Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kiirehtii päätöksiä kotitalouksien välttämättömän sähkönkäytön tukemiseksi.
– Rajusti nousevien sähkön hintojen seurauksia ei voi hoitaa vain sosiaaliturvajärjestelmän keinoin, kun pulaan on joutumassa moni keskituloinenkin sähkölämmitetyssä talossa asuva. Nyt tarvitaan uusia työvälineitä, Saramo vaatii.
Julkisessa keskustelussa on ollut esillä monenlaisia ehdotuksia sähkön kohoavien hintojen suitsemiseen. Saramo on pitänyt esillä sähkön hintakattoa, eikä ole tyrmännyt myöskään sähkön arvolisänveron tilapäistä alennusta, vaikka on pitänyt ehdotusta riittämättömänä ja epätarkkana. Osaa ehdotuksista, kuten EU:n päästökaupan hyllyttämistä, hän pitää suoranaisena harhaanjohtamisena.
– Kun sähkölämmityksen hinta moninkertaistuu, toisi sähkön veronalennus vain vähän helpotusta. Alennuksen saisivat myös ne, joilla on edullinen määräaikainen sopimus, vaikka tärkeää olisi, että kaikki säästäisivät sähköä voitavansa.
– Kaikkein huonoimmin osuisivat maaliinsa suurituloisillekin annettavat tuloveronalennukset, jotka kiihdyttäisivät inflaatiota ja menisivät niillekin, jotka eivät apua tarvitse, Saramo sanoo.
Mallia Norjasta
Saramo ottaisi mallia Norjasta, jonka jo viime talvena käyttämästä järjestelystä voisi muokata Suomelle sopivan. Viime viikolla vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Saramo viittasi Norjan malliin, jossa jokaiselle taataan kohtuuhintainen sähkö perustarpeisiin ja ylimenevältä osalta maksetaan markkinahinta. Näin kaikilla säilyisi myös kannustin säästää sähköä.
Olennaisena Saramo pitää sitä, että ministeriöt toimivat nopeasti ja valmistelevat tarvittavat uudistukset ripeästi, ja että tuki menee vain välttämättömään käyttöön ja kannustin säästää sähköä säilyy jokaisella.
– Tuki voisi siksi kattaa esimerkiksi 80 prosenttia 8 senttiä kilowattitunnilta ylittävältä hinnalta. Tuki voitaisiin rajata talvikuukausiin ja esimerkiksi 4 000 kilowattituntiin kuukaudessa.
Kuluttajaliiton mukaan Norjan malli on suhteellisen yksinkertainen.
– Siinä valtio takaa maksavansa valtaosan sähkön hinnasta, joka ylittää tietyn, kohtuulliseksi katsotun hintakaton. Toisaalta tämä valtion maksuosuus koskee enintään rajattua sähkön määrää kuukaudessa. Jos kuluttaja käyttää sähköä yli tuon määrän, maksaa hän ylimenevästä osasta normaalin markkinahinnan, mallia selittää Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Kuluttajalla säilyy siis kannuste säästää sähköä, eikä kuluttaa sitä suuria määriä valtion takaaman hintakaton takia.
Sähköntuottajat tekevät jättivoittoja
Saramon mukaan oikeudenmukaisinta olisi rahoittaa välttämättömän sähkön käytön tuki ns. windfall-verolla, eli ulkoisista syistä johtuvien ylisuurten voittojen verotuksella.
– Valtaosa sähköstämme tuotetaan yhä edullisesti, mutta sähköntuottajat saavat jättimäisiä sotatuottoja hinnan määräytyessä pörssissä. Kriisiajat edellyttävät kriisiaikojen lainsäädäntöä.
Saramo pelkää, että työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö pitävät sähkön välttämättömän käytön tukea ja windfall-veroa liian monimutkaisina ja aikaa vievinä toteuttaa.
– Uudistukset ovat mahdollisia, kunhan poliittista tahtoa löytyy. Tämä tukirakenne on ollut Norjassa käytössä jo viime talvesta. Windfall-veroja on säädetty jo useissa Euroopan maissa ja Suomessakin sellaista on selvitetty vuosikymmen sitten. Nämä eivät voi olla ylitsepääsemättömän vaikeita toteutettavia meidän ministeriöillemme, Saramo sanoo.
Hallitus etsii ratkaisuja elinkustannusten nousuun keskiviikkona ja torstaina järjestettävässä budjettiriihessä.
Uutista on täydennetty klo 9.15 lisäämällä Kuluttajaliiton kanta.
uutiskirje 