Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii maan hallitukselta pikaisia ratkaisuja nopeasti kasvaneeseen ruoka-avun tarpeeseen.
EU-ruoka-avun ollessa tauolla tarvitaan suomalainen ohjelma tukemaan ruoka-avun tarpeessa olevia ihmisiä sekä ruokajakelua järjestäviä toimijoita. Valtion on kuntien kautta ohjattava korvamerkittynä välitön rahallinen lisätuki kunnissa toimiville ruoka-avun jakelijoille lisäruokahankintojen, vaatii Nurmeksessa kesäpäiviä viettävän järjestön hallitus.
Järjestö muistuttaa, että kevään aikana tapahtunut voimakas ruuan ja energian hintojen nousu on tuntunut erityisesti vähävaraisten ja työttömien kukkarossa, minkä vuoksi yhä useampi kansalainen hakee turvaa yleisistä ruokajakeluista, jossa on yhä niukemmin jaettavaa.
Ylijäämäruokaa entistä vähemmän tarjolla
Kauppojen ylijäämäruokaa on entistä vähemmän tarjolla, kun yritykset pyrkivät minimoimaan hävikkiä. Kriisiaikana kansalaiset myös hamstraavat ruokaa omiin kotivarastoihinsa, joka vähentää jakeluun päätyvän ruoan määrää.
Ruokajakeluun on järjestön mukaan tullut uusia ryhmiä, kuten pienyrittäjiä sekä sotaa paenneita ukrainalaisia, ja pitkäaikaistyöttömien tilanne on hälyttävä, koska heillä ei ole säästöjä eikä puskurivaroja täyttämään yhä kohoavia elinkustannuksia.
– Työttömien yhdistykset ovat myös joutuneet harventamaan ruokajakelukertoja ruoan puutteen vuoksi. Kaikki jaettava menee nopeasti, kun ruokajakoa järjestetään.
Pitkäaikaistyöttömiä jo lähes 100 000
Työttömien keskusjärjestö on huolissaan myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä. Työpaikkoja on avoinna, mutta pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat rajoittuneet. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi korona-aikana parissa vuodessa nopeasti noin 64 000:sta liki sataan tuhanteen.
Keskusjärjestö painottaa, että kun ei ajoissa ole huolehdittu riittävästi työvoimareservistä eli työttömien koulutuksesta, hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä, yritykset eivät saa sellaista työvoimaa kuin ne toivoisivat.
– Kohtaanto-ongelma on otettava joka suunnalla vakavasti huomioon ja mahdollistettava polut työmarkkinoille osatyökykyisille ja osa-aikatyöhön pystyville. Myös ikääntyvien +55-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden työllistyminen nousee hitaasti ja vaatii tehokkaampia toimenpiteitä, järjestö toteaa.
lehti 