Irakilainen pariskunta, heidän vuoden ikäinen esikoistyttärensä sekä alle kaksikuukautinen vauva saapuvat Suomeen syyskuussa 2015. Isis, militia ja heimo vainoavat perheen isää, ja he lähtevät hengenvaaralliselle meren ylittävälle matkalle Eurooppaan, kun nuorin lapsi on vasta kymmenen päivää vanha. Vastaavia kokemuksia paennut miehen veli saa perheineen Suomesta samana syksynä turvapaikan.
Kun pariskunta kutsutaan turvapaikkapuhutteluun keväällä 2016, on Maahanmuuttovirasto muuttanut tulkintaansa Irakin turvallisuustilanteesta. Irakin kansalaisille myönnettyjen turvapaikkojen suhteellinen osuus romahtaa kevääseen 2017 mennessä, ja perhe saa ensimmäisen negatiivisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta 2017.
Tästä alkaa vuosia kestävä epävarmuuden kierre, jossa perhettä siirretään vastaanottokeskuksesta ja paikkakunnasta toiseen. Välillä he asuvat tuttujen nurkissa.
On aika sekä korjata Sipilän hallituksen tekemät virheet että vihdoin antaa tuhansille Suomessa oleville mahdollisuus päästä eteenpäin.
Seitsemän vuotta Suomeen saapumisen jälkeen perheen toinen turvapaikka-anomus hylätään. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen vastaanottopalvelut lakkautetaan ja nelilapsisesta perheestä tulee paperittomia.
Suomen turvapaikkapolitiikan romahdus
Syksyllä 2015 etenkin Syyrian, Afghanistanin ja Irakin pahenevat tilanteet lisäsivät Eurooppaan kohdistunutta siirtolaisuutta. Suomeenkin saapui aiempia vuosia enemmän turvapaikanhakijoita. Viranomaiset eivät olleet valmistautuneet hakemusmäärien nopeaan nousuun, mikä johti turvapaikkahakemusten käsittelyjen ruuhkautumisen.
Niin silloinen hallitus kuin viranomaiset lähtivät tavoittelemaan nopeampia prosesseja ja tulijoiden määrän karsimista sen sijaan, että ensisijainen tavoite olisi ollut turvaa hakevien ihmisoikeuksien toteutuminen.
Sipilän hallituksen aikana Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristettiin muun muassa tiukentamalla perheenyhdistymiskriteerejä ja poistamalla humanitaariseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat. Kiristysten lisäksi Maahanmuuttoviraston maakohtaiset turvallisuuslinjaukset esimerkiksi Irakista, Afghanistanista ja Somaliasta muuttuivat. Maat olivat Migrin mukaan nyt ainakin paikoittain tarpeeksi turvallisia, jotta turvapaikanhakijoita voitaisiin palauttaa ja suosittaa heitä asettumaan turvallisemmalle alueelle lähtömaassa.
Samalla turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennettiin kaventamalla oikeusapua, lyhentämällä valitusaikoja ja pienentämällä juristien palkkioita. Tämän seurauksena turvapaikanhakijat eivät enää saaneet hakemus- ja puhutteluvaiheessa apua pakolaisoikeuteen erikoistuneilta yksityisiltä avustajilta.
Käsittelyruuhkan ja oikeusturvaheikennysten seurauksena turvapaikkamenettelyissä tehtiin virheitä, joiden korjaaminen on vaatinut aikaavieviä valitusprosesseja eri oikeusasteissa. Toisinaan epäonnistuneen prosessin korjaaminen on ollut mahdotonta.
Epäonnistuneet prosessit ovat johtaneet siihen, että osa on joutunut hakemaan turvaa uudelleen. Osa vuosina 2015 ja 2016 Suomesta turvapaikkaa hakeneista ihmisistä odottaa edelleen ensimmäistä lainvoimaista päätöstä alkuperäiseen turvapaikkahakemukseensa.
Virheelliset ja venyneet prosessit sekä vuosia jatkunut tiukka turvapaikkapolitiikka ovat jättäneet jälkeensä akuutin ihmisoikeusongelman. Sipilän hallituksen perintönä epävarmuuden, toistuvien hakuprosessien ja paperittomuusuhan muodostamassa välitilassa elää nyt Suomessa seitsemättä vuotta vähintään viisituhatta turvapaikkaa hakenutta ihmistä.
Välitila tuntuu liian pehmeältä sanalta kuvailemaan vuosien epävarmuuden ja näköalattomuuden aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta, inhimillisiä haittoja ja terveysongelmia.
Ratkaisuna kertalaillistaminen
Kolumnin alussa kuvailemani perheen kertomus on yksi niistä tositarinoista, jotka ovat luettavissa Lupa elää -kansalaisaloitteen kampanjasivuilla. Aloite hakee jo seitsemättä vuotta suomalaisen elämänsä kokonaisvaltaista aloittamista odottavien ihmisten tilanteen ratkaisua. Se esittää oleskelulupien myöntämistä ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakeneille.
Niin kutsutusta kertalaillistamisesta on kansainvälisiä esimerkkejä. Esimerkiksi Geneven kantonissa Sveitsissä laillistettiin vuonna 2017 Operaatio Papyruksessa 2 390 ihmistä mukaan lukien 437 perhettä. COVID-pandemian aikana vuonna 2020 Portugali myönsi tilapäisiä oleskelulupia 356 700:lle vailla oleskelulupaa olleelle ihmisille, joista suurella osalla oli käynnissä esimerkiksi turvapaikka- tai oleskelulupaprosessi.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt laajaa tukea sotaa pakenevien auttamiseen ja tuonut uudelleen laajalle yleisölle ilmi niitä hankaluuksia ja puutteita, mitä Suomen nykyinen turvapaikkapolitiikka sisältää. On aika sekä korjata Sipilän hallituksen tekemät virheet että vihdoin antaa tuhansille Suomessa oleville mahdollisuus päästä eteenpäin välitilasta. Annetaan ihmisille lupa elää.
uutiskirje 
