Varsinais-Suomi (Jussi)
Tämä on Li Anderssonin valtakuntaa. Viime eduskuntavaaleissa Andersson keräsi yli 24 500 ääntä, kun vasemmistoliitto kaikkiaan sai Varsinais-Suomessa noin 35 500 ääntä. Andersson oli valtakunnallisessa vertailussa toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas, vaikka Varsinais-Suomi on väkimäärältään selvästi Uuttamaata ja Helsinkiä pienempi vaalipiiri.
Vasemmistoliiton suurin ongelma tulikin yllä mainittua – Andersson oli ainoa ison äänipotin kerännyt ehdokas. Toisena kansanedustajana Varsinais-Suomesta nousi Johannes Yrttiaho, joka sai reilut 2 600 ääntä. Kaikki muut Varsinais-Suomesta läpimenneet toisten puolueiden ehdokkaat keräsivät huomattavasti kovemmat äänisaaliit.
Tulevissa vaaleissa listalle pitäisi saada enemmän kovia nimiä. Kuntavaalien perusteella sellainen on tulossa, kun ex-jalkapalloilija Timo Furuholm on päättänyt lähteä ehdolle. Turkuun asettunut Furuholm sai viime kesän kuntavaaleissa Turussa toiseksi eniten ääniä vasemmistoliiton listalla.
Oma kysymyksensä on myös Anderssonin suosio. Voiko vuoden 2019 vaalien tempun toistaa vai onko kovin suosio takana? Paavo Arhinmäki sai Helsingissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa yli 17 000 ääntä, mutta neljä vuotta myöhemmin äänimäärä putosi noin 7 900:ään.
Joka tapauksessa vasemmistoliitto tulee saamaan vähintään kaksi paikkaa Varsinais-Suomesta. Li Anderssonin paikka on käytännössä varma. Kysymys kuuluu, kuka tekee hänelle seuraa. Kolmas paikka vaatisi jo melkoista temppua.
Satakunta (Jussi)
Monien arvioiden mukaan Satakunta on vasemmistoliitolle eniten harmaita hiuksia aiheuttava vaalipiiri. Syynä on maakunnan pitkäaikaisen kansanedustajan Jari Myllykosken päätös olla asettumatta enää ehdolle.
”Mylläri” on istunut kansanedustajana vuodesta 2011. Viime vaaleissa hän oli toiseksi viimeinen Satakunnasta läpipäässyt kansanedustaja. Myllykosken henkilökohtainen äänimäärä oli 4 001.
Satakunnan tilanne on hieman samanlainen kuin Lapissa. Pitkäaikainen kansanedustaja jää sivuun, eikä ole varmuutta äänien jäämisestä vasemmistolle.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa porilainen Raisa Ranta keräsi reilut 3 400 ääntä. Suosittu ehdokas siis löytyy, mutta ongelmana on toisen suositun ehdokkaan poistuminen.
Tilannetta ei myöskään helpota porilaisen Erno Välimäen loikkaus demareiden riveihin. Hän ei kerännyt jättimäistä äänimäärää, mutta jättää aukon listalle.
Tulevissa vaaleissa on iso riski, että vasemmistoliitto menettää paikan Satakunnassa. Ja kun paikka on kerran lähtenyt, on sen takaisin voittaminen hyvin vaikeaa.
Pirkanmaalla odotetaan vaalivoittoa
Vasemmistoliitolla on vahva jalansija Pirkanmaalla. Vuonna 2019 puolue sai 8,1 prosentin kannatuksen ja yhden kansanedustajan, kun ”eduskunnan ainoa kommunisti” Anna Kontula valittiin kolmannelle kaudelleen.
Aluevaaleissa 2022 vasemmistoliitto nosti kannatustaan eduskuntavaaleihin verrattuna ja sai 10,7 prosenttia Pirkanmaan äänistä. Vasemmistoliitto nousi maakunnan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi, ohittaen keskustan ja vihreät.
Jos kannatuksen hyvä nousuvire pysyy yllä ja ehdokasasettelu onnistuu, voi vasemmistoliitto hyvinkin olla kiinni toisessa paikassa keväällä 2023. Puolueen kolmas varapuheenjohtaja, tamperelainen Minna Minkkinen on varmasti kova nimi tulevien vaalien ehdokaspörssissä. Myös aluevaaleissa hyvin menestynyt nokialainen Anne Nyman voi yllättää.
Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Liban Sheikh keräsi yli 1 000 ääntä kuntavaaleissa ja oli vasemmistoliiton listalla toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas.
Edellisen kerran vasemmistoliitto on saanut kaksi kansanedustajaa Pirkanmaalta vuoden 2007 vaaleissa, kun Mikko Kuoppa ja Minna Sirnö valittiin eduskuntaan. Tuolloin puolue sai kaksi paikkaa 9,6 prosentin kannatuksella.