KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

”Rahan synnyn selittäjänä Marxin teoria on mielestäni syvällisempi kuin moderni rahateoria” – Näin Pääoma taipuu 2020-luvulle

Kapitalismikriittistä tutkimusta ja toimintaa on paljon, mutta se välittyy heikosti poliittiselle kentälle, pohtii tutkija Pertti Honkanen.

Kapitalismikriittistä tutkimusta ja toimintaa on paljon, mutta se välittyy heikosti poliittiselle kentälle, pohtii tutkija Pertti Honkanen. Kuva: Antti Yrjönen

Tutkija Pertti Honkanen päivittää kirjassaan Karl Marxin talousteorioita tähän päivään. Niin finanssikriisit kuin tuloerojen viimeaikainen kasvukin vastaavat filosofin esittämiä ennusteita.

Elias Krohn
26.12.2022 7.00

Kun Yhdysvaltojen asuntoluottokriisi vuonna 2008 kärjistyi ja levisi maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi, jopa porvarillinen talouslehdistö alkoi kiinnostua Karl Marxin (1818–1883) teorioista. Saksalainen talouslehti Handelsblatt nimesi Marxin Pääoman kaikkien aikojen tärkeimmäksi talouskirjaksi. Kymmenen vuotta myöhemminkin Financial Times otsikoi, että Marx on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Pitkän linjan yhteiskuntatutkija, valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen selvittää kirjassaan Talouden punainen lanka Marxin teorioita nykyajan perspektiivistä. Valtavirran taloustieteessä talouskriisit on aika ajoin julistettu menneisyyteen kuuluviksi tai vähätelty niiden merkitystä. Nobel-palkittu taloustieteilijä Robert E. Lucas kirjoitti viisi vuotta ennen finanssikriisiä, että taantumien ehkäiseminen on jo ratkaistu kaikkia käytännön tarpeita ajatellen, Honkanen mainitsee.

Taantumia on selitetty kapitalistisen järjestelmän ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamiksi. Finanssikriisiin tällaiset tulkinnat eivät sopineet.

Rahan synnyn selittäjänä Marxin teoria on mielestäni syvällisempi kuin moderni rahateoria.

– Kriisi syntyi kapitalismin ytimessä Yhdysvaltojen finanssimarkkinoilla. Sitä ei voitu selittää tekijällä, joka olisi tullut talousjärjestelmän ulkopuolelta, kuten koronavirus. Sen takia vastauksia ruvettiin etsimään valtavirtataloustieteen ulkopuolelta.

Lisäarvon sudennälkä ajaa kriiseihin

1990-luvulla marxilainen tutkimus oli alamaissa reaalisosialismin luhistuttua. Neuvostoliitossa marxismille – tai pikemminkin marxismi-leninismille – annettu valtioideologian asema ja sen esittäminen kaikenkattavana, ristiriidattomana oppina rajoittivat sen mahdollisuuksia toimia kriittisen ajattelun lähtökohtana, Honkanen toteaa. Neuvostomarxismin taakka leimasi siitä riippumatonta länsimarxilaisuuttakin.

Finanssikriisi oli Honkasen mukaan uusi käänne, jonka jälkeen marxilainen julkaisutoiminta, konferenssit ja seminaarit yleistyivät kansainvälisesti.

Millaista apua Marx sitten tarjoaa talouskriisien hahmottamiseen?

– Marxilla on Pääoman talousteoreettisissa teksteissä ajatus, että suhdannevaihtelut ovat kapitalismissa väistämättömiä, Honkanen aloittaa.

Ilmiön syistä Marxilla oli erilaisia selitysmalleja. Olennainen voima on ”lisäarvon sudennälkä”, joka saa kapitalistit jatkuvasti laajentamaan tuotantoa ja kasaamaan pääomia.

”Investoinnit uuteen tuotantotekniikkaan kohottavat työn tuottavuutta, mutta painavat vähitellen voiton suhdelukua alaspäin. Aika ajoin tuotannon kasvu törmää markkinoiden rajallisuuteen”, Honkanen tiivistää kirjassaan.

Rikastumista ilman tuotannon riesaa

Marxin aikana finanssimarkkinat olivat nykyiseen verrattuna kehittymättömiä. Osakeyhtiötkin olivat melko uusi asia, eikä johdannaisista tai futuureista ollut tietoakaan. Silti Marx näki finanssimarkkinoiden lisäävän talouden epävakautta.

– Finanssimarkkinoilla toiminta irtoaa reaalitaloudesta. Syntyy velkasuhteiden pyramideja, jotka jossain vaiheessa luhistuvat. Suuri osa finanssimarkkinoilla luoduista arvoista katoaa, ja luottotappiot ja pankkikriisi vetävät lopulta myös reaalitalouden mukanaan, Honkanen tiivistää.

Marxin käsitteet ”fiktiivinen pääoma” ja ”illusorinen pääoma-arvo” avaavat rahakriisien ja pörssikuplien olemusta. Kommentoidessaan vuonna 1856 Euroopassa alkanutta talouskriisiä Marx viittasi finanssikeinotteluun kirjoittaessaan ”rikastumisen vimmasta ilman tuotannon riesaa”.

Honkanen osoittaa, kuinka viime vuosikymmeninä ”illusoriset pääoma-arvot” ovat maailmassa paisuneet ennennäkemättömiksi. Kun jo pelkästään valuuttamarkkinoiden päivävaihdoksi vuonna 1995 arvioitiin 1 600 miljardia dollaria, vuonna 2018 luku oli jo 8 300 miljardia.

Polarisaatio voimistuu jälleen

Kun yleinen hyvinvointi länsimaissa koheni ja yhteiskunnat keskiluokkaistuivat 1900-luvun jälkipuoliskolla, Marxin teoriat kurjistumisesta ja lisääntyvästä polarisaatiosta tuntuivat vanhentuneilta. Tulo- ja varallisuuseroissa kehityksen suunta on kuitenkin viime aikoina kääntynyt.

Keskeisissä länsimaissa väestön suurituloisimman prosentin osuus kaikista tuloista laski 1980-luvulle saakka, mutta sen jälkeen kääntyi nousuun, selviää Honkasen lainaamasta ekonomisti Thomas Pikettyn kaaviosta. Yhdysvalloissa tämä osuus on kasvanut reilusta kymmenestä yli kahteenkymmeneen prosenttiin ja Ruotsissakin neljästä lähelle kymmentä prosenttia.

Marx varoitti, kuinka työläinen muutetaan koneen osaksi ja pakotetaan työskentelemään sen ehdoilla.

– Sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion avulla on voitu jarruttaa ja kumotakin Marxin kuvaamaa polarisaatiota. On kuitenkin ilmeistä, että ongelma toistuu. Poliittiset muutokset vaikuttavat. Jos uusliberalismi on niskan päällä, tehdään vähemmän tuloeroja tasoittavaa politiikkaa, Honkanen pohtii.

Tulo- ja varallisuuseroja laajasti selvittänyt ranskalainen Piketty on arvostellut erityisesti suurituloisten verojen alentamista.

– Hän on tässä oikeassa, mutta hän ei mielestäni tuo riittävästi esille kapitalistisen talouden perusdynamiikkaa, jossa Marxin mukaan on yleisenä tendenssinä tuloerojen kasvu, Honkanen kommentoi.

Tämä liittyy erityisesti työmarkkinoiden toimintaan ja teknologisen sekä suhdannetyöttömyyden tuottamiseen.

– Työttömyys vaikeuttaa osaltaan työtätekevän väestön neuvotteluvoimaa palkkataistelussa.

Työläinen koneen jatkeena

Työelämä on Marxin ajoista mullistunut. Liukuhihna- ja vaihetyön tilalle on tullut jälkifordistista tietotyötä. Yksitoikkoinen, monotoninenkaan työ ei silti ole hävinnyt, Honkanen muistuttaa.

Etenkin aloilla, joilla tuotetaan massatuotteita, ovat edelleen ajankohtaisia Marxin arviot teknologisen kehityksen ristiriitaisista vaikutuksista kapitalismissa. Koneet voivat vähentää raskasta työtä ja yksitoikkoisia tehtäviä, mutta ne ovat välineitä myös työn köyhdyttämiseen, työajan pidentämiseen, työtahdin koventamiseen ja kontrollin tiukentamiseen. Marx varoitti, kuinka työläinen muutetaan koneen osaksi ja pakotetaan työskentelemään sen ehdoilla.

Työn tuottavuuden nousu mahdollistaisi vapaa-ajan lisäämisen, mutta työnantajat vaativat sen sijaan monesti työajan pidentämistä, kuten kilpailukykysopimuksessa tapahtuikin.

Monotonista työtä on siirtynyt globaaliin etelään. Marx kuvasi, kuinka Euroopassa porvarillinen sivilisaatio voi pukeutua ”kunnioitusta herättäviin muotoihin”, kun taas siirtomaissa sen ”syvällinen ulkokultaisuus ja barbaarisuus” näyttäytyy alastomana. Tämän päivän suuryhtiöt korostavat yhteiskuntavastuutaan, mutta niiden alihankkijat tai tytäryhtiöt voivat toisella puolella maailmaa polkea surutta työntekijöiden oikeuksia tai olla piittaamatta ympäristösäädöksistä, Honkanen vertaa.

Modernia rahateoriaa syvemmälle

Marxilaisuutta näkyvämmin uusliberalistista talousajattelua on haastettu viime aikoina jälkikeynesiläisyyden ja modernin rahateorian (MMT) suunnalta. Keynesiläiset korostavat marxilaisten tavoin kapitalistisen talouden suhdannevaihteluita.

Marxilaiset, keynesiläiset ja modernin rahateorian kannattajat ovat Honkasen mukaan yhtä mieltä myös siitä, että uusliberalistit esittävät valtioiden velkaantumisen liian isona mörkönä. Keskuspankit voisivat luotottaa valtioita vapaammin kuin yleisesti myönnetään.

Marxilaiset ja MMT:n teoriat rahan alkuperästä kuitenkin poikkeavat toisistaan. Modernin rahateorian teesien mukaan kaikki raha on alkuperältään velkaa ja lisäksi valtion luomaa.

– Se on aika kaukana Marxin teoriasta, jossa raha syntyy spontaanisti tavaranvaihdon myötä. Tavaranvaihdon syventyessä jokin tavara, luontevimmin jalometalli, irtoaa tavarajoukosta erityiseksi tavaraksi, rahaksi. Rahan synnyn selittäjänä Marxin teoria on mielestäni syvällisempi kuin MMT, Honkanen vertaa.

Pääoma syntyy työstä

Marxilla kaiken vaihtoarvon lähde on viime kädessä työ. Honkanen näkee Marxin työarvoteorian edelleen käyttökelpoisena lähtökohtana valtavirtaisen talousajattelun haastamisessa. Kirjaan sisältyy liitteenä siihen perustuva matemaattisesti muotoiltu malli.

Honkanen kiinnittää huomiota siihen, kuinka uusklassisessa taloustieteessä pääoma esitetään itsenäisenä tuotannontekijänä työn ja luonnonvarojen rinnalla eikä nähdä, että senkin alkuperä on työssä. Kuitenkin puhuttaessa vaikkapa kestävyysvajeen torjumisesta uhrauksia vaaditaan vain työntekijöiltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nykyisen kapitalismin vaihtoehtoja Honkanen kommentoi varovaisesti. Tähänastisia sosialistisia kokeiluja pidetään epäonnistuneina, mutta niitäkin on ollut erilaisia. Sosialismin haaste on vaikuttanut olennaisesti myös pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden syntyyn, Honkanen muistuttaa. Hän toivoo ihmiskunnan valtaviin ongelmiin ratkaisuja, jotka yhdistävät pääoman vallan rajoittamisen ja kumoamisen demokratian, ihmisoikeuksien ja ekologisen tasapainon edistämiseen.

 

Pertti Honkanen: Talouden punainen lanka: Marxin talousteoria ja nykyaika. Umpihanki / Rauhanpuolustajat ja Rosebud, 2022. 230 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viimeisillään raskaana oleva Eira Sjödin tutustuu 1960-luvun poliittiseen kuohuntaan Ådalen-sarjan kolmannessa osassa Syväsatama.

Ruotsin parhaan dekkarikirjailijan Tove Alsterdalin Syväsatamassa poliittinen lähihistoria ja sukutarina kietoutuvat yhteen

Aki Kaurismäki.

Aki Kaurismäen Helsinki on pätkätöiden täyttämä rakennustyömaa

Pekka Jaatisen dokumentaariset sotaromaanit vavahduttavat. Kiestinki on jälleen huipputeos kirjoittajalta.

Vihollisellakin on kasvot Pekka Jaatisen uudessa sotaromaanissa Kiestinki

Salaperäinen bensakanisterin kanssa liikkuva hahmo luo kauhua Porissa Arttu Tuomisen Delta-sarjan viidennessä osassa Vapahtaja.

Pelko ja viha Porin kaduilla – Arttu Tuomisen Delta-sarjan uusin osa kouraisee ja riipaisee

Uusimmat

Roman "Tino" Hibalovin esittämä klovni auttaa ja houkuttelee Gelsominaa (Ella Pyhältö) itsenäisemmille teille

Fellinin La Strada Helsingissä – Ihmisyyden ehdoilla, keskittyneesti

Tapio Furuholm

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

Li Andersson sanoi aiemmin elokuussa olevansa käytettävissä vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi.

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Ekonomistin kylmäävä tulkinta budjetista: Hyvinvointivaltio murretaan ja duunari pannaan ruotuun

 
02

Hallitus tarjoaa menneen maailman työehtoja: Oletuksena on vakinainen kokoaikainen työ, vaikka tarjolla on pätkä ja osa-aikaa

 
03

Hallitus on työntämässä lapsiperheitä kurjuuteen: Pienituloiselta yksinhuoltajalta lähtee jopa 400 euroa kuussa

 
04

Helsingissä ihmetellään: Suomen rikkain kunta leikkaa sata miljoonaa elintärkeistä palveluista?

 
05

Hallitus nostaa työmatka-autoilun kustannuksia, vaikka toista luvattiin – Tutkijan mukaan vaalilupausten pettäminen voi lisätä kyynisyyttä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

25.09.2023

Kaivot kuivuvat ja sadot tuhoutuvat Afganistanissa

24.09.2023

Ruotsin parhaan dekkarikirjailijan Tove Alsterdalin Syväsatamassa poliittinen lähihistoria ja sukutarina kietoutuvat yhteen

24.09.2023

Luvattiin töitä, myytiin pakkoavioliittoon – Köyhiä intialaisnaisia huijataan maan toiselta laidalta Kashmiriin

24.09.2023

Kiina nousee mutta kompuroi

24.09.2023

El Salvador hidastelee lukutaidottomuuden hävittämisessä

23.09.2023

Luomukanaloista turvaa intialaisviljelijöille

23.09.2023

Libanonista lähtöä suunnitellaan unelmien tähden tai pakon edessä

23.09.2023

Ammattiliitot aloittavat työtaistelut: Luvassa tunnin pituisia lakkoja

22.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään