Nigerian yliopistojen ja korkeakoulujen luentosalit hiljenivät helmikuussa 2022. Palkkaansa ja etuihinsa tyytymättömien opettajien lakko kesti kahdeksan kuukautta.
Tiukkojen neuvottelujen jälkeen yliopisto-opettajien liitto (Asuu) lopetti lakon ja opettajat palasivat oppilaitoksiin lokakuun puolivälissä. Nyt kysellään, mitä tapahtuu Nigerian jo valmiiksi huolestuttavalle aivovuodolle.
Opettajat jäävät ulkomaille
Aivovuoto on ongelma kaikkialla Afrikassa, ja Nigerian koulutussektorin ammattilaiset ovat sen etujoukoissa.
– Tieto on globaali tuote, jota tarvitaan kaikkialla maailmassa – ja ihmiset menevät sinne, missä heitä arvostetaan ja tarvitaan, sanoo tohtori Olatunji Abdulganiy, opettaja ja Asuun sihteeri.
– He lähtevät maihin, joissa on hyvä hallinto ja paremmat edut.
Tammikuussa 2021 Nigerian opetusministeriön alainen, yliopistojärjestelmää arvioiva elin (NUC) raportoi, että 2,1 miljoonalla opiskelijalla on vain 100 000 opettajaa. Suhdeluku osoittaa, että maan yliopistoissa on aivan liian vähän henkilökuntaa.
– Monet julkisten yliopistojen laitokset käytännössä lainaavat kaiken saadakseen NUC:n hyväksynnän. Ne eivät lainaa ainoastaan opettajia, vaan menevät jopa niin pitkälle, että lainaavat laitosten johtoa, Owerrin teknillisessä yliopistossa opettava Magnus Nwoko kertoo.
– Joissain julkisissa yliopistoissa opettajat opettavat aineita, joita eivät ole itse opiskelleet, ja samaan aikaan hallitus kuluttaa valtavia rahasummia opettajien kouluttamiseen Euroopan, Aasian ja Amerikan maissa. Usein nämä opettajat sitten työskentelevät mieluummin noissa kehittyneissä maissa, Nwoko harmittelee.
Sieppaukset pelottavat
Elokuussa 2022 Asuun johto valitti julkisten yliopistojen kasvaneesta aivovuodosta. Liiton mukaan 70 prosenttia nuorista opettajista on jättänyt Nigerian sen jälkeen, kun lakko helmikuussa alkoi.
Akateemisten työläisten joukkoirtisanoutumiset julkisista yliopistoista heikentävät maan korkeimpia oppilaitoksia.
– Edellisinä vuosikymmeninä nigerialaiset opettajat hankkivat tietoa muista maista ja palasivat kotimaahan. Nigerian julkisissa yliopistoissa oli myös monia ulkomaisia opettajia – Englannista, Ghanasta, Etelä-Afrikasta ja muualta. Nyt maassa on vain vähän muiden maiden kansalaisia. Näin käy, kun hallitus toisensa jälkeen ei vastaa odotuksiin, Abdulganiy sanoo.
Aivovuotoa ruokkivat lakot ja epävakaa järjestelmä. Niiden ohella merkittävä tekijä älymystön joukkopaon taustalla on turvattomuus.
Hiljakkoin julkaistun AfroBarometerin mukaan sieppaukset johtavat rikostilastoja Nigeriassa. Kidnappaukset Abujassa, Kogissa, Nasarawassa, Abiassa ja Kastinassa paljastavat, etteivät akateemiset työläiset ole säästyneet niiltä.
Lääkärilakko seuraavaksi?
Yliopistolakko on ohi, mutta tyytymättömyys työoloihin jatkuu monilla aloilla. Lokakuun alussa lääkäreiden kattojärjestö NMA, vilautti lakkouhkaa, jollei hallitus kykene vastaamaan lääkärien työssään kohtaamiin haasteisiin.
NMA:n puheenjohtajan Uche Rowlandin mukaan hallituksen tulisi julistaa maahan terveyssektorin hätätila, koska lääkäreille maksetaan huonosti, he ovat ylityöllistettyjä ja heidän työpaikkansa ovat usein aliresursoituja.
NMA:n mukaan lääkäreiden ongelmat ovat vaikuttaneet merkittävästi aivovuotoon.
Kehitystä tutkivan dRPC:n selvitys osoittaa, että myös hoitajia lähtee maasta joukoittain. Sen mukaan vuodesta 2019 vuoden 2022 puoliväliin ainakin 4 469 sairaanhoitajaa on muuttanut Nigeriasta Britanniaan.
lehti 