KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

2000-luku on ollut sarja kriisejä toisensa perään, mutta sitä voi ajatella myös uutena yleiskriisinä

John Augustus Atkinson: Kohtaus 1600-luvun taistelusta

John Augustus Atkinson: Kohtaus 1600-luvun taistelusta.

Toivo Haimi
13.8.2022 13.00

1600-luku oli kohtuullisen ikävää aikaa ihmiskunnalle.

Brittein saaret ajautuivat sisällissotiin, joiden seurauksena kuningas Kaarle I menetti ensin kruununsa ja lopulta päänsä. Ranskalainen aatelisto otti Versailles’n keskusvallasta mittaa Fronde-kapinassa. Kiinassa Ming-dynastia luhistui. Keski-Euroopassa 30-vuotinen sota hävitti suuren osan saksankielisistä maista. Intia joutui miltei kokonaan suurmogulien valtaamaksi, ja mogulit kävivät 27 vuotta kestäneen sarjan sotia maratheja vastaan. Suomessa Suurina kuolonvuosina tunnettu nälänhätä tappoi 1690-luvulla jopa kolmanneksen maan väestöstä nälkään ja tauteihin.

300 vuotta myöhemmin brittiläiset historioitsijat Eric Hobsbawm ja Hugh Trevor-Roper niputtivat 1600-luvun mullistukset yhteen ja antoivat vuosisadan suurille ilmiöille yhteisen nimen ”yleinen kriisi”.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Yleinen kriisi vaatii yleisiä ratkaisuja”

Hobsbawmin ja Trevor-Roperin näkemysten mukaan koko maailmaa, mutta erityisesti Eurooppaa koetelleet levottomuudet olivat osa yhtä ja samaa kriisiä, perinpohjaista murroskohtaa vanhan ja uuden välillä.

Eric Hobsbawm piti taloudellisia tekijöitä ja luokkien välisiä ristiriitoja kriisin juurisyinä. Hobsbawmin mukaan 1600-luku ja sen kriisit olivat tärkeä siirtymävaihe feodalismista kapitalismiin.

Hugh Trevor-Roper taas katsoi yleisen kriisin johtuvan hovin ja paronien vastakkainasettelusta: 1600-luvulla maakuntien aatelisto ajautui törmäyskurssille keskittyvän kuningas- ja virkavallan kanssa. Lopulta hovi pääsi niskan päälle.

Myös uskonpuhdistus, kulkutaudit sekä ”pienenä jääkautena” tunnettu poikkeuksellisen viileä kausi epävakauttivat yhteiskuntia. Erityisesti historiantutkija Geoffrey Parker on korostanut muuttuneen ilmaston merkitystä Euroopan kehitykselle.

Vuosikymmenten pituiset yhteiskunnalliset mullistukset eivät varsinaisesti ole uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa. Rooman valtakunta oli suurimman osan 200-luvusta jatkuvan kriisin tilassa, kun valtakunta hajosi kolmeen osaan.

Kun tulevaisuudessa katsotaan taaksepäin 2000-luvun ensimmäistä vuosisataa, voi hyvinkin olla, että tuolloin puhutaan 21. vuosisadan kriisistä.

Elämän 2000-luvulla voi nähdä jatkuvana kriisien ja epävakauden ketjuna. USA:n sodat Irakissa ja Afganistanissa, 2000-luvun alun talousromahdus, Euroopan velkakriisi, Arabikevään kansannousut, mielenterveyskriisi, siirtolaisuus, COVID-19 -pandemia, Kiinan supervaltapyrkimykset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi ja täydellä voimalla iskevä ilmastokriisi yhdistettynä luontokatoon. Nämä kaikki voidaan myös nähdä osana uutta yleistä kriisiä, joka koskee koko ihmiskuntaa.

Vuonna 1930 italialainen yhteiskuntateoreetikko Antonio Gramsci määritti kriisin tilanteeksi, jossa ”vanha kuolee, mutta uusi ei pääse syntymään.” Siltä todella näyttää tällä hetkellä.

Fossiilisten polttoaineiden tuhlailevalle käytölle perustunut talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän, mutta sen korvaava uusi järjestys ei pääse syntymään. Ydinasepelotteeseen ja suurvaltojen kauhun tasapainoon perustuva kansainvälinen politiikka on mennyt rikki, mutta uusia turvallisuusjärjestelyitä ei ole näkyvissä. 1900-luvulla tehdyt rakenteet horjuvat, kun ne eivät kykene vastaamaan 2000-luvun maailman tarpeisiin.

Euroopan yleinen kriisi päättyi 1700-luvun alussa, kun mantereen suurvallat muuttuivat lopullisesti hajautetuista feodaalivaltakunnista kansallisvaltioiksi. Keskusjohtoinen valtio oli vastustuskykyisempi sodille, nälänhädälle ja talouskriiseille. Feodaaliyhteiskunta sai samalla väistyä uuden, tehokkaamman järjestelmän eli kapitalismin tieltä.

On vielä liian aikaista sanoa, miten 21. vuosisadan yleinen kriisi päättyy, ja millaiseen maailmaan siitä tullaan ulos. Yleinen kriisi vaatii kuitenkin yleisiä ratkaisuja.

Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään