KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Alkuperäiskansojen koulutusasema uhattuna Perussa – hallinto ajattelee kolonialistisesti

Perun alkuperäiskansa shipiho koniboon kuuluvia lapsia riemuitsemassa pääkaupunki Limassa järjestetyssä tapahtumassa. Alkujaan Amazonin alueella eläneen kansan jäseniä on 1990-luvulta lähtien muuttanut Limaan.

Perun alkuperäiskansa shipiho koniboon kuuluvia lapsia riemuitsemassa pääkaupunki Limassa järjestetyssä tapahtumassa. Alkujaan Amazonin alueella eläneen kansan jäseniä on 1990-luvulta lähtien muuttanut Limaan. Kuva: IPS/Mariela Jara

Lima – IPS/Mariela Jara
12.7.2022 8.00

– Ilmaisen itseäni aina ketshuan kielellä, eikä se vähennä ihmisarvoani yhtään, 47-vuotias opettaja Elias Ccollatupa sanoo. Hän toiminut kaksikielisenä monikulttuurisena opettajana yli kaksi vuosikymmentä Perun Andien etelärinteellä sijaitsevalla Chinchaypujion alueella, Antan maakunnassa.

Lasten nauru kaikuu taustalla Ccollatupan antaessa haastattelua IPS:lle puhelimitse Pauccarccoton maanviljelysyhteisöstä. Tenavat kuuluvat virallisten tilastojen mukaan 1,2 miljoonan lapsen joukkoon, joka saa monikulttuurista kaksikielistä opetusta Perussa.

Kokenutta opettajaa huolettaa maan hallituksen aie lieventää määräyksiä, jotka velvoittavat ottamaan huomioon lasten äidinkielen ja kulttuurin opetuksessa.

Peru hyväksyi lain monikulttuurisesta kaksikielisestä opetuksesta vuonna 2016. Vaikka sen toteutus on ollut horjuvaa, Ccollatupa pitää lainsäädännön antamaa selkänojaa tarpeellisena.

– Näin varmistamme alkuperäiskieltemme ja kulttuuriemme säilymisen.

Pitkä prosessi

Perun hallitus ryhtyi kansainvälisten mallien mukaisesti vahvistamaan alkuperäiskansojen oikeutta kaksikieliseen opetukseen viime vuosisadan puolivälissä, mutta käytännön toteutus jäi hunningolle.

Vasta alkuperäiskansojen ja muiden kansalaisjärjestöjen sekä oikeusasiamiehen painostus sai päättäjät vuonna 2016 hyväksymään kansallisen monikulttuurisen kaksikielisen opetussuunnitelman.

Alkuperäiskansat pääsivät osallistumaan sen muotoiluun.

Suunnitelma oli muodollisesti voimassa viisi vuotta, vuoteen 2021. Sitä kuitenkin noudatetaan kunnes se korvataan uudella.

Perussa lähes 27 000 koulua on valtuutettu antamaan kaksikielistä opetusta esi-, perus- ja toisen asteen tasolla maan 47 alkuperäiskielellä. Näiden koulujen opettajien on todistettava paikallisen kielen osaamisensa. Helmikuussa 2022 opetusministeriö oli täyttänyt 61 prosenttia yli 44 000:sta kaksikielisen opettajan virasta.

Hälyttävä tieto tuli lukuvuoden alussa tammikuussa: maaseutualueiden perusopetuksesta vastaava opetusministeriön osasto vaati listaa kouluista, joilla oli vaikeuksia löytää riittävästi kaksikielisiä opettajia. Osasto aikoi luokitella koulut uudestaan niin että niihin voitaisiin palkata pelkästään espanjaa puhuvia opettajia.

Kolonialismin jäänne

Amazonin alueen alkuperäiskansoja edustava Perun viidakkoalueiden kansojen kehitysyhdistys (Aidesep) asettui vastustamaan hanketta, jota se pitää monikulttuuristen kaksikielisten koulujen tuhoamissuunnitelmana.

Aidesepin ohjausryhmän neuvonantaja Alfredo Rodriguez sanoo hallinnon pitävän vain espanjaa osaavien, alkuperäiskansoihin kuulumattomien opettajien työllistymistä tärkeämpänä kuin lasten oikeutta saada opetusta äidinkielellään.

Esimerkkinä hän mainitsee Perun pohjoisosissa Chambira-joen laaksossa asuvan urarina-alkuperäiskansan. Alueelle myönnettiin täksi vuodeksi 20 espanjankielisen opettajan virkaa, vaikka alueen koululaiset puhuvat äidinkieltään urarinaa.

– Tämä on osoitus kolonialistisesta ajattelutavasta. He haluavat pakottaa kaikki puhumaan vain espanjaa, koska pitävät alkuperäiskieliä pelkkinä murteina, joilla ei ole mitään kulttuurillista merkitystä. Perun takapajuisuus johtuu heidän mielestään monikulttuurisuudesta, joka pitää kitkeä pois.

Rodriguezin mielestä viranomaisten hyljeksintä Perun kielellistä ja kulttuurillista monimuotoisuutta kohtaan kuuluu Espanjan kolonialistien jälkeläisten (criollos) poliittiseen kulttuuriin.

Hän lukee Perun presidentin Pedro Castillon samaan kolonialistiseen koulukuntaan. Castillo esiintyi vaalikampanjassaan maalaistaustaisena kansan miehenä.

– Ne jotka pitivät häntä alkuperäiskansojen edustajana erehtyivät. Nyt opetushallinnon viranomaiset näyttävät olevan vähitellen tuhoamassa alkuperäiskansojen yhteisöt ja niiden kulttuurin.

Aidesepin neuvonantajan mielestä oikeutta monikulttuuriseen kaksikieliseen opetukseen pitäisi entisestään vahvistaa alkuperäiskansojen lasten ja aikuisten syrjinnän vähentämiseksi.

Epätasa-arvo näkyy esimerkiksi siinä, että alueen opettajista 94 prosenttia on epäpäteviä. Asia ilmenee oikeusasiamiehen toimiston kokoamista tiedoista.

– Opetusministeriö vähät välittää opetuksen surkeasta tilasta. Alueella on monikulttuurisia yliopistoja, jotka toimivat vain paperilla. Niillä ei ole toimintavaroja, koska alueen kansoja on väheksytty 500 vuotta.

Äidinkieli ensin vahvaksi

Rodriguezin mielestä lasten pitäisi aloittaa opiskelunsa äidinkielellään ja vasta sitten siirtyä toisen kielen käyttöön.

– Lasten kognitiivinen rakenne kehittyy viiden ensimmäisen elinvuoden aikana, ja sitä pitää vahvistaa esiopetuksessa ja ala-asteella. Äidinkielellä tapahtuva opetus edistää lapsen älyllistä kehitystä, jolloin toisen kielen oppiminen onnistuu sen jälkeen helposti.

Nyt valtiovallan heitteille jättämät alkuperäiskansojen lapset oppivat äidinkielensä heikosti, mikä johtaa myös heidän espanjan taitonsa vääristymiseen. Se taas heikentää heidän luku- ja kirjoitustaitoaan, ja edelleen voimistaa syrjintää ja rasismia.

Epäpätevä opetus tekee alkuperäiskansojen nuorista koulupudokkaita tai jättää heidät vaille yliopistostipendejä.

Aidesep on esittänyt Perun hallitukselle joukon ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Monikulttuuristen koulujen luokitusta ei pitäisi muuttaa, ja alkuperäisväestöön kuuluvien opettajien koulutusta varten tarvittaisiin erityinen ohjelma. Lisäksi alkuperäiskansoja varten pitäisi tehdä muutoksia opetussuunnitelmaan.

Omalla kielellä ylpeästi

Perussa on 55 virallisesti hyväksyttyä alkuperäiskansaa. Viimeisessä väestönlaskennassa vuonna 2017 niihin kuuluviksi ilmoittautuneista ihmisistä 23,4 prosenttia oli suorittanut perustason tutkinnon ja 26,4 prosenttia ylemmän tutkinnon. 9,4 prosenttia ei ollut käynyt koulua lainkaan ja 10,8 prosenttia – pääosin naisia – ei osannut lukea ja kirjoittaa.

Elias Ccollatupa ja hänen vaimonsa ovat tutkinnon suorittaneita monikulttuurisia kaksikielisiä opettajia. He ovat opettaneet äidinkielensä ketshuan pojalleen ja kahdelle tyttärelleen. Isän mukaan he ovat ylpeitä puhuessaan sitä.

Ccollatupa sanoo olevansa huolissaan siitä, että monet 6–8-vuotiaiden alakoululaisten vanhemmat haluavat lapsilleen opetusta vain espanjaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nämä vanhemmat ovat hylänneet oman yhteisönsä ja luulevat, ettei ketshua ole enää käyttökelpoinen kieli.

– Kyse on eräänlaisesta kielellisestä syrjinnästä. He kuvittelevat, että puhumalla espanjaa nousee sosiaalisessa asemassaan ylemmäksi kuin äidinkielensä puhujat. Tarvitaan tietoisuuden lisäämistä vanhempien ja viranomaisten keskuudessa: espanjan taito on toki tärkeää, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa ketshuan unohtamista.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään