Greenpeacen ja luonnonsuojeluliiton hallintovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen käynnistää Suomen ensimmäisen ilmasto-oikeudenkäynnin. Valituksen taustalla on hiilinielun romahdus, jonka johdosta hallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt ilmastolain edellyttämiin toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Hiilinielun romahduksen takia ilmastolain mukainen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 jää saavuttamatta ilman uusia päätöksiä ja toimia.
Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sanoi aamun tiedotustilaisuudessa, että Suomen ensimmäisessä ilmasto-oikeudenkäynnissä haetaan tuomioistuimelta linjausta siitä, pitääkö valtioneuvoston noudattaa omaa ilmastolakiaan.
– Jos näin on, se tarkoittaa, että ilmastosuunnitelmat pitää päivittää ja toimenpiteiden olla linjassa lain tavoitteiden kanssa.
Ilmasto-oikeudenkäyntejä on 2000-luvulla järjestetty 38 maassa yli 1 500, valtaosa Yhdysvalloissa. Yhteenvetoa ilmasto-oikeudenkäynneistä on laatinut oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori ympäristöministeriölle laatimassaan selvityksessä.
Ilmasto-oikeudenkäyntien esikuvana on pidetty alankomaalaista Urgenda-tapausta. Siinä valtio on tiettävästi ensi kertaa tuomioistuimessa velvoitettu kiristämään ilmastopolitiikkaansa vaarallisen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja ennen muuta ihmisoikeusnäkökohtien perusteella.
Stichting Urgenda -säätiö vaati Alankomaiden 886 kansalaisen nimissä Haagin alioikeudessa valtion velvoittamista tiukempiin ilmastotoimiin sillä perusteella, että valtiolla on oikeudellinen velvollisuus vakavan ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Kesäkuussa 2015 alioikeus päätti, että valtion on leikattava kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 25 prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoihin sekä ryhdyttävä välittömästi tehokkaampiin torjuntatoimiin.
Alankomaiden valtio hävisi jutun valitusten jälkeen lopulta maan korkeimmassa oikeudessa vuonna 2019.
”Syynä liialliset hakkuut”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson pitää tänä aamuna tehtyä valitusta mielenkiintoisena avauksena. ”Toivottavasti se myös herättää päättäjiä yli puoluerajojen ilmastokriisin vakavuudesta ja toimien välttämättömyydestä”, hän twiittasi.
Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton päätös viedä Suomi oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista on mielenkiintoinen avaus. Toivottavasti se myös herättää päättäjiä yli puoluerajojen ilmastokriisin vakavuudesta ja toimien välttämättömyydestä. 4/4
— Li Andersson (@liandersson) November 28, 2022
Anderssonin mukaan suomalaisen ilmastopolitiikan keskiössä ovat metsät. Liialliset hakkuut ovat muuttaneet metsämme hiilinieluista päästölähteiksi. Meillä ei ole tähän varaa, hän kommentoi asiaa Twitterissä.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan johtopäätös oli, että ”Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta ei voida saavuttaa ilman hakkuiden merkittävää ja nopeaa vähentämistä. Meidän on suojeltava enemmän metsää ja annettava puiden kasvaa metsissä pidempään”.
Viralliset tiedot joukukuussa
Suomen metsien kasvun hidastumisesta saatiin ensitiedot vuosi sitten. Hiilinielun romahtamisesta on tiedetty puolisen vuotta. Seuraava etappi on joulukuun puolivälissä, jollon Luonnonvarakeskukselta ja Tilastokeskukselta saadaan viralliset luvut metsien kasvusta ja hiilinielusta.
Sen jälkeen hallituksen energia- ja ilmastopoliittinen työryhmä kokoontuu käsittelemään asiaa.
– Meillä ei ole luottoa siihen, että tässä sen erityisempiä päätöksiä tehtäisiin. Sen takia haemme tuomioistuimelta linjausta, että onko tämä oikein ja laillista Suomen ilmastolain valossa, Greenpeacen Kaisa Kosonen sanoi.
Järjestöjen mukaan hallituksella olisi ollut useita tilaisuuksia korjata tilanne jo ennakkotietojen pohjalta.
Aamun tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että valituksen käsittely kestää ainakin vuoden, joten korjaavat päätökset jäävät seuraavalle hallitukselle.
uutiskirje 
