KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

2000-luku on ollut sarja kriisejä toisensa perään, mutta sitä voi ajatella myös uutena yleiskriisinä

John Augustus Atkinson: Kohtaus 1600-luvun taistelusta

John Augustus Atkinson: Kohtaus 1600-luvun taistelusta.

Toivo Haimi
13.8.2022 13.00

1600-luku oli kohtuullisen ikävää aikaa ihmiskunnalle.

Brittein saaret ajautuivat sisällissotiin, joiden seurauksena kuningas Kaarle I menetti ensin kruununsa ja lopulta päänsä. Ranskalainen aatelisto otti Versailles’n keskusvallasta mittaa Fronde-kapinassa. Kiinassa Ming-dynastia luhistui. Keski-Euroopassa 30-vuotinen sota hävitti suuren osan saksankielisistä maista. Intia joutui miltei kokonaan suurmogulien valtaamaksi, ja mogulit kävivät 27 vuotta kestäneen sarjan sotia maratheja vastaan. Suomessa Suurina kuolonvuosina tunnettu nälänhätä tappoi 1690-luvulla jopa kolmanneksen maan väestöstä nälkään ja tauteihin.

300 vuotta myöhemmin brittiläiset historioitsijat Eric Hobsbawm ja Hugh Trevor-Roper niputtivat 1600-luvun mullistukset yhteen ja antoivat vuosisadan suurille ilmiöille yhteisen nimen ”yleinen kriisi”.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Yleinen kriisi vaatii yleisiä ratkaisuja”

Hobsbawmin ja Trevor-Roperin näkemysten mukaan koko maailmaa, mutta erityisesti Eurooppaa koetelleet levottomuudet olivat osa yhtä ja samaa kriisiä, perinpohjaista murroskohtaa vanhan ja uuden välillä.

Eric Hobsbawm piti taloudellisia tekijöitä ja luokkien välisiä ristiriitoja kriisin juurisyinä. Hobsbawmin mukaan 1600-luku ja sen kriisit olivat tärkeä siirtymävaihe feodalismista kapitalismiin.

Hugh Trevor-Roper taas katsoi yleisen kriisin johtuvan hovin ja paronien vastakkainasettelusta: 1600-luvulla maakuntien aatelisto ajautui törmäyskurssille keskittyvän kuningas- ja virkavallan kanssa. Lopulta hovi pääsi niskan päälle.

Myös uskonpuhdistus, kulkutaudit sekä ”pienenä jääkautena” tunnettu poikkeuksellisen viileä kausi epävakauttivat yhteiskuntia. Erityisesti historiantutkija Geoffrey Parker on korostanut muuttuneen ilmaston merkitystä Euroopan kehitykselle.

Vuosikymmenten pituiset yhteiskunnalliset mullistukset eivät varsinaisesti ole uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa. Rooman valtakunta oli suurimman osan 200-luvusta jatkuvan kriisin tilassa, kun valtakunta hajosi kolmeen osaan.

Kun tulevaisuudessa katsotaan taaksepäin 2000-luvun ensimmäistä vuosisataa, voi hyvinkin olla, että tuolloin puhutaan 21. vuosisadan kriisistä.

Elämän 2000-luvulla voi nähdä jatkuvana kriisien ja epävakauden ketjuna. USA:n sodat Irakissa ja Afganistanissa, 2000-luvun alun talousromahdus, Euroopan velkakriisi, Arabikevään kansannousut, mielenterveyskriisi, siirtolaisuus, COVID-19 -pandemia, Kiinan supervaltapyrkimykset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi ja täydellä voimalla iskevä ilmastokriisi yhdistettynä luontokatoon. Nämä kaikki voidaan myös nähdä osana uutta yleistä kriisiä, joka koskee koko ihmiskuntaa.

Vuonna 1930 italialainen yhteiskuntateoreetikko Antonio Gramsci määritti kriisin tilanteeksi, jossa ”vanha kuolee, mutta uusi ei pääse syntymään.” Siltä todella näyttää tällä hetkellä.

Fossiilisten polttoaineiden tuhlailevalle käytölle perustunut talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän, mutta sen korvaava uusi järjestys ei pääse syntymään. Ydinasepelotteeseen ja suurvaltojen kauhun tasapainoon perustuva kansainvälinen politiikka on mennyt rikki, mutta uusia turvallisuusjärjestelyitä ei ole näkyvissä. 1900-luvulla tehdyt rakenteet horjuvat, kun ne eivät kykene vastaamaan 2000-luvun maailman tarpeisiin.

Euroopan yleinen kriisi päättyi 1700-luvun alussa, kun mantereen suurvallat muuttuivat lopullisesti hajautetuista feodaalivaltakunnista kansallisvaltioiksi. Keskusjohtoinen valtio oli vastustuskykyisempi sodille, nälänhädälle ja talouskriiseille. Feodaaliyhteiskunta sai samalla väistyä uuden, tehokkaamman järjestelmän eli kapitalismin tieltä.

On vielä liian aikaista sanoa, miten 21. vuosisadan yleinen kriisi päättyy, ja millaiseen maailmaan siitä tullaan ulos. Yleinen kriisi vaatii kuitenkin yleisiä ratkaisuja.

Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa.

Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot

Voimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.

Pimeän elokuvateatterin lattia sotkeutuu verestä – Elämää suuremmat roskaelokuvat

Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään

Euroopan keskuspankin mandaatti on ylläpitää hintavakautta.

Keskuspankeista pitääkin puhua ja niiden tarkoitusta pohtia, jos hyvinvointi ja ympäristö kiinnostaa

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään