Valtaosa journalisteihin kohdistuneista murhista jää ratkaisematta kaikkialla maailmassa, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco raportoi.
– Pyydän hallituksia ja kaikkia muita asianosaisia kaksinkertaistamaan ponnistuksensa, jotta journalisteihin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuudesta tehdään loppu, Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay vetosi marraskuussa, kun järjestön laatima tiedonvälittäjien turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma täytti kymmenen vuotta.
Kaksivuotiskaudella 2020-2021 kuoli väkivaltaisesti 117 journalistia. Kuluvan vuoden luku oli syyskuun lopussa vähintään 66, Unesco kertoo.
Vuoden 2021 kaikkiaan 55 toimittajamurhasta vain 36 prosenttia tehtiin sotaa käyvissä maissa. Naisten osuus uhreista lähes tuplaantui edellisvuoden kuudesta prosentista 11 prosenttiin.
Unesco pitää nousua hälyttävänä. Sen mukaan hyökkäykset naisia vastaan alkavat usein netissä, mutta muuttuvat kohteen turvallisuutta uhkaavaksi fyysiseksi väkivallaksi.
Tilanne kohenee liian hitaasti
Vuoteen 2022 mennessä toimittajamurhista jäi rankaisematta 86 prosenttia. Kymmenessä vuodessa rankaisemattomien tapausten osuus on laskenut yhdeksän prosenttia, mitä Unesco pitää aivan riittämättömänä.
– Ilmaisunvapautta on mahdotonta suojella, kun ratkaisemattomien murhien määrä on näin pelottava. Sillä on hyytävä vaikutus tutkivaan journalismiin, joka on olennainen osa tervettä demokratiaa, Azoulay sanoo.
Raportin mukaan vuosina 2020-2021 henkensä menettäneistä 117 journalistista 91 kuoli työajan ulkopuolella kotonaan, autossa tai kadulla. Moni surmattiin perheensä silmien edessä.
”Toimittajille turvallisia tiloja ei ole olemassa”, Unesco summaa.
Aasiassa vaarallisinta
Vuosina 2020–2021 Aasian–Tyynenmeren alueella murhattiin 45 toimittajaa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 38, Afrikassa 16 ja arabimaissa 12. Keski- ja Itä-Euroopassa tapauksia oli 3, Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa samoin yhteensä 3.
Valtioista surullisen tilaston kärjessä oli Meksiko 19 murhalla. Seuraavina tulivat Afganistan (13), Intia (11), Pakistan (9) ja Filippiinit (7).
Kaudella 2020–2021 kuusi toimittajaa menetti henkensä ollessaan raportoimassa levottomuuksista tai mielenosoituksista. Vuosina 2016-2017 luku oli puolta pienempi.
Unesco pyysi tänä vuonna tilannetietoja 65 maasta, joissa oli kirjattu 1 284 journalistimurhaa vuosina 2006–2021. Tapauksista 1 076 on tiettävästi yhä vailla oikeuden päätöstä.
Unescon tiedusteluun vastasi 65 maasta 36. Niiden lisäksi pyynnön kuittasi saapuneeksi 6 maata ja 23 ei reagoinut mitenkään.
Vain 13 valtiota on tänä vuonna raportoinut Unescolle edistymisestään toimittajien suojelussa. Ne ovat Alankomaat, Brasilia, Britannia, Ecuador, Filippiinit, Guatemala, Irak, Kolumbia, Malediivit, Meksiko, Myanmar, Paraguay ja Tansania.
Kahdeksan maata kertoi uusista aloitteista ja mekanismeista, jotka liittyvät journalisteja vastaan tehtyjen rikosten oikeuskäsittelyyn: Bahrain, Filippiinit, Georgia, Guatemala, Kolumbia, Meksiko, Paraguay ja Somalia.
Naistoimittajien turvallisuutta tai työoloja kertoi edistäneensä 16 valtiota: Alankomaat, Brasilia, Britannia, Ecuador, Filippiinit, Georgia, Irak, Kirgisia, Kolumbia, Malediivit, Meksiko, Palestiina, Peru, Somalia ja Tansania.
lehti 