Hallitus kokoontui keskiviikkona viimeiseen budjettiriiheensä. Ensi vuoden budjetti jää osin jo seuraavalle hallitukselle, joka aloittaa jossain vaiheessa huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.
Nyt käytäviä neuvotteluja varjostaa korkean inflaation lisäksi nopeasti pahentunut energiakriisi, joka on nostanut sähkön hintaa huomattavasti. Pulassa ovat etenkin omakotitaloasujat, jotka lämmittävät kotejaan sähköllä.
Helsingin Sanomain mukaan hallitus sopinut laskevansa sähkön arvonlisäveroa kymmenellä tai 14 prosenttiyksiköllä. Lisäksi hallitus aikoo lehden mukaan nostaa etuuksia.
Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi KU:lle Säätytalon portailla, että vasemmistoliitolla on neuvotteluissa kaksi tärkeää tavoitetta.
– Saadaan kunnollinen paketti ja oikeita ratkaisuja, joilla pystymme huolehtimaan siitä, että kenellekään ei sähkön hinnan nousun vuoksi tule kohtuutonta tilannetta. Pitää olla työkaluja, joilla ihmisiä voidaan tulevan talven aikana tukea.
– Toinen päätavoite on, että kaikkien tehtävien toimien esimerkiksi lapsiperheiden eteen pitää hyödyttää kaikkein pienituloisimpia lapsiperheitä. Se on meille ehdoton vaatimus näissä neuvotteluissa.
Toimeentulotuen varassa elävissä perheissä lisälapsilisän maksaminen ei välttämättä auttaisi, sillä se lasketaan tuloksi, jolloin se vaikuttaisi toimeentulotuen määrään. Etenkin keskusta on ajanut ylimääräisen lapsilisän maksamista vielä tämän vuoden puolella.
Venäjän hyökkäyksestä alkanut Ukrainan sota tulee myös näkymään ensi vuoden budjetissa. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos saavat miljardin euron lisärahoitusta. Lisäksi ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen ja kotoutumiseen valtiovarainministeriö on ehdottanut 780 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden alussa tapahtuu myös suuri muutos, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Silloin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy niiden vastuulle. Sote-uudistuksessa sovitun mukaisesti Suomessa on 21.