Hallituspuolueiden kiistely EU:n ennallistamisasetuksesta on saanut monet muistelemaan menneitä, sillä hallituskausien loput ovat olleet vaikeita koko 2000-luvun.
Vihreät lähtivät Paavo Lipposen toisesta hallituksesta toukokuussa 2002 vastalauseena Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentamispäätökselle. Anneli Jäätteenmäen hallitus kaatui Jäätteenmäkeen itseensä, mutta sitä jatkanut Matti Vanhasen punamulta kesti vuoden 2007 vaaleihin asti. Kakkoshallituksensa pääministerin paikalta Vanhanen lähti itse kesken kauden. Jyrki Kataisen hallituksesta lähti ennenaikaisesti vasemmistoliitto. Alexander Stubbin hallituksesta muistetaan, että se äänesti loppukaudella eduskunnassa omia esityksiään vastaan, ja Juha Sipilä hajotti itse oman hallituksensa kuukautta ennen viime eduskuntavaaleja.
Antti Rinne joutui eroamaan keskustan painostuksesta oltuaan pääministerinä vain noin puoli vuotta. Keskustan uhkailut ovat sävyttäneet myös Sanna Marinin hallituksen taivalta.
Puoli vuotta oli kuitenkin rauhallista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa sai puolueet keskittymään olennaiseen, kunnes tulivat uusimmat gallupit ja julkisuuteen nousi EU:n jo kesäkuussa tekemä ehdotus luonnon ennallistamiseksi.
Hallitus on sekaisin. Se ei ole edellä kerrotun valossa mitään uutta, mutta uutta on rivien rakoilu ja pelin politiikka jo näin paljon ennen eduskuntavaaleja. Niihin on ensi sunnuntaista vielä viisi kuukautta aikaa ja kriisit kaatuvat päälle.
Kriittinen kanta ei kelpaakaan
Uutta on myös se, että hallituksen ovat saaneet sekaisin sen kaksi suurinta puoluetta SDP ja keskusta. Ne ovat äänestäneet nyt kolmessa valiokunnassa opposition mukana ja hallituksen kannan vastaisesti juuri EU:n ennallistamisasetuksessa. Hallituksen eduskunnalle toimittava yhteinen kanta on hyvin kriittinen, mutta ei kuitenkaan täystyrmäys. Siinä korostuu vaikuttaminen jatkovalmistelussa.
Viimeksi perjantaina maa- ja metsätalousvaliokunta esitti, ”että valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta, jossa metsäpoliittista päätösvaltaa siirretään komissiolle, eduskunnan budjettivaltaa rajoitetaan tai omaisuudensuojaa heikennetään”.
Tätä mieltä olivat myös valiokunnan demarit, keskustalaiset ja RKP:n edustaja.
Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat jättivät eriävän mielipiteen, aivan kuten aiemmin viikolla ympäristövaliokunnassa.
”Valiokunnan enemmistön esittämä huoli luonnontilan parantamisen kustannuksista sivuuttaa täysin sen tosiasian, että jos kustannustarkastelussa otettaisiin huomioon luontokadon pahenemisen hinta, olisi tämän asetuksen tekemättä jättäminen vielä kalliimpaa”, kirjoittivat Jenni Pitko (vihr.), Satu Hassi (vihr.) ja Jari Myllykoski (vas.).
SDP tekee, mutta ei perustele
Hallituksen linjaa tässä asiassa puolustavat vain vasemmistoliitto ja vihreät. Se on näkynyt kovenevana kielenkäyttönä, jossa myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) toimintaa on arvosteltu poikkeuksellisen suorasukaisesti. Marin on sanonut moneen kertaan, että Suomi voi äänestää EU:ssa asetusta vastaan jos se ei tyydytä.
Liturgiaan kuuluu, että asia on tärkeä, mutta…
Keskusta on perustellut julkisesti, miksi se yrittää kaataa asetuksen. Metsäpolitiikka on pidettävä omissa käsissä, on puolueen kanta. Asetuksessa on tosin kyse paljosta muustakin kuin metsistä.
Julkilausumaton kanta on keskustan aleneva kannatus, sen vajoaminen kohti 10 prosentin haamurajaa. Keskusta ei voi antaa periksi, koska sen pääkilpailijaksi noussut perussuomalaiset ottaa asetuksesta kaiken irti.
SDP on tyylilleen uskollinen. Kukaan ei perustele, miksi puolue on nyt kesken asian käsittelyn siirtynyt hallituksen linjalta kokoomuksen linjalle. Vain muutama viikko sitten SDP ajoi sammutetuin lyhdyin potilasturvallisuuslakia.
Yhteinen kanta oltava ensi viikolla
Eduskunnassa on tällä viikolla istuntotauko. Ensi viikolla odottaa opposition tekemä välikysymys EU-vaikuttamisesta ja ennallistamisasetuksesta. Siihen on vähän yli viikko aikaa löytää yhteinen vastaus, jonka puolesta kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat äänestävät perjantaina 11. marraskuuta. Jos eivät, hallitus kaatuu ja Suomessa on toimitusministeriö juuri kun kriisitalveksi ennakoitu kylmä kausi alkaa.
Hallitus kriisiytyisi joka tapauksessa ennen vaaleja, jos gallupit eivät jostain ihmeellisestä syystä käänny keskustalle suosiollisiksi. Marraskuu on kuitenkin liian aikainen vaihe tällaiseen peliin. Vastuu on SDP:llä ja keskustalla.
Lopuksi on syytä palauttaa mieliin, miksi EU esittää ennallistamisasetusta.
”Vuonna 2011 EU:n jäsenvaltiot yhdessä sitoutuivat EU:n biodiversiteettistrategiassa pysäyttämään luontokadon ja vapaaehtoisesti parantamaan heikennetyn luonnon tilaa 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komission tilaama strategian arviointi paljastaa, että jäsenvaltiot epäonnistuivat sovitussa tehtävässä. Ennallistamisasetuksen perusteluissa komissio suorasanaisesti toteaa epäonnistumisen osoittavan, että jäsenvaltioiden vapaaehtoiset sitoumukset eivät riitä ja ne tarvitsevat apua yhdessä sovittujen EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Nyt käsittelyssä oleva ennallistamisasetus on tämä komission avunanto”, totesi Suomen luontopaneeli lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle.
Tekeminen maksaa, mutta tekemättömyys maksaa vielä enemmän. Sitä ei suurimpien hallituspuolueiden populistinen hoipertelu muuksi muuta.
lehti 