Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà pitää poikkeuksellisena valtiovarainministeriön torstaina julkistamassa budjettiesityksessä sitä, että se sisältää poliittista valmistelua.
– Aiemminhan perinteisesti valtiovarainministeriön budjettiesitykset ovat olleet aika puhtaasti hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten toimeenpanoa, Lainà sanoo.
– Nyt sen sijaan on selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon.
”Varsinaisessa budjettiriihessä olisi ehkä syytä panostaa vielä enemmän huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen.”
Tämä näkyy Lainàn mukaan esimerkiksi valtiovarainministeri Annika Saarikon esiin nostamassa ylimääräisessä lapsilisässä sekä työmatkakuluvähennysten ja kilometrikorvausten korottamisten jatkamisessa. Niistä ei ole vielä tehty hallituksessa päätöksiä.
Se näkyy myös puheissa palkankorotusten sitomisessa veroratkaisuihin. Saarikko totesi keskiviikkona tiedotustilaisuudessaan, että veroratkaisut on syytä sitoa toteutettaviksi vasta, kun voidaan olla varmoja siitä, että työmarkkinajärjestöt sopivat järkevästä palkkaratkaisusta.
– Tämä ei välttämättä ole huonoa sisällöllisesti, mutta prosessin kannalta se on, Lainà arvioi ja toteaa, että ehkä asetelman on tarkoitus korostaa valtiovarainministeripuolueen valtaa.
– Nyt puhuttiin tuloveron ehdollisesta alentamisesta ja sen sitomisesta palkkaratkaisuun. Ehdotus olisi ehdollinen, enkä tiedä, miten ehdollinen ehdotus toimii budjetoinnissa.
– Lisäksi on erikoinen avaus valtiovarainministeriöltä yrittää sitoa palkkamaltti veroratkaisuun ilman, että meillä enää on yhteistä kolmikantaista tulopolitiikkaa, Se on nykyisessä neuvottelujärjestelmässä ongelmallista, kun elinkeinoelämä ei enää ole mukana neuvottelemassa kolmikantaisesti.
Inflaation torjunta unohtui
Oppositio on ehtinyt jo vaatia valtiovarainministeriön ehdotukselta konkreettisia keinoja inflaation hillitsemiseen
– Kannattaa erottaa kaksi asiaa, kansalaisten tukeminen inflaation aikana ja toimenpiteet inflaation hillitsemiseksi, Lainà muistuttaa.
– Kansalaisten tukemiseen tarjotaan konkreettisia keinoja, vaikka yleensä konkreettisia toimenpiteitä on tullut vasta hallituksen yhteisestä budjettiriihestä.
Sen sijaan keinot inflaation hillitsemiseksi puuttuvat.
– Siihen ei oikeastaan esitetä mitään, Lainà arvioi.
– Ei esitetä kannustimia hintamalttiin tai keinoja hintamaltin tukemiseksi.
Hän tarjoaa tähän tarkoitukseen sähkökattoa ja windfall-verotusta eli ansiottomien voittojen verottamista nyt, kun energian hinta on kohonnut.
– Mutta nämä ovat asioita, joita pitääkin käsitellä vasta varsinaisessa budjettiriihessä eikä valtiovarainministeriön ehdotuksessa. Siinä suhteessa oppositio menee asioiden edelle.
Velkaantuminen maltillista
Lainà pitää ehdotuksessa hyvänä sitä, että siinä selkeästi varaudutaan Ukrainan sodan aiheuttamiin menopihin. Sota on keskeinen syy myös siihen, että budjettiesityksen sisältämä velkaantuminen ei ole vältettävissä.
Sodan aiheuttamiin menoihin on varattu kaksi miljardia euroa, mikä on merkittävä osa kun alijäämä kokonaisuudessaan on 6,3 miljardia euroa. Se on kuitenkin hyvinkin maltillinen summa olosuhteisiin nähden, vain vähän yli kaksi prosentti bruttokansantuotteesta, Lainà arvioi.
Tuo kaksi miljardia euroa sisältää puolustusmenoja ja Ukrainan sotaa pakenevien auttamista sekä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantamista.
– Varsinaisessa budjettiriihessä olisi ehkä syytä panostaa vielä enemmän huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen, Lainà pohtii.
– Nyt Ukrainan sotaa koskeva paketti koostuu lähinnä yksinomaan puolustusbudjetin kasvattamisesta, mikä toki voi olla tarpeen. Mutta olisi ehkä tarvetta kiinnittää huomiota myös sodan laajempiin vaikutuksiin, kuten energian hintaa ja venäläisten fossiilisten polttoaineiden saatavuudesta aiheutuviin muutoksiin.
Kaksipäiväiseksi suunniteltu budjettiriihi pidetään elo – syyskuun vaihteessa.
uutiskirje 
