SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kommentoi tiistaina Tehyn ja Superin lakkotilanteen käänteitä sen jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt lakkoja rajoittavan lain. Sitä ennen käräjäoikeus oli rajoittanut lakko-oikeutta.
– Potilasturvalakiin turvautuminen ei ole ilon aihe kellekään, mutta ei kannata ajatella, että käräjäoikeuden antama turvaamispäätös olisi jotenkin ongelmaton, hän kirjoitti facebookissa.
– Turvari on oikeasti aivan kelvoton konsti, jonka ei pitäisi kuulua työmarkkinarepertuaariin lainkaan.
Tukitoimia tehdään vain pyynnöstä.
Hän muistutti siitä, että tilannetta ei helpota se, että ikävät päätökset tekee joku muu jossain muualla.
– Se “joku muu” on tässä tapauksessa työtaisteluja käyneiden ammattiliittojen näkökulmasta sellainen belsebuubi, että oksat ja lakko-oikeus pois, Syvärinen arvioi.
– Käräjäoikeudesta on tullut käytännössä oletusasetuksella aivan ylimitoitettuja suojelutyömääräyksiä. Tarkkarajaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta ei puhettakaan. Ja koska se on itsenäinen tuomioistuin, sen päätöksiin ei voi politiikan keinoin vaikuttaa. Suo siellä, vetelä täällä.
Monimutkaista
JHL:n. johtaja Saila Ruuth arvioi, että kunta-alan sopija- ja sopimusjärjestelmä kaikessa monimutkaisuudessaan aiheuttaa paljon sekaannusta ja väärinkäsityksiäkin. Myös Ruuth otti tiistaina kantaa Superin ja Tehyn työehtosopimusneuvottelujen tilanteeseen facebookissa.
– Kunta-alan kaikkiin työehtosopimuksiin eli myös sote-sopimukseen, jonka piirissä tehyläiset ja superilaiset pääosin ovat olleet, on kesäkuussa hyväksytty sekä normaalit sopimuskorotukset että palkkaohjelma, Ruuth muistutti.
– Palkankorotukset juoksevat nyt siis myös sote-sopimuksen työntekijöille, vaikkeivät Tehy ja Super ole sopimusta omalta osaltaan hyväksyneetkään.
Hän kertasi kesäkuussa tehdyllä sopimuksella jo saavutettuja palkankorotuksia: Palkankorotukset ovat vuosina 2022-24 yhteensä 6,3 prosenttia. Sopimuksen hyväksyivät muut kunta-alan liitot paitsi hoitajaliitot.
– Tähän palkkaratkaisuun liittyy myös alojen välistä palkkaeroa toivottavasti umpeen kurova kytkentä teollisuuden palkkaratkaisuihin, Ruuth sanoi.
– Jos siis teollisuuden vertailutyöehtosopimusten palkankorotukset ovat 2023 ja 2024 kovemmat kuin edellä mainitut kunta-alan korotukset, niin erotus lisätään kunta-alan palkankorotuksiin.
Osa kokonaisuus
Ruuth muistutti sopimuskorotusten päälle tulevan viisivuotinen palkkaohjelma, jossa palkkoja korotetaan yhteensä 5,1 prosenttia, jolloin kaikkiaan sopimuskorotusten ja palkkaohjelman palkkoja korottava vaikutus on yhteensä reilut 12 prosenttia.
Ruuth huomautti hoitajien sopimuksen olevan yksi kunta-alan työehtosopimuksista ja kuuluvan suurempaan kokonaisuuteen.
– Sote-sopimus ei siis ole kunta-alan sopimuskokonaisuudesta itsenäinen ja irrallinen työehtosopimus, josta Tehyn ja Superin muodostama Sote ry voisi omin päin päättää, hän totesi.
– Rakenne on monimutkainen ja tuo neuvotteluihin luonnollisesti lisää vaikeusastetta tällaisessa tilanteessa, jossa työntekijäpuolella on erilaisia tavoitteita.
Tukipyyntöä ei ole esitetty
Ruuth avasi lisäksi sitä, miksi muut ammattiliitot eivät ole aloittaneet tukilakkoja tukeakseen Tehyä ja Superia.
– Kunta-alan liittojen osalta se johtuu ensinnäkin siitä, että muut liitot ovat hyväksyneet työehtosopimuksen osaltaan ja ovat näin työrauhan piirissä, mutta myös siitä, että tukitoimia tehdään vain pyynnöstä eikä pyyntöä ole esitetty.
uutiskirje 
