Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) arvioi, että yrittäjien eläkelakiin esitetty muutos on osittain ymmärretty väärin. Esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä.
Keskustelua on herättänyt erityisesti yrittäjien työtulon määrityksen perusteista.
– Myös väärinymmärryksiä asiaan liittyen on ollut liikkeellä, Sarkkinen kirjoitti tiistaina ministeriön kolumnissaan
Kyseessä on melko pieni muutos suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön.
– Lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa yrittäjien sosiaali- ja eläketurvaa sekä tasapainottaa kilpailuasetelmia.
Sarkkinen muistuttaa siitä, että eduskunnassa asiassa on mahdollista kuulla ja huomioida erilaisia näkökulmia
”Pieni muutos”
Sarkkinen toteaa, että kyseessä on melko pieni muutos suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön.
– Valitettavasti julkisuuskeskustelussa on muodostunut virheellinen käsitys, jonka mukaan työtulon määritys perustuisi esityksessä vain toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaan ja voisi sitä kautta johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, hän kirjoittaa.
Sarkkinen toeeaa, että esityksen valmistelussa ei ole löytynyt yksiselitteistä kriteeriä, johon työtulo olisi perusteltua kytkeä, eikä esityksessä myöskään ehdoteta säädettäväksi mediaanipalkkaa ainoaksi tällaiseksi tekijäksi.
– Sen sijaan laissa säädettäisiin myös muista tiedoista, jotka eläkelaitos ottaa huomioon työtuloa vahvistaessaan, hän painottaa.
Näitä olisivat tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta. Selvityksenä voidaan lisäksi ottaa huomioon esimerkiksi tietoja yritystoiminnan kausiluonteisuudesta tai ympärivuotisuudesta, koko- tai osapäiväisyydestä, työntekijöiden määrästä, liikevaihdosta tai muista seikoista, joilla voi olla merkitystä työpanoksen taloudellisen arvon määrittämisessä.
– Tällaisia tietoja olisivat esimerkiksi viikkotyötuntien määrä, yritystoiminnan harjoittaminen sivutoimisena kokoaikaisen palkkatyön ohella sekä saadut tai arvioidut vuotuiset työkorvaukset tai laskutuspalveluyrityksen kautta laskutetut palkkasuoritukset, Sarkkinen luettelee.
Hän toteaa, että YEL-työtulo voidaan siis vahvistaa myös toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa matalammaksi tai korkeammaksi.
– Perusteluissa on todettu, että esimerkiksi yrityksen laskutustietojen perusteella työpanoksen arvo voisi olla myös mediaanipalkkaa matalampi.
Hän peräänkuuluttaa eläkelaitoksilta kokonaisharkintaa.
”Järjetön ja epäoikeudenmukainen”
Sarkkinen avaa myös sitä, minkä vuoksi YEL-uudistus tarvitaan.
– Yrittäjien työtuloa ei ole arvioitu työpanoksen mukaisesti ja yrittäjän työtulo on vahvistettu ainoastaan yrittäjän ilmoituksen mukaisena, vaikka työtulon vahvistaminen on jo nykylain mukaan eläkelaitoksen tehtävä, hän huomauttaa.
– Edellä kuvattu alivakuuttaminen johtaa monenlaisiin ongelmiin, joista ilmeisin on yrittäjien heikoksi jäävä eläke- ja muu sosiaaliturva.
Erityisesti yksinyrittäjät ovat olleet kauhuissaan suunnitellusta eläkemaksujen muodostumisesta. Asiasta avattiin viikko sitten yleisölle allekirjoitettavaksi adressi, jossa vaaditaan yrittäjän eläkelain muutosta koskevan esityksen kumoamista ja uudelleenkäsittelyä. Esitystä kuvaillaan järjettömäksi.
– Mikäli hallituksen esitys menee läpi, se tarkoittaa, että vähintään kymmenien tuhansien pien- ja yksinyrittäjien yrittäjätoiminta on uhattuna suhteettoman suurien YEL-maksujen takia, adressissa sanotaan.
Sen on allekirjoittanut viikossa lähes 61 000 henkilöä.