Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ehdottaa uutta joustoelementtiä työelämään. Se olisi 60 vuotta täyttäneille kokoaikatyötä tekeville mahdollisuus lyhentää määräaikaisesti työaikaansa. Esityksessä tulonmenetystä kompensoitaisiin Työllisyysrahaston rahoittamalla osa-aikarahalla.
Kyseessä on osa-aikaraha, jossa 60 vuotta täyttäneet kokopäivätyötä tekevät voisivat siirtyä 100-prosenttisesta työajasta 80 prosenttiin määräajaksi, joka olisi 1-12 kuukautta.Uudistus koskisi niitä, joilla ei ole vielä mahdollisuutta saada osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Sen voi saada täytettyään 61 vuotta.
– Joustoa päädyttiin tarjoamaan tälle ikäryhmälle, koska SAK:n tekemässä selvityksessä tarve oli muissa ikäryhmissä huomattavasti vähäisempi, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.
Nelipäiväinen työviikko kiinnostaa
SAK:ssa arvioidaan, että mahdollisuus joustoon työuran loppupäässä on tarpeen, sillä ainoastaan joka neljäs yli 60-vuotias SAK:n liittojen työssäkäyvästä jäsenestä on varma siitä, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua. SAK pitää lukua huolestuttavana niin yksilöiden jaksamisen kuin laajemmin kansantalouden näkökulmasta.
Esimerkiksi eläkeyhtiö Elon selvityksen mukaan kaikista eläkkeelle siirtyneistä palkansaajista yli viidennes eli 22 prosenttia olisi jatkanut työelämässä, mikäli tarjolla olisi ollut joustoa, kuten mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön.
SAK Työolobarometrin tulosten mukaan suosituin tapa lyhentää työaikaa on nelipäiväinen työviikko, jos tulonmenetyksestä kompensoitaisiin puolet. 60 prosenttia SAK:n kyselyyn vastanneista arvioi, että omalla kohdalla siirtyminen lyhyempään työaikaan olisi mahdollista töiden puolesta. Joka toisella heistä se vaatisi järjestelyjä.
Osa-aikarahan rahoittaisi Työllisyysrahastosta. Se maksaisi puolet alentuneesta palkasta 280 euroon kuukaudessa.
– Osa-aikaraha on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Sen hintahaarukka on 42-84 miljoonaa euroa, Antila arvioi.
Syynä työn rasittavuus
Syyksi toiveeseen lyhyemmästä työajasta lähes puolet yli 60-vuotiaista mainitsi terveydelliset syyt ja yli puolet työn rasittavuuden. Tärkein syy oli kuitenkin elämänlaadun paraneminen. Lähes puolet 55 vuotta täyttäneistä lyhyemmälle työajalle haluavista toivoo järjestelyn olevan pysyvä.
– Elämänlaadun parantaminen on uudistuksen keskeisin tavoite, Antila sanoo.
– Sillä olisi myös taloudellista vaikutusta: Yritysten tuottavuus paranisi työntekijöiden jaksamisen parantuessa. Työurien pidentyminen maksaisi myös yhteiskunnan panostuksen takaisin.
SAK toteaa lisäksi, että esityksen merkittävä hyöty olisi sairauspoissaolojen väheneminen ja työn vetovoiman paraneminen ikäluokassa 55–60.
Useissa maissa on meneillään yrityskohtaisia kokeiluja tai pysyviä järjestelyjä nelipäiväisestä työviikosta täydellä tai hieman aiempaa pienemmällä palkalla. Myös Suomessa on yrityksiä, jotka kokeilevat tätä.
– Useimmilla työpaikoilla määräaikainen osa-aikatyö olisi mahdollista, jos ollaan valmiita tekemään järjestelyitä, Antila uskoo.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskin on toiminut samaan suuntaa. Se on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan työnantajan olisi ensisijaisesti järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla myös silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. Esitys ei kuitenkaan tarjoa tulokompensaatiota.
lehti 