KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Koululaiset varoittavat, että merten muovisaaste tappaa meidät Kalaruokaamme maustaa jo nyt mikromuovi

Tokiolainen Karuta Yamamoto (alhaalla vasemmalla) kertoo, että hän suojelee meriä välttämällä kertakäyttöisiä muovikulhoja.

Tokiolainen Karuta Yamamoto (alhaalla vasemmalla) kertoo, että hän suojelee meriä välttämällä kertakäyttöisiä muovikulhoja. Kuva: IPS/Karuta Yamamoto

Seoul, Tokio, Jakarta, Los Angeles – IPS/Andrew Lee, Karuta Yamamoto, Soo Jung Cho, Warren Oh
18.7.2022 7.00

Oletko nähnyt elokuvan Pelastakaa Willy?

Siinä Jesse-poika haluaa palauttaa ystävänsä miekkavalas Willyn takaisin valtamereen uskoen sen olevan paras ratkaisu valaan kannalta.

Jos elokuva tehtäisiin vuonna 2022, olisiko sen loppu samanlainen?

Kun merissä on nykyään yli 165 miljoonaa tonnia muovijätettä ja se tappaa vuosittain yli 100 miljoonaa merieläintä, olisiko meri tosiaankin turvallinen sijoituspaikka miekkavalaalle? Olisiko akvaario sittenkin parempi vaihtoehto?

Meriin päätyy vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia muoviroskaa, eli noin viisi triljoonaa muovinpalasta. Ei ihme, että niin monet merieläimet takertuvat niihin. Ne eivät kykene enää liikkumaan vapaasti, mikä johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Etelä-Korean Soulissa elävä Soo Jung Cho vähentää jätteitä juomalla vetensä uudelleen käytettävistä pulloista kertakäyttöisten muovipullojen sijaan.

Etelä-Korean Soulissa elävä Soo Jung Cho vähentää jätteitä juomalla vetensä uudelleen käytettävistä pulloista kertakäyttöisten muovipullojen sijaan. Kuva: IPS/Soo Jung Cho

Muoviroska, jonka heitämme huolettomasti menemään huuhtoutuu ensin jokiin, jotka kuljettavat sen mereen. Sinne päätyvät myös kalastajien hylätyt verkot, narut, köydet ja vanhat veneet.

Georgian yliopiston mukaan merten saastuttajien listan kärjessä ovat Kiina ja Indonesia.

Muovia lautasella

Willy-valaan ohella merten muoviroska vaikuttaa kaikkiin merieläimiin ja merten ekosysteemeihin. Se heikentää koko luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Kansainvälisen luonnonsuojelujärjestön mukaan pohjoisen Tyynenmeren kalat syövät vuosittain 12 000–14 000 tonnia mikromuovia, koska pitävät sitä ruokana.

Me syömme tätä kalaa.

Andrew Lee Etelä-Korean Soulista suosii saippuaa hiustenpesussa shampoon sijasta, sillä nestemäiset shampoot ja niiden muovipakkaukset ovat luonnolle haitallisia.

Andrew Lee Etelä-Korean Soulista suosii saippuaa hiustenpesussa shampoon sijasta, sillä nestemäiset shampoot ja niiden muovipakkaukset ovat luonnolle haitallisia. Kuva: IPS/Andrew Lee

Science Direct -julkaisussa tutkija Luis Gabriel a Barboza ryhmineen kertoo löytäneensä 49 prosentista tutkimistaan kaloista mikromuovia.

Sitä löytyi kalojen ruoansulatuskanavasta, kiduksista ja selkälihaksista.

Kun me ihmiset olemme merikalojen ruokaketjun loppupäässä, syömme vuosittain 842 mikromuovihiukkasta nauttimamme kalan mukana.

Joanna Cornela Pratan tutkimusryhmän tulosten mukaan mikromuovit voivat heikentää ihmiskehon immuunipuolustusta ja toimia hermomyrkyn tavoin.

Snorklausta muovijätteen seassa

Myös merieläimet kärsivät merten muoviroskasta. EcoWatch-järjestön mukaan joka kolmas merieläinlaji takertuu muovijätteisiin.

Merikilpikonnista 86 prosenttia tukehtuu, hukkuu tai takertuu muoviroskaan.

Mikromuovi puolestaan tukkii merieläinten ruoansulatuskanavan tai repii niiden suoliston, jolloin ne kuolevat nälkään.

Condor Ferries arvioi, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovijätettä kuin eläimiä. Tuolloin mereen hyppäävää snorklaajaa ympäröivät kalaparvien sijasta vain muoviroskat.

Eteläkorealainen koululainen Warren Oh on kehitellyt iskulauseita merien muoviroskalta suojelemiseksi.

Eteläkorealainen koululainen Warren Oh on kehitellyt iskulauseita merien muoviroskalta suojelemiseksi. Kuva: IPS/Warren Oh

Okunola A Alabin tutkimusryhmän mukaan muovi ei merissä hajoa täydellisesti. Sen sisältämät kemikaalit, kuten polystyreeni ja BPA voivat liueta veteen saastuttaen sitä.

Muoviroska uhkaa myös merten elinympäristöjä. Meriveden liike hajottaa muovijätteen alle viiden millimetrin läpimittaisiksi hiukkasiksi eli mikromuoviksi. Se leviää merissä hyvin laajalle ja syvälle, jolloin yhä useammat elinympäristöt saastuvat.

Pieni teko, suuri vaikutus

Meidän ei tarvitse olla suuria sankareita tehdäksemme jotakin suurta.

Pieni ajatuksen poikanen voi johtaa merkittävään ratkaisuun.

Monet maat, esimerkiksi Japani, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta ja Guatemala ovat jo sitoutuneet jätteettömään toimintatapaan. Niissä yli 80 prosenttia jätteestä päätyy uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ihmiskuntana meidän vastuullamme on pitää maailman meriluonto puhtaana muovijätteestä. Merieläimet ovat tärkeä osa ravintoamme ja sen lisäksi elintärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Suojelemalla niitä suojelemme myös itseämme.

Kirjoittajat ovat yläasteen oppilaita Yhdysvalloista ja Aasiasta. He osallistuivat mielipidekirjoittamisen koulutukseen, jonka järjestivät APDA ja IPS. Kurssin johtaja Hanna Yoon käsitteli artikkelin lopulliseen muotoon.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Aida Moreno, Huamachucon Naisten talon perustaja, kävelee säkkikankaalle ommellun koruommeltyön editse. Teos kuvaa yhteisön soppakeittiötä sotilasdiktatuurin vuosina 1973-90.

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

Liberia on viimeisiä Länsi-Afrikan maita, joissa yhä kasvaa mahtavia metsiä. Liberiassa yhteisöt omistavat noin 70 prosenttia maasta, ja kolmannes väestöstä asustaa metsäalueilla. Kun valtio ja Arabiemiraattien konsulttiyritys Blue Carbon sopivat metsien käytöstä, asukkaita ei kuunneltu.

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

Entinen kalastajakylä Albertjärven Ugandan puoleisella rannalla lähellä Kongon demokraattisen tasavallan rajaa. Asukkaat kertovat, että öljyhankkeet ovat muuttaneet heidän elämäänsä.

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

Afganistanilainen oopiumiviljelmä Wikipediassa julkaistussa arkistokuvassa. Oopiumiunikon siemenkodasta saatavaa maitiaisnestettä käytetään heroiinin raaka-aineena.

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

Uusimmat

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Tuomas Liusin uusimmassa dekkarissa kannattaa muistaa, että sanalla lahti on useampia merkityksiä suomen kielessä, eikä sioillakaan aina tarkoiteta eläimiä.

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
02

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
03

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
04

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 
05

Tutkimuslaitos varottaa hallitusta Suomen talouden suhdannekuopasta: ”Elvytykseksi saattaisi riittää se, että vähäksi aikaa lakattaisiin kaivamasta kuoppaa syvemmäksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

01.10.2023

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

01.10.2023

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

30.09.2023

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

29.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään