Vaalipiirianalyysi: Jatkuuko Helsingin vasemmistoliiton uskomaton voittoputki eduskuntavaaleissa?

Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.

Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 01, Helsingin vaalipiiri.

Poliittiset voimasuhteet Helsingin vaalipiirissä

SDP ja kokoomus vuorottelivat pitkään vaalipiirin suurimman puolueen asemasta, mutta kokoomus sai vähitellen yliotteen. Vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen SDP on saanut vaalipiirin suurimman äänimäärän vain vuosien 1995 ja 2003 vaaleissa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vihreät nousivat vaalipiirin toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja vuoden 2019 vaaleissa vihreät syrjäyttivät kokoomuksen Helsingin ykköspuolueen paikalta. Vuoden 2021 kuntavaaleissa kokoomus oli kuitenkin suosituin puolue, vihreät kakkossijalla. SDP oli kolmas, mutta sen niskaan hengitti jo neljänneksi eniten ääniä saanut vasemmistoliitto. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuntavaalit ovat eri vaalit, eikä niiden ja eduskuntavaalien tuloksia voi suoraan rinnastaa keskenään.

Taulukko 1. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät ovat kasvattaneet osuuttaan helsinkiläisten äänistä. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa punavihreät puolueet saivat 43,1 prosenttia Helsingin vaalipiirin äänistä, vuoden 2019 vaaleissa jo 48,2 prosenttia.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,3 prosenttiyksiköllä.

Helsinki äänesti jytkyvaaleissa toisin kuin Suomi keskimäärin. Perussuomalaiset toki saivat riemuvoiton, mutta ääniosuus kasvoi kymmenellä, ei 15 prosenttiyksiköllä. Helsingissä oli toinenkin suurvoittaja, vasemmistoliitto, jonka ääniosuus kasvoi 3,6 prosenttiyksiköllä. SDP, vihreät ja kokoomus kärsivät tuntuvasti pahemman tappion Helsingissä kuin valtakunnallisesti.

Taulukko 2. Helsingissä ei järjestetty aluevaaleja, sillä kaupunki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsinki hoitaa ainoana kuntana itse hyvinvointialueelle kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.

Nykyiseen hallitukseen kuuluvat puolueet ovat yhdessä vahvoja Helsingissä. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannatus on merkittävästi puolueiden valtakunnallista kannatusta suurempi, SDP:n ja varsinkin keskustan pienempi. Oppositiopuolue kokoomuksen kannatus on valtakunnallista kannatusta suurempi, perussuomalaisten tuntuvasti pienempi.

Vasemmistoliiton kannatus on kasvanut eniten Helsingissä

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Helsinki oli vaalipiirien vertailussa vasemmistoliiton kuudenneksi suurin vaalipiiri, jos mittapuuna käytetään äänimäärää ja osuutta vasemmistoliiton koko maassa saamasta äänisaaliista. Jos vasemmiston tulosta eri vaalipiireissä verrataan ääniosuuden mukaan, oli Helsinki sijalla yhdeksän.

Viime eduskuntavaaleissa Helsinki oli vasemmistoliiton tärkein vaalipiiri äänimäärällä mitattuna, 17,1 prosenttia vasemmiston äänistä tuli Helsingin vaalipiiristä. Jos vaalipiirien vertailun mittana käytetään osuutta vaalipiirin äänistä, oli Helsinki vasemmistoliiton neljänneksi suurin vaalipiiri. Lapin, Oulun ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä vasemmistoliiton ääniosuus oli korkeampi kuin Helsingissä.

Kaavio 1. Kaavio näyttää havainnollisesti, kuinka raju Helsingin vasemmiston kannatuksen kasvu oli vuoden 2011 vaaleissa.

Vasemmistoliiton kannatus koko maassa oli vuoden 2019 vaaleissa 1,9 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 1991 vaaleissa. Helsingin vaalipiirissä vasemmiston kannatus oli vuoden 2019 vaaleissa 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 1991.

Vasemmiston kannatus suurinta keskisessä suurpiirissä

Helsinki on jaettu kahdeksaan suurpiiriin. Niistä keskinen suurpiiri on vasemmiston vahvinta tukialuetta – vasemmisto sai sieltä 24,1 prosenttia äänistään vuoden 2007 ja 26,5 prosenttia vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Vasemmiston kannatus oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa korkeimmillaan äänestysalueella Kallio D, 25,3 prosenttia. Kannatus oli korkea myös suurpiirin Kalasataman äänestysalueella, jossa vasemmiston kannatus oli suuralueen heikoin, 11,3 prosenttia.

Vasemmistoliiton 18 parhaasta äänestysalueesta on ääniosuudella laskien 17 keskisessä suurpiirissä. Suurpiirissä on 25 äänestysaluetta.

Taulukko 3. Ääniosuudella laskien vasemmiston parhaat äänestysalueet vuonna 2019 olivat kaikki keskiseltä suuralueelta Suomenlinnaa lukuunottamatta. Äänimäärällä laskien kärkikymmenikköön sijoittui äänestysalueita muualtakin.

Keskisen alueen ulkopuolella vasemmiston kannatus ylitti 17 prosenttia vuoden 2019 vaaleissa Suomenlinnassa, Roihuvuoressa ja Herttoniemessä.

Helsingissä on 170 äänestysaluetta, ja vasemmiston kannatus on noussut vuodesta 2007 lähes kaikkialla: ääniosuus on laskenut vain yhdeksällä äänestysalueella.

Entä mikä on vasemmiston kannatus valtakunnallista huomiota saaneissa 1960-luvulla rakennetuissa lähiöissä, Jakomäessä ja Kontulassa? Lähiöt tulivat tunnetuksi sosiaalisista ongelmistaan viime vuosisadan lopussa ja ulkomaalaisen taustan omaavien asukkaiden poikkeuksellisen suuresta osuudesta tällä vuosisadalla.

Vuoden 2007 vaaleissa vasemmisto sai Jakomäen äänestysalueilla 11,2 ja 8,4 prosenttia äänistä, viime vaaleissa 15,1 ja 15 prosenttia. Erittäin hyvin vasemmiston kannatus on kasvanut myös Kontulassa. Vuoden 2007 ja vuoden 2019 vaalien ääniosuudet olivat Kontulan äänestysalueella A 10,0 ja 12,3 prosenttia, äänestysalueella B 9,1 ja 13 prosenttia sekä äänestysalueella C 8,9 ja 13,6 prosenttia.

Voiko Helsingin vasemmisto voittaa neljännen paikan?

Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.

Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Helsingistä valittiin 22 kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai kokoomuksen ehdokas Wille Rydman. Hänen vertauslukunsa oli 14023,5. Tuo vertausluku vastaa 3,61 prosenttia vaalipiirin äänistä.

Ensimmäinen valitsematta jäänyt oli Liike Nytin Joel Harkimo. Hänen vertauslukuaan 13529,0 vastaava ääniosuus oli 3,48 prosenttia.

Veronika Honkasalo valittiin sijalta 20, hänen vertauslukunsa oli 14299,7. Lähinnä valintaa ollut vasemmiston Silvia Modig löytyi sijalta 28 vertausluvulla 10724,8.

Vasemmiston Mai Kivelä valittiin sijalta kuusi ja Paavo Arhinmäki sijalta 13. Arhinmäki siirtyi vuonna 2021 Helsingin apulaispormestariksi ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi vertauslukuun perustuvassa järjestyksessa sijalta 40 Suldaan Said Ahmed. Varakansanedustaja Silvia Modig oli jo valittu Euroopan parlamenttiin.

Taulukko 4. Toisinaan tilastolaskelmat kuvaavat tulevaisuuttakin tarkkaan. Taulukon viimeisestä sarakkeesta ilmenee, että vasemmistoliitto olisi vuoden 2015 vaaleissa tarvinnut 1,3 prosenttiyksikköä korkeamman ääniosuuden saadakseen kolmannen paikan. Vuonna 2019 vasemmiston osuus äänistä kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä ja lisäpaikka tuli.

Vasemmistoliiton kolmas paikka oli vaalipiirin toiseksi viimeinen. Kolmen paikan pitäminen kevään vaaleissa on todennäköistä, neljänteen paikkaan on realistisesti katsoen liian pitkä matka. Mutta Helsingin vasemmisto on jo rutinoitunut pitkän nenän näyttämisessä realiteeteille.

Vuoden 2011 vaaleissa oli realistista puolustaa ainoata paikkaa, Helsingin vasemmisto otti lisäpaikan. Viime vaaleissa realismia edusti kahden paikan puolustaminen, mutta Helsingin vasemmisto särki todennäköisyyden lait ottamalla kolmannen paikan. Kuntavaaleissa vasemmistoliitto hävisi koko maassa ääniosuudestaan 0,9 prosenttiyksikköä, mutta Helsingin vasemmisto otti täysin epärealistisen 1,5 prosenttiyksikön vaalivoiton. Kukapa menee nyt Helsingin vasemmiston ehdokaslistan nähtyään sanomaan, että neljännestä paikasta puhuminen on haihattelua.

Viime vaalien erinomaisen tuloksen takasi sangen vetovoimainen ehdokasjoukko. Neljä ehdokasta ylsi yli 5 000 ääneen, ja peräti kymmenen ehdokasta keräsi yli tuhat ääntä. Vasemmistoliiton valtakunnallisen 1,1 prosenttiyksikön ääniosuuden lisäys ei olisi riittänyt kolmanteen paikkaan, mutta 1,3 prosenttiyksikön lisäys riitti.

Helsingin vaalipiiristä valitaan 23 nyt kansanedustajaa, yksi enemmän kuin viime vaaleissa. Se merkitsee myös äänikynnyksen laskemista.

Vaalitulokseen vaikuttaa myös se, miten hyvin puolueet onnistuvat pitämään kiinni niiden kansanedustajiensa äänistä, jotka eivät enää asetu ehdokkaiksi. Kansanedustajien saamista äänistä merkittävä osa on nimenomaan ehdokkaalle, ei puolueelle annettuja. Äänestäjien liikkuvuus demareiden, vasemmiston ja vihreiden välillä on suurta. On todennäköistä, että edustajanpaikoista luopuvien vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon (5 961 ääntä 2019) ja demarien Erkki Tuomiojan (5 044) äänestäjistä osa löytää uuden ehdokkaansa vasemmiston ehdokaslistalta. Mutta todennäköistä on myös, että kaikki kansanedustajasta apulaispormestariksi kesken kauden siirtyneen Paavo Arhinmäen 6 775 ääntä eivät periytyisi vasemmistoliiton ehdokkaalle.

Taulukko 5. Vuonna 1990 ei järjestetty vaaleja, mutta silloin perustettiin Vasemmistoliitto ja SKDL:n eduskuntaryhmä vaihtoi nimensä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi. Vuonna 1996 ei järjestetty vaaleja, mutta silloin kansanedustajat valittiin Euroopan parlamenttiin ja varamiehet tulivat tilalle. Myöskään vuonna 2021 ei järjestetty vaaleja, mutta yksi kansanedustaja siirtyi muihin tehtäviin.

Vasemmistoliiton ehdokkaat Helsingin vaalipiirissä

Helsingin vasemmisto asettaa eduskuntavaaleihin täydet 23 ehdokasta:

Alpo Aaltokoski (uusi ehdokas, sit.), Zahra Abdulla Rahim Alizada (uusi, 3 562 ääntä vihreiden listalla v. 2011), Mia Haglund (775 ääntä v. 2015), Toivo Haimi (uusi), Veronika Honkasalo (5 846 ääntä 2019), Titta Hiltunen (uusi), Kaarle Hurtig (uusi, sit.), Antti Kaajakari (uusi), Maija Karhunen (uusi), Mai Kivelä (6 790 ääntä 2019), Markku Kivinen (uusi), Minja Koskela (uusi), Noora Laak (uusi), Anna Lemström (uusi), Ajak Majok (1 993 ääntä 2019), Petra Malin (1 466 ääntä 2019), Annuska Dal Maso (uusi), Tuomas Nevanlinna (2 229 ääntä 2019), Riku Nieminen (uusi), Suldaan Said Ahmed (2 492 ääntä 2019), Sami Säynevirta (uusi) ja Pinja Vuorinen (uusi). Ehdokaslista täydennetty 24.1.2023.

Muissa vaalipiireissä moni ehdokas sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaaleihin aluevaaleissa. Helsingin vaalipiirissä ei aluevaaleja järjestetty, mutta moni eduskuntavaaliehdokas sai oivallista kokemusta ja paljon kannattajia kunnallisvaaleissa 2021.

Eduskuntavaaliehdokkaista Helsingin kaupunginvaltuustoon valittiin Minja Koskela, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Mia Haglund, Suldaan Said Ahmed, Petra Malin, Titta Hiltunen ja Tuomas Nevanlinna.

Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.

Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.

Listaan vaalipiireistä ilmestyy linkki vaalipiirin nimeen aina kun vaalipiiriä koskeva artikkeli on ilmestynyt:

 Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi

 Vasemmistoliiton ehdokkaat kaikissa vaalipiireissä