosenttiin.

– 1,5 celsiusastetta ei ole mikään satunnainen luku. Se merkkaa sitä kohtaa, jossa ilmastovaikutukset muuttuvat lisääntyvässä määrin haitallisiksi ihmisille ja koko planeetalle, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Niin kauan kuin jatkamme kasvihuonekaasujen päästöjä, lämpötilat jatkavat nousuaan. Samalla valtameremme lämpenevät ja muuttuvat hapokkaammiksi, merijäät ja jäätiköt jatkavat sulamistaan, merenpinta jatkaa kohoamistaan ja säät muuttuvat äärimmäisemmiksi. Arktinen lämpeneminen on suhteettoman nopeaa, ja se mitä tapahtuu arktisella alueella, vaikuttaa meihin kaikkiin.

Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimus asetti kaikille kansakunnille kasvihuonepäästöjen rajoittamisen tavoitteet, jotta globaali lämmönnousu jäisi korkeintaan kahteen celsiusasteeseen. Suurteollisuuden painostamat poliitikot antavat kyllä lupauksia kansainvälisissä kokouksissa, mutta teot jäävät vähäisiksi.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

Abbey Lubega toukkahautomossa. Toukkien kasvattaminen ja toukanpurun kerääminen vaatii vain yksinkertaisia työkaluja, joiden käytön oppii helposti kouluja käymätönkin.

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään