KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

”Rahan synnyn selittäjänä Marxin teoria on mielestäni syvällisempi kuin moderni rahateoria” – Näin Pääoma taipuu 2020-luvulle

Kapitalismikriittistä tutkimusta ja toimintaa on paljon, mutta se välittyy heikosti poliittiselle kentälle, pohtii tutkija Pertti Honkanen.

Kapitalismikriittistä tutkimusta ja toimintaa on paljon, mutta se välittyy heikosti poliittiselle kentälle, pohtii tutkija Pertti Honkanen. Kuva: Antti Yrjönen

Tutkija Pertti Honkanen päivittää kirjassaan Karl Marxin talousteorioita tähän päivään. Niin finanssikriisit kuin tuloerojen viimeaikainen kasvukin vastaavat filosofin esittämiä ennusteita.

Elias Krohn
26.12.2022 7.00

Kun Yhdysvaltojen asuntoluottokriisi vuonna 2008 kärjistyi ja levisi maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi, jopa porvarillinen talouslehdistö alkoi kiinnostua Karl Marxin (1818–1883) teorioista. Saksalainen talouslehti Handelsblatt nimesi Marxin Pääoman kaikkien aikojen tärkeimmäksi talouskirjaksi. Kymmenen vuotta myöhemminkin Financial Times otsikoi, että Marx on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Pitkän linjan yhteiskuntatutkija, valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen selvittää kirjassaan Talouden punainen lanka Marxin teorioita nykyajan perspektiivistä. Valtavirran taloustieteessä talouskriisit on aika ajoin julistettu menneisyyteen kuuluviksi tai vähätelty niiden merkitystä. Nobel-palkittu taloustieteilijä Robert E. Lucas kirjoitti viisi vuotta ennen finanssikriisiä, että taantumien ehkäiseminen on jo ratkaistu kaikkia käytännön tarpeita ajatellen, Honkanen mainitsee.

Taantumia on selitetty kapitalistisen järjestelmän ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamiksi. Finanssikriisiin tällaiset tulkinnat eivät sopineet.

Rahan synnyn selittäjänä Marxin teoria on mielestäni syvällisempi kuin moderni rahateoria.

– Kriisi syntyi kapitalismin ytimessä Yhdysvaltojen finanssimarkkinoilla. Sitä ei voitu selittää tekijällä, joka olisi tullut talousjärjestelmän ulkopuolelta, kuten koronavirus. Sen takia vastauksia ruvettiin etsimään valtavirtataloustieteen ulkopuolelta.

Lisäarvon sudennälkä ajaa kriiseihin

1990-luvulla marxilainen tutkimus oli alamaissa reaalisosialismin luhistuttua. Neuvostoliitossa marxismille – tai pikemminkin marxismi-leninismille – annettu valtioideologian asema ja sen esittäminen kaikenkattavana, ristiriidattomana oppina rajoittivat sen mahdollisuuksia toimia kriittisen ajattelun lähtökohtana, Honkanen toteaa. Neuvostomarxismin taakka leimasi siitä riippumatonta länsimarxilaisuuttakin.

Finanssikriisi oli Honkasen mukaan uusi käänne, jonka jälkeen marxilainen julkaisutoiminta, konferenssit ja seminaarit yleistyivät kansainvälisesti.

Millaista apua Marx sitten tarjoaa talouskriisien hahmottamiseen?

– Marxilla on Pääoman talousteoreettisissa teksteissä ajatus, että suhdannevaihtelut ovat kapitalismissa väistämättömiä, Honkanen aloittaa.

Ilmiön syistä Marxilla oli erilaisia selitysmalleja. Olennainen voima on ”lisäarvon sudennälkä”, joka saa kapitalistit jatkuvasti laajentamaan tuotantoa ja kasaamaan pääomia.

”Investoinnit uuteen tuotantotekniikkaan kohottavat työn tuottavuutta, mutta painavat vähitellen voiton suhdelukua alaspäin. Aika ajoin tuotannon kasvu törmää markkinoiden rajallisuuteen”, Honkanen tiivistää kirjassaan.

Rikastumista ilman tuotannon riesaa

Marxin aikana finanssimarkkinat olivat nykyiseen verrattuna kehittymättömiä. Osakeyhtiötkin olivat melko uusi asia, eikä johdannaisista tai futuureista ollut tietoakaan. Silti Marx näki finanssimarkkinoiden lisäävän talouden epävakautta.

– Finanssimarkkinoilla toiminta irtoaa reaalitaloudesta. Syntyy velkasuhteiden pyramideja, jotka jossain vaiheessa luhistuvat. Suuri osa finanssimarkkinoilla luoduista arvoista katoaa, ja luottotappiot ja pankkikriisi vetävät lopulta myös reaalitalouden mukanaan, Honkanen tiivistää.

Marxin käsitteet ”fiktiivinen pääoma” ja ”illusorinen pääoma-arvo” avaavat rahakriisien ja pörssikuplien olemusta. Kommentoidessaan vuonna 1856 Euroopassa alkanutta talouskriisiä Marx viittasi finanssikeinotteluun kirjoittaessaan ”rikastumisen vimmasta ilman tuotannon riesaa”.

Honkanen osoittaa, kuinka viime vuosikymmeninä ”illusoriset pääoma-arvot” ovat maailmassa paisuneet ennennäkemättömiksi. Kun jo pelkästään valuuttamarkkinoiden päivävaihdoksi vuonna 1995 arvioitiin 1 600 miljardia dollaria, vuonna 2018 luku oli jo 8 300 miljardia.

Polarisaatio voimistuu jälleen

Kun yleinen hyvinvointi länsimaissa koheni ja yhteiskunnat keskiluokkaistuivat 1900-luvun jälkipuoliskolla, Marxin teoriat kurjistumisesta ja lisääntyvästä polarisaatiosta tuntuivat vanhentuneilta. Tulo- ja varallisuuseroissa kehityksen suunta on kuitenkin viime aikoina kääntynyt.

Keskeisissä länsimaissa väestön suurituloisimman prosentin osuus kaikista tuloista laski 1980-luvulle saakka, mutta sen jälkeen kääntyi nousuun, selviää Honkasen lainaamasta ekonomisti Thomas Pikettyn kaaviosta. Yhdysvalloissa tämä osuus on kasvanut reilusta kymmenestä yli kahteenkymmeneen prosenttiin ja Ruotsissakin neljästä lähelle kymmentä prosenttia.

Marx varoitti, kuinka työläinen muutetaan koneen osaksi ja pakotetaan työskentelemään sen ehdoilla.

– Sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion avulla on voitu jarruttaa ja kumotakin Marxin kuvaamaa polarisaatiota. On kuitenkin ilmeistä, että ongelma toistuu. Poliittiset muutokset vaikuttavat. Jos uusliberalismi on niskan päällä, tehdään vähemmän tuloeroja tasoittavaa politiikkaa, Honkanen pohtii.

Tulo- ja varallisuuseroja laajasti selvittänyt ranskalainen Piketty on arvostellut erityisesti suurituloisten verojen alentamista.

– Hän on tässä oikeassa, mutta hän ei mielestäni tuo riittävästi esille kapitalistisen talouden perusdynamiikkaa, jossa Marxin mukaan on yleisenä tendenssinä tuloerojen kasvu, Honkanen kommentoi.

Tämä liittyy erityisesti työmarkkinoiden toimintaan ja teknologisen sekä suhdannetyöttömyyden tuottamiseen.

– Työttömyys vaikeuttaa osaltaan työtätekevän väestön neuvotteluvoimaa palkkataistelussa.

Työläinen koneen jatkeena

Työelämä on Marxin ajoista mullistunut. Liukuhihna- ja vaihetyön tilalle on tullut jälkifordistista tietotyötä. Yksitoikkoinen, monotoninenkaan työ ei silti ole hävinnyt, Honkanen muistuttaa.

Etenkin aloilla, joilla tuotetaan massatuotteita, ovat edelleen ajankohtaisia Marxin arviot teknologisen kehityksen ristiriitaisista vaikutuksista kapitalismissa. Koneet voivat vähentää raskasta työtä ja yksitoikkoisia tehtäviä, mutta ne ovat välineitä myös työn köyhdyttämiseen, työajan pidentämiseen, työtahdin koventamiseen ja kontrollin tiukentamiseen. Marx varoitti, kuinka työläinen muutetaan koneen osaksi ja pakotetaan työskentelemään sen ehdoilla.

Työn tuottavuuden nousu mahdollistaisi vapaa-ajan lisäämisen, mutta työnantajat vaativat sen sijaan monesti työajan pidentämistä, kuten kilpailukykysopimuksessa tapahtuikin.

Monotonista työtä on siirtynyt globaaliin etelään. Marx kuvasi, kuinka Euroopassa porvarillinen sivilisaatio voi pukeutua ”kunnioitusta herättäviin muotoihin”, kun taas siirtomaissa sen ”syvällinen ulkokultaisuus ja barbaarisuus” näyttäytyy alastomana. Tämän päivän suuryhtiöt korostavat yhteiskuntavastuutaan, mutta niiden alihankkijat tai tytäryhtiöt voivat toisella puolella maailmaa polkea surutta työntekijöiden oikeuksia tai olla piittaamatta ympäristösäädöksistä, Honkanen vertaa.

Modernia rahateoriaa syvemmälle

Marxilaisuutta näkyvämmin uusliberalistista talousajattelua on haastettu viime aikoina jälkikeynesiläisyyden ja modernin rahateorian (MMT) suunnalta. Keynesiläiset korostavat marxilaisten tavoin kapitalistisen talouden suhdannevaihteluita.

Marxilaiset, keynesiläiset ja modernin rahateorian kannattajat ovat Honkasen mukaan yhtä mieltä myös siitä, että uusliberalistit esittävät valtioiden velkaantumisen liian isona mörkönä. Keskuspankit voisivat luotottaa valtioita vapaammin kuin yleisesti myönnetään.

Marxilaiset ja MMT:n teoriat rahan alkuperästä kuitenkin poikkeavat toisistaan. Modernin rahateorian teesien mukaan kaikki raha on alkuperältään velkaa ja lisäksi valtion luomaa.

– Se on aika kaukana Marxin teoriasta, jossa raha syntyy spontaanisti tavaranvaihdon myötä. Tavaranvaihdon syventyessä jokin tavara, luontevimmin jalometalli, irtoaa tavarajoukosta erityiseksi tavaraksi, rahaksi. Rahan synnyn selittäjänä Marxin teoria on mielestäni syvällisempi kuin MMT, Honkanen vertaa.

Pääoma syntyy työstä

Marxilla kaiken vaihtoarvon lähde on viime kädessä työ. Honkanen näkee Marxin työarvoteorian edelleen käyttökelpoisena lähtökohtana valtavirtaisen talousajattelun haastamisessa. Kirjaan sisältyy liitteenä siihen perustuva matemaattisesti muotoiltu malli.

Honkanen kiinnittää huomiota siihen, kuinka uusklassisessa taloustieteessä pääoma esitetään itsenäisenä tuotannontekijänä työn ja luonnonvarojen rinnalla eikä nähdä, että senkin alkuperä on työssä. Kuitenkin puhuttaessa vaikkapa kestävyysvajeen torjumisesta uhrauksia vaaditaan vain työntekijöiltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nykyisen kapitalismin vaihtoehtoja Honkanen kommentoi varovaisesti. Tähänastisia sosialistisia kokeiluja pidetään epäonnistuneina, mutta niitäkin on ollut erilaisia. Sosialismin haaste on vaikuttanut olennaisesti myös pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden syntyyn, Honkanen muistuttaa. Hän toivoo ihmiskunnan valtaviin ongelmiin ratkaisuja, jotka yhdistävät pääoman vallan rajoittamisen ja kumoamisen demokratian, ihmisoikeuksien ja ekologisen tasapainon edistämiseen.

 

Pertti Honkanen: Talouden punainen lanka: Marxin talousteoria ja nykyaika. Umpihanki / Rauhanpuolustajat ja Rosebud, 2022. 230 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Islantilaiset dekkarit ovat nousseet suureen suosioon. Uutena nimenä Suomeen tulee nyt Islannissa jo moneen kertaan palkittu Lilja Sigurdardóttir.

Uusi islantilainen dekkariavaus ei ole niin jääkylmä kuin toivoisi

Kjell (kuvassa oikealla) ja Mårten Westö kuvattiin Helsingissä lapsuudenmaisemissaan Munkkivuoren ostoskeskuksessa joulukuun alkupuolella. Helsinki on vahvasti läsnä Vuodet-teoksessa.

Kirjallisuus tekee maailman näkyväksi

Pasilan myrkky -sarja on ehättänyt jo viidenteen osaan. Kale Puonti tuntee maailman, josta kirjoittaa ja tekee sen erittäin hyvin.

Panokset kovenevat Kale Puontin huippusarjan viidennessä osassa Fadi

Markku Ropponen virittää mielen huumoritaajuudelle.

Kuhala mielii huolestuttavasti eläkkeelle Suomen viihdyttävimmässä dekkarisarjassa

Uusimmat

Afrikka kaipaa uusia ajatuksia ruuan tuotannosta.

Rahaa vai ruokaa? Afrikka miettii käyttöä viljelykelpoisille joutomaille

Perusturvaa on parannettava korottamalla työttömien perusturvaa ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa 20 prosentilla, SOSTE vaatii.

Perusturvaa vahvistettava leikkausten sijaan, osoittavat esimerkkilaskelmat pienituloisten käytettävissä olevista tuloista

Moni Pakistanin vuoden 2022 tuhotulvissa kotinsa menettäneistä majoittuu edelleen tilapäisessä asumuksessa.

Pakistanin tuhotulvasta kärsineet toivovat luvatun avun tulevan nopeasti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
03

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
04

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 
05

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

29.01.2023

Vaalipiirianalyysi: Vasemmistoliiton kannatus nousee Savo-Karjalan vaalipiirissä

29.01.2023

Toimittaja juuttui Euroopan Guantánamoon Puolaan

28.01.2023

Hoitaja kysyy: Jos terveyspalveluista karsitaan, ketkä jätetään hoitamatta?

28.01.2023

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

28.01.2023

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

27.01.2023

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

27.01.2023

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään