KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.).

Viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella vasemmiston mahdollisuus voittaa kansanedustajan paikka Kaakkois-Suomen vaalipiirissä näyttää hyvältä.

Cai Melakoski
5.2.2023 7.00

Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.

Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 08, Kaakkois-Suomen vaalipiiri.

Poliittiset voimasuhteet Kaakkois-Suomen vaalipiirissä

SDP oli Kymen vaalipiirin, keskusta Etelä-Savon vaalipiirin valtias vuosien 1991–2011 eduskuntavaaleissa. Säännöstä on vain yksi poikkeus, vuoden 1995 vaaleissa SDP ohitti keskustan Etelä-Savossa.

Kymen vaalipiirissä SDP oli kiistaton ykkönen, keskusta ja kokoomus vuorottelivat kakkossijalla kunnes perussuomalaiset valtasivat hopeasijan vuoden 2011 vaaleissa.

Etelä-Savon vaalipiirissä vaalit olivat keskustan ja demareiden kisat, kolmatta sijaa pitänyt kokoomus kiilasi SDP:n ohi toiselle sijalle vain vuoden 2007 vaaleissa vaaliliiton ansiosta.

Vuoden 2015 vaaleissa keskusta voitti yhdistyneen Kaakkois-Suomen vaalipiirin vaalit, mutta putosi neljännelle sijalle vuoden 2019 vaaleissa, jotka SDP voitti ylivoimaisesti, perussuomalaiset ottivat toisen sijan ja kokoomus kolmannen.

Taulukko 1. Kaakkois-Suomessa suurin häviäjä eduskuntavaaleissa vuodesta 1991 vuoteen 2019 on ollut keskusta ja suurin voittaja perussuomalaiset.

Taulukko 1. Kaakkois-Suomessa suurin häviäjä eduskuntavaaleissa vuodesta 1991 vuoteen 2019 on ollut keskusta ja suurin voittaja perussuomalaiset.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.

Kaakkois-Suomessa poliittisten voimasuhteiden muutos oli rajumpi kuin maassa keskimäärin. Perussuomalaiset nostivat ääniosuuttaan peräti 17,7 prosenttiyksiköllä, demarien tappio oli 3,5 prosenttiyksikköä, kokoomuksen 5,3 ja keskustan 8,2. prosenttiyksikköä.

Vaalipiirin vuoden 2015 vaalien ääniharava Jari Lindström (9 966 ääntä) sai sinisten ehdokaslistalla vuoden 2019 vaaleissa 1690 ääntä eikä tullut valituksi. Uudeksi vaalipiirin ääniharavaksi tuli Sipilän hallituksessa Lindströmiltä oikeusministerin tehtävät saanut kokoomuksen Antti Häkkänen (20 234 ääntä).

Taulukko 2. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on Kaakkois-Suomessa huomattavasti korkeampi kuin oppositiopuolueiden.

Taulukko 2. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on Kaakkois-Suomessa huomattavasti korkeampi kuin oppositiopuolueiden.

Vihreät nostivat paikkamääränsä viime vaaleissa yhdestä kahteen. Muut puolueet eivät ole saaneet kansanedustajia yhdistetyssä Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Vaalikauden aikana vaalipiiri sai kuitenkin uuden eduskuntapuolueen, kun Ano Turtiainen erotettiin perussuomalaisten ryhmästä, ja Turtiainen perusti eduskuntaryhmän Valta kuuluu kansalle (VKK).

Taulukko 3. Vasemmistoliiton kannatuksen sanotaan olevan korkeammalla tasolla suurten asukaslukujen kunnissa. Tämä pätee Kaakkois-Suomessa vain Kotkassa. Yli viidenkymmenen tuhannen asukkaan kerhoon kuuluvassa Mikkelissä vasemmiston kannatus oli viime eduskuntavaaleissa vain 2,3 prosenttia.

Taulukko 3. Vasemmistoliiton kannatuksen sanotaan olevan korkeammalla tasolla suurten asukaslukujen kunnissa. Tämä pätee Kaakkois-Suomessa vain Kotkassa. Yli viidenkymmenen tuhannen asukkaan kerhoon kuuluvassa Mikkelissä vasemmiston kannatus oli viime eduskuntavaaleissa vain 2,3 prosenttia.

Neljä vuotta sitten Kaakkois-Suomen vaalipiiri oli asukasmäärältään Suomen kuudenneksi suurin vaalipiiri, nyt seitsemänneksi suurin.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ei keskuksia ole tavanomaiset yksi vaan neljä. Kymenlaaksossa on kaksi keskusta, Kouvola (19 prosenttia vaalipiirin asukkaista) ja Kotka. Etelä-Karjalan keskus on Lappeenranta ja Etelä-Savon Mikkeli.

Asukasluku on laskenut vaalipiirin jokaisessa kunnassa viiden viime vuoden aikana. Kouvola on tuona aikana menettänyt 5,7 prosenttia asukasmäärästään, Lappeenranta vain 0,3 prosenttia.

Kahden kansanedustajapaikan menetys johtuu asukasluvun laskusta. Vuoden 2019 vaaleissa vaalipiiri sai 17 paikkaa, kun laskentapäivän asukasluku oli 433 053. Nyt laskentapäivän 401 490 asukasta antoi vain 15 kansanedustajaa, laskua oli peräti 31 563 henkilöä. Kansanedustajien lukumäärän ratkaiseva asukasluku lasketaan aina eduskuntavaaleja edeltävän vuoden lokakuun viimeisen päivän tilaston mukaan.

Yksi paikka on niin lähellä, mutta kaukana

Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.

Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomesta valittiin 17 kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai vihreiden ehdokas Hanna Holopainen. Hänen vertauslukunsa oli 11516,0. Tuo vertausluku vastaa 4,67 prosenttia vaalipiirin äänistä.

Jos vaalipiiristä olisi vuonna 2019 valittu vain 15 kansanedustajaa, olisivat Hanna Holopainen ja sijalle 16 sijoittunut Ano Turtiainen (vertausluku 11549,0) jääneet valitsematta. Viimeisen paikan olisi saanut SDP:n Niina Malm.

Vasemmistoliiton eniten ääniä saaneen ehdokkaan Joona Mielosen sijoitus oli 20. Hänen vertauslukunsa 10371,0 vastasi 4,21 prosenttia vaalipiirin äänimäärästä.

Taulukko 4. Vasemmistoliiton eniten ääniä saanut ehdokas oli sijalla 31 vuoden 2015 vaaleissa, mutta viime vaaleissa jo sijalla 20, kolme sijaa valinnasta. Nyt sijoitusta pitäisi parantaa tuntuvasti, sillä vaalipiiri saa vain 15 kansanedustajaa. Jos viime vaaleissa olisi valittu vain 15 kansanedustajaa, olisi vasemmisto jäänyt 1 623 äänen päähän paikasta.

Taulukko 4. Vasemmistoliiton eniten ääniä saanut ehdokas oli sijalla 31 vuoden 2015 vaaleissa, mutta viime vaaleissa jo sijalla 20, kolme sijaa valinnasta. Nyt sijoitusta pitäisi parantaa tuntuvasti, sillä vaalipiiri saa vain 15 kansanedustajaa. Jos viime vaaleissa olisi valittu vain 15 kansanedustajaa, olisi vasemmisto jäänyt 1 623 äänen päähän paikasta.

Viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella vasemmiston mahdollisuus voittaa kansanedustajan paikka vaalipiirissä näyttää hyvältä – 1 146 äänen lisäys äänipottiin olisi vienyt Joona Mielosen eduskuntaan. Kahden kansanedustajan paikan vähennys vaalipiirissä synkentää näkymää. Viimeksi viidennentoista valitun vertausluku oli 11944,4, jolloin matkaa kansanedustajan paikkaan olisi jäänyt 1 623 ääntä. Se on paljon ääniä, mutta tarvittavien lisä-äänien saaminen ei ole mahdotonta. Viime vaaleissa vasemmisto kasvatti äänimääräänsä Kaakkois-Suomessa yli 3 000 äänellä.

Taulukko 5. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on kolme hyvinvointialuetta. Vasemmisto ei saanut kannattajiaan liikkeelle kuntavaaleissa ja aluevaaleissa yhtä hyvin kuin viime eduskuntavaaleissa.

Taulukko 5. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on kolme hyvinvointialuetta. Vasemmisto ei saanut kannattajiaan liikkeelle kuntavaaleissa ja aluevaaleissa yhtä hyvin kuin viime eduskuntavaaleissa.

Aikaisemmin kansanedustajan paikka vaalipiirissä perustui yhden ääniharavan suosioon. Pentti Tiusanen sai ehdokkaana ollessaan 53–67 prosenttia kaikista vasemmiston äänistä Kymenlaaksossa. Nyt vasemmistolla on vahvoja ehdokkaita eri puolilla Kaakkois-Suomea.

Vuoden 2015 vaaleissa kaksi vasemmiston ehdokasta sai yli tuhat ääntä ja neljä ehdokasta yli 500 ääntä. Viime vaaleissa vasemmistoliitolla oli jo paljon enemmän vaalityössään hyvin menestyneitä ehdokkaita keräämässä ääniä eri puolilla vaalipiiriä; kolme ehdokasta sai yli tuhat ääntä ja peräti kahdeksan ehdokasta yli 500 ääntä.

Kevään vaaleissa vasemmistoliitto parantaa vaaliasetelmiaan vaalipiirin kahdessa suurimmassa kaupungissa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, joissa asuu 37 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Kouvolassa vasemmistolla oli viime vaaleissa kaksi ehdokasta, nyt kolme. Lappeenrannassa vasemmistoehdokkaiden lukumäärä on noussut kahdesta neljään.

Kaakkois-Suomen vasemmistolla on näissä vaaleissa oivat edellytykset kasvattaa kannatustaan liikkuvien äänestäjien ansiosta. Kansanedustajiksi valittujen äänistä merkittävä osa on annettu henkilölle, ei puolueelle. Kun istuva kansanedustaja luopuu ehdokkuudesta, hän ei kykene testamenttaamaan kannattajiaan puolueelleen.

Vihreiden kansanedustaja ja ääniharava Heli Järvinen (3 275 ääntä eduskuntavaaleissa 2019) ja sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja vaalipiirin kolminkertainen ääniharava (2003–2011) Anneli Kiljunen (6 419) eivät ole ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Moni Järvistä ja Kiljusta äänestänyt tulee vaalien alla tutkimaan tarkkaan myös vasemmiston ehdokaslistaa.

Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Kaakkois-Suomessa

Vasemmistoliitto sai valtakunnallisista äänistään vuoden 1991 vaaleissa 4,8 prosenttia ja 2019 vaaleissa 4,1 prosenttia Kaakkois-Suomesta. Kaakkois-Suomen osuus vasemmistoliiton saamista äänistä koko maassa on ollut keskimäärin 4,7 prosenttia.

Kaavio 1. Kaavion lähteenä olevat luvut vuoteen 2011 asti on saatu laskemalla ääniosuus Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirien yhteenlasketuista äänimääristä.

Kaavio 1. Kaavion lähteenä olevat luvut vuoteen 2011 asti on saatu laskemalla ääniosuus Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirien yhteenlasketuista äänimääristä.

Kymen vaalipiirissä vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa vuoden 2011 vaaleissa, Etelä-Savosta ei koskaan valittu vasemmiston kansanedustajaa. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL sai Etelä-Savon vaalipiiristä kansanedustajan viimeksi vuoden 1979 vaaleissa.

Kaavio 2. Tässä kaaviossa on Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien ääniosuudet vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa saatu laskemalla erikseen yhteen ääniosuudet entisten Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien kuntien tuloksista.

Kaavio 2. Tässä kaaviossa on Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien ääniosuudet vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa saatu laskemalla erikseen yhteen ääniosuudet entisten Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien kuntien tuloksista.

Vasemmistoliiton kannatus Kymen vaalipiirissä oli vuosien 1991–2011 eduskuntavaaleissa keskimäärin 6,3 prosenttia ja Etelä-Savon vaalipiirissä 3,0 prosenttia, molempien vaalipiirien tulokset yhteen laskien 5,1 prosenttia. Kymen vaalipiirissä kannatus oli korkein, 7,0 prosenttia vuosien 2003 ja 2007 vaaleissa, ja Etelä-Savon vaalipiirissä vuonna 1995, 3,9 prosenttia.

Taulukko 6. Vasemmistoliitolla ei ollut kansanedustajaa Kaakkois-Suomessa silloin kun Vasemmistoliitto perustettiin. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi.

Taulukko 6. Vasemmistoliitolla ei ollut kansanedustajaa Kaakkois-Suomessa silloin kun Vasemmistoliitto perustettiin. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi.

Kansanedustajan paikka Kymen vaalipiirissä vuoden 1995 vaaleista lähtien perustui kotkalaisen Pentti Tiusasen suosioon. Vaalipiirin vasemmiston paluu eduskuntaan voi toteutua, kun valovoimaisia ehdokkaita löytyy eri puolilta vaalipiiriä.

Vasemmiston ehdokkaat eduskuntavaaleissa

Kaakkois-Suomen vasemmiston 15 ehdokasta eduskuntavaaleissa ovat:

Esa Annala, Pieksämäki (uusi ehdokas); Mika Byman, Kouvola (1 466 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Sami Hjelt, Lappeenranta (uusi); Antti Hyyryläinen, Kotka (uusi); Emmi Inberg, Kotka (uusi); Saara Joronen, Lappeenranta (uusi); Piia Kleimola, Kouvola (1 084); Heli Koponen, Kouvola (uusi); Ekaterina Marova, Lappeenranta (uusi); Joona Mielonen, Kotka (2 273); Juuso Mustonen, Ruokolahti (193); Risto Mykkänen, Pieksämäki (525); Sanna-Maarit Niemelä, Savonlinna (uusi); Arja Tauria-Huttunen, Kotka (237) ja Heidi Vättö, Lappeenranta (661).

Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana aluevaaleissa ja sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Kymenlaakson aluevaltuutetuiksi eduskuntavaaliehdokkaista valittiin Joona Mielonen ja Piia Kleimola, Etelä-Karjalan aluevaltuutetuksi valittiin Heidi Vättö ja varavaltuutetuksi Saara Joronen. Etelä-Savon aluevaltuutetuksi valittiin Sanna-Maarit Niemelä, varavaltuutetuksi Risto Mykkänen.

Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.

Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.

Lue muut vaalipiirianalyysit:

  Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi

 Vasemmistoliiton ehdokkaat kaikissa vaalipiireissä

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu.

Maapallon keskilämpötila noussut 1,1 astetta, 1,5 astetta menee rikki ensi vuosikymmenellä

Perussuomalaiset on ottamassa kokoomuksen kiinni Espoossa ja muualla Uudellamaalla.

Vasemmistoliitto aiempaa lievemmässä nosteessa Uudellamaalla – HU:n aluegallupissa perussuomalaiset jyräävät ja vihreät romahtavat

Hoitajista on pula jo nyt, mutta kokoomuksen esittämä leikkuri pakottaisi hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten vähentämiseen hyvinvointialueilla.

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

Kuljetusliitot syyttävät työnantajapuolta junalakosta.

”Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen” – Kuljetusliitot tukevat veturinkuljettajien lakkoa

Uusimmat

Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu.

Maapallon keskilämpötila noussut 1,1 astetta, 1,5 astetta menee rikki ensi vuosikymmenellä

Perussuomalaiset on ottamassa kokoomuksen kiinni Espoossa ja muualla Uudellamaalla.

Vasemmistoliitto aiempaa lievemmässä nosteessa Uudellamaalla – HU:n aluegallupissa perussuomalaiset jyräävät ja vihreät romahtavat

Hoitajista on pula jo nyt, mutta kokoomuksen esittämä leikkuri pakottaisi hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten vähentämiseen hyvinvointialueilla.

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Silvia Modig oikoo vääriä käsityksiä energiatehokkuusdirektiivistä: ”Käynnissä vaikuttaa olevan väärinymmärtämisen MM-kisat”

 
02

Miten sinusta pääsee eroon, Saska Saarikoski?

 
03

Vasemmiston nousukiito jatkuu aluegallupeissa – Pirkanmaalla vihreät jäivät taakse

 
04

Kommentti: ”Tullaan keskustelemaan” ja ”keskustelua voidaan käydä” eli turha kohu Marinin Hornet-puheista

 
05

”Nyt aion voittaa vaalit”, sanoo Li Andersson KU:n haastattelussa – Opetusministeri kertoo vasemmiston ratkaisuista Suomen ongelmiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen” – Kuljetusliitot tukevat veturinkuljettajien lakkoa

20.03.2023

Vaalitaistelu keskittyy SDP:n ja kokoomuksen kiistelyyn, mutta aluegallupit ennakoivat perussuomalaisten nousevan suurimmaksi

20.03.2023

HU-gallup: Vasemmistoliiton kannatus on noussut lisää Helsingissä, neljäs paikka tulossa

20.03.2023

Tutkijat keksivät Afrikan oloihin sopivan hepatiittitestin

20.03.2023

Työnantajien jäykkä ”yleistä linjaa” vartioiva politiikka johti junalakkoon

20.03.2023

Sillanrakennusta Tansaniassa

20.03.2023

Kari Häkämiehen vakoilusarjan toisen osan ainekset ovat hyviä, mutta jäävät hajanaisiksi

19.03.2023

Viharikokset sateenkaariväkeä vastaan ovat lisääntyneet Euroopassa

19.03.2023

Sunnuntaivieras: Työhaluisen mamun terveiset

19.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään