Oletko nähnyt elokuvan Pelastakaa Willy?
Siinä Jesse-poika haluaa palauttaa ystävänsä miekkavalas Willyn takaisin valtamereen uskoen sen olevan paras ratkaisu valaan kannalta.
Jos elokuva tehtäisiin vuonna 2022, olisiko sen loppu samanlainen?
Kun merissä on nykyään yli 165 miljoonaa tonnia muovijätettä ja se tappaa vuosittain yli 100 miljoonaa merieläintä, olisiko meri tosiaankin turvallinen sijoituspaikka miekkavalaalle? Olisiko akvaario sittenkin parempi vaihtoehto?
Meriin päätyy vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia muoviroskaa, eli noin viisi triljoonaa muovinpalasta. Ei ihme, että niin monet merieläimet takertuvat niihin. Ne eivät kykene enää liikkumaan vapaasti, mikä johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Muoviroska, jonka heitämme huolettomasti menemään huuhtoutuu ensin jokiin, jotka kuljettavat sen mereen. Sinne päätyvät myös kalastajien hylätyt verkot, narut, köydet ja vanhat veneet.
Georgian yliopiston mukaan merten saastuttajien listan kärjessä ovat Kiina ja Indonesia.
Muovia lautasella
Willy-valaan ohella merten muoviroska vaikuttaa kaikkiin merieläimiin ja merten ekosysteemeihin. Se heikentää koko luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen.
Kansainvälisen luonnonsuojelujärjestön mukaan pohjoisen Tyynenmeren kalat syövät vuosittain 12 000–14 000 tonnia mikromuovia, koska pitävät sitä ruokana.
Me syömme tätä kalaa.
Science Direct -julkaisussa tutkija Luis Gabriel a Barboza ryhmineen kertoo löytäneensä 49 prosentista tutkimistaan kaloista mikromuovia.
Sitä löytyi kalojen ruoansulatuskanavasta, kiduksista ja selkälihaksista.
Kun me ihmiset olemme merikalojen ruokaketjun loppupäässä, syömme vuosittain 842 mikromuovihiukkasta nauttimamme kalan mukana.
Joanna Cornela Pratan tutkimusryhmän tulosten mukaan mikromuovit voivat heikentää ihmiskehon immuunipuolustusta ja toimia hermomyrkyn tavoin.
Snorklausta muovijätteen seassa
Myös merieläimet kärsivät merten muoviroskasta. EcoWatch-järjestön mukaan joka kolmas merieläinlaji takertuu muovijätteisiin.
Merikilpikonnista 86 prosenttia tukehtuu, hukkuu tai takertuu muoviroskaan.
Mikromuovi puolestaan tukkii merieläinten ruoansulatuskanavan tai repii niiden suoliston, jolloin ne kuolevat nälkään.
Condor Ferries arvioi, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovijätettä kuin eläimiä. Tuolloin mereen hyppäävää snorklaajaa ympäröivät kalaparvien sijasta vain muoviroskat.
Okunola A Alabin tutkimusryhmän mukaan muovi ei merissä hajoa täydellisesti. Sen sisältämät kemikaalit, kuten polystyreeni ja BPA voivat liueta veteen saastuttaen sitä.
Muoviroska uhkaa myös merten elinympäristöjä. Meriveden liike hajottaa muovijätteen alle viiden millimetrin läpimittaisiksi hiukkasiksi eli mikromuoviksi. Se leviää merissä hyvin laajalle ja syvälle, jolloin yhä useammat elinympäristöt saastuvat.
Pieni teko, suuri vaikutus
Meidän ei tarvitse olla suuria sankareita tehdäksemme jotakin suurta.
Pieni ajatuksen poikanen voi johtaa merkittävään ratkaisuun.
Monet maat, esimerkiksi Japani, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta ja Guatemala ovat jo sitoutuneet jätteettömään toimintatapaan. Niissä yli 80 prosenttia jätteestä päätyy uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
Ihmiskuntana meidän vastuullamme on pitää maailman meriluonto puhtaana muovijätteestä. Merieläimet ovat tärkeä osa ravintoamme ja sen lisäksi elintärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Suojelemalla niitä suojelemme myös itseämme.
Kirjoittajat ovat yläasteen oppilaita Yhdysvalloista ja Aasiasta. He osallistuivat mielipidekirjoittamisen koulutukseen, jonka järjestivät APDA ja IPS. Kurssin johtaja Hanna Yoon käsitteli artikkelin lopulliseen muotoon.