KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.).

Viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella vasemmiston mahdollisuus voittaa kansanedustajan paikka Kaakkois-Suomen vaalipiirissä näyttää hyvältä.

Cai Melakoski
5.2.2023 7.00

Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.

Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 08, Kaakkois-Suomen vaalipiiri.

Poliittiset voimasuhteet Kaakkois-Suomen vaalipiirissä

SDP oli Kymen vaalipiirin, keskusta Etelä-Savon vaalipiirin valtias vuosien 1991–2011 eduskuntavaaleissa. Säännöstä on vain yksi poikkeus, vuoden 1995 vaaleissa SDP ohitti keskustan Etelä-Savossa.

Kymen vaalipiirissä SDP oli kiistaton ykkönen, keskusta ja kokoomus vuorottelivat kakkossijalla kunnes perussuomalaiset valtasivat hopeasijan vuoden 2011 vaaleissa.

Etelä-Savon vaalipiirissä vaalit olivat keskustan ja demareiden kisat, kolmatta sijaa pitänyt kokoomus kiilasi SDP:n ohi toiselle sijalle vain vuoden 2007 vaaleissa vaaliliiton ansiosta.

Vuoden 2015 vaaleissa keskusta voitti yhdistyneen Kaakkois-Suomen vaalipiirin vaalit, mutta putosi neljännelle sijalle vuoden 2019 vaaleissa, jotka SDP voitti ylivoimaisesti, perussuomalaiset ottivat toisen sijan ja kokoomus kolmannen.

Taulukko 1. Kaakkois-Suomessa suurin häviäjä eduskuntavaaleissa vuodesta 1991 vuoteen 2019 on ollut keskusta ja suurin voittaja perussuomalaiset.

Taulukko 1. Kaakkois-Suomessa suurin häviäjä eduskuntavaaleissa vuodesta 1991 vuoteen 2019 on ollut keskusta ja suurin voittaja perussuomalaiset.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.

Kaakkois-Suomessa poliittisten voimasuhteiden muutos oli rajumpi kuin maassa keskimäärin. Perussuomalaiset nostivat ääniosuuttaan peräti 17,7 prosenttiyksiköllä, demarien tappio oli 3,5 prosenttiyksikköä, kokoomuksen 5,3 ja keskustan 8,2. prosenttiyksikköä.

Vaalipiirin vuoden 2015 vaalien ääniharava Jari Lindström (9 966 ääntä) sai sinisten ehdokaslistalla vuoden 2019 vaaleissa 1690 ääntä eikä tullut valituksi. Uudeksi vaalipiirin ääniharavaksi tuli Sipilän hallituksessa Lindströmiltä oikeusministerin tehtävät saanut kokoomuksen Antti Häkkänen (20 234 ääntä).

Taulukko 2. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on Kaakkois-Suomessa huomattavasti korkeampi kuin oppositiopuolueiden.

Taulukko 2. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on Kaakkois-Suomessa huomattavasti korkeampi kuin oppositiopuolueiden.

Vihreät nostivat paikkamääränsä viime vaaleissa yhdestä kahteen. Muut puolueet eivät ole saaneet kansanedustajia yhdistetyssä Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Vaalikauden aikana vaalipiiri sai kuitenkin uuden eduskuntapuolueen, kun Ano Turtiainen erotettiin perussuomalaisten ryhmästä, ja Turtiainen perusti eduskuntaryhmän Valta kuuluu kansalle (VKK).

Taulukko 3. Vasemmistoliiton kannatuksen sanotaan olevan korkeammalla tasolla suurten asukaslukujen kunnissa. Tämä pätee Kaakkois-Suomessa vain Kotkassa. Yli viidenkymmenen tuhannen asukkaan kerhoon kuuluvassa Mikkelissä vasemmiston kannatus oli viime eduskuntavaaleissa vain 2,3 prosenttia.

Taulukko 3. Vasemmistoliiton kannatuksen sanotaan olevan korkeammalla tasolla suurten asukaslukujen kunnissa. Tämä pätee Kaakkois-Suomessa vain Kotkassa. Yli viidenkymmenen tuhannen asukkaan kerhoon kuuluvassa Mikkelissä vasemmiston kannatus oli viime eduskuntavaaleissa vain 2,3 prosenttia.

Neljä vuotta sitten Kaakkois-Suomen vaalipiiri oli asukasmäärältään Suomen kuudenneksi suurin vaalipiiri, nyt seitsemänneksi suurin.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ei keskuksia ole tavanomaiset yksi vaan neljä. Kymenlaaksossa on kaksi keskusta, Kouvola (19 prosenttia vaalipiirin asukkaista) ja Kotka. Etelä-Karjalan keskus on Lappeenranta ja Etelä-Savon Mikkeli.

Asukasluku on laskenut vaalipiirin jokaisessa kunnassa viiden viime vuoden aikana. Kouvola on tuona aikana menettänyt 5,7 prosenttia asukasmäärästään, Lappeenranta vain 0,3 prosenttia.

Kahden kansanedustajapaikan menetys johtuu asukasluvun laskusta. Vuoden 2019 vaaleissa vaalipiiri sai 17 paikkaa, kun laskentapäivän asukasluku oli 433 053. Nyt laskentapäivän 401 490 asukasta antoi vain 15 kansanedustajaa, laskua oli peräti 31 563 henkilöä. Kansanedustajien lukumäärän ratkaiseva asukasluku lasketaan aina eduskuntavaaleja edeltävän vuoden lokakuun viimeisen päivän tilaston mukaan.

Yksi paikka on niin lähellä, mutta kaukana

Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.

Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomesta valittiin 17 kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai vihreiden ehdokas Hanna Holopainen. Hänen vertauslukunsa oli 11516,0. Tuo vertausluku vastaa 4,67 prosenttia vaalipiirin äänistä.

Jos vaalipiiristä olisi vuonna 2019 valittu vain 15 kansanedustajaa, olisivat Hanna Holopainen ja sijalle 16 sijoittunut Ano Turtiainen (vertausluku 11549,0) jääneet valitsematta. Viimeisen paikan olisi saanut SDP:n Niina Malm.

Vasemmistoliiton eniten ääniä saaneen ehdokkaan Joona Mielosen sijoitus oli 20. Hänen vertauslukunsa 10371,0 vastasi 4,21 prosenttia vaalipiirin äänimäärästä.

Taulukko 4. Vasemmistoliiton eniten ääniä saanut ehdokas oli sijalla 31 vuoden 2015 vaaleissa, mutta viime vaaleissa jo sijalla 20, kolme sijaa valinnasta. Nyt sijoitusta pitäisi parantaa tuntuvasti, sillä vaalipiiri saa vain 15 kansanedustajaa. Jos viime vaaleissa olisi valittu vain 15 kansanedustajaa, olisi vasemmisto jäänyt 1 623 äänen päähän paikasta.

Taulukko 4. Vasemmistoliiton eniten ääniä saanut ehdokas oli sijalla 31 vuoden 2015 vaaleissa, mutta viime vaaleissa jo sijalla 20, kolme sijaa valinnasta. Nyt sijoitusta pitäisi parantaa tuntuvasti, sillä vaalipiiri saa vain 15 kansanedustajaa. Jos viime vaaleissa olisi valittu vain 15 kansanedustajaa, olisi vasemmisto jäänyt 1 623 äänen päähän paikasta.

Viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella vasemmiston mahdollisuus voittaa kansanedustajan paikka vaalipiirissä näyttää hyvältä – 1 146 äänen lisäys äänipottiin olisi vienyt Joona Mielosen eduskuntaan. Kahden kansanedustajan paikan vähennys vaalipiirissä synkentää näkymää. Viimeksi viidennentoista valitun vertausluku oli 11944,4, jolloin matkaa kansanedustajan paikkaan olisi jäänyt 1 623 ääntä. Se on paljon ääniä, mutta tarvittavien lisä-äänien saaminen ei ole mahdotonta. Viime vaaleissa vasemmisto kasvatti äänimääräänsä Kaakkois-Suomessa yli 3 000 äänellä.

Taulukko 5. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on kolme hyvinvointialuetta. Vasemmisto ei saanut kannattajiaan liikkeelle kuntavaaleissa ja aluevaaleissa yhtä hyvin kuin viime eduskuntavaaleissa.

Taulukko 5. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on kolme hyvinvointialuetta. Vasemmisto ei saanut kannattajiaan liikkeelle kuntavaaleissa ja aluevaaleissa yhtä hyvin kuin viime eduskuntavaaleissa.

Aikaisemmin kansanedustajan paikka vaalipiirissä perustui yhden ääniharavan suosioon. Pentti Tiusanen sai ehdokkaana ollessaan 53–67 prosenttia kaikista vasemmiston äänistä Kymenlaaksossa. Nyt vasemmistolla on vahvoja ehdokkaita eri puolilla Kaakkois-Suomea.

Vuoden 2015 vaaleissa kaksi vasemmiston ehdokasta sai yli tuhat ääntä ja neljä ehdokasta yli 500 ääntä. Viime vaaleissa vasemmistoliitolla oli jo paljon enemmän vaalityössään hyvin menestyneitä ehdokkaita keräämässä ääniä eri puolilla vaalipiiriä; kolme ehdokasta sai yli tuhat ääntä ja peräti kahdeksan ehdokasta yli 500 ääntä.

Kevään vaaleissa vasemmistoliitto parantaa vaaliasetelmiaan vaalipiirin kahdessa suurimmassa kaupungissa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, joissa asuu 37 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Kouvolassa vasemmistolla oli viime vaaleissa kaksi ehdokasta, nyt kolme. Lappeenrannassa vasemmistoehdokkaiden lukumäärä on noussut kahdesta neljään.

Kaakkois-Suomen vasemmistolla on näissä vaaleissa oivat edellytykset kasvattaa kannatustaan liikkuvien äänestäjien ansiosta. Kansanedustajiksi valittujen äänistä merkittävä osa on annettu henkilölle, ei puolueelle. Kun istuva kansanedustaja luopuu ehdokkuudesta, hän ei kykene testamenttaamaan kannattajiaan puolueelleen.

Vihreiden kansanedustaja ja ääniharava Heli Järvinen (3 275 ääntä eduskuntavaaleissa 2019) ja sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja vaalipiirin kolminkertainen ääniharava (2003–2011) Anneli Kiljunen (6 419) eivät ole ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Moni Järvistä ja Kiljusta äänestänyt tulee vaalien alla tutkimaan tarkkaan myös vasemmiston ehdokaslistaa.

Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Kaakkois-Suomessa

Vasemmistoliitto sai valtakunnallisista äänistään vuoden 1991 vaaleissa 4,8 prosenttia ja 2019 vaaleissa 4,1 prosenttia Kaakkois-Suomesta. Kaakkois-Suomen osuus vasemmistoliiton saamista äänistä koko maassa on ollut keskimäärin 4,7 prosenttia.

Kaavio 1. Kaavion lähteenä olevat luvut vuoteen 2011 asti on saatu laskemalla ääniosuus Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirien yhteenlasketuista äänimääristä.

Kaavio 1. Kaavion lähteenä olevat luvut vuoteen 2011 asti on saatu laskemalla ääniosuus Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirien yhteenlasketuista äänimääristä.

Kymen vaalipiirissä vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa vuoden 2011 vaaleissa, Etelä-Savosta ei koskaan valittu vasemmiston kansanedustajaa. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL sai Etelä-Savon vaalipiiristä kansanedustajan viimeksi vuoden 1979 vaaleissa.

Kaavio 2. Tässä kaaviossa on Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien ääniosuudet vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa saatu laskemalla erikseen yhteen ääniosuudet entisten Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien kuntien tuloksista.

Kaavio 2. Tässä kaaviossa on Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien ääniosuudet vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa saatu laskemalla erikseen yhteen ääniosuudet entisten Kymen vaalipiirin ja Etelä-Savon vaalipiirien kuntien tuloksista.

Vasemmistoliiton kannatus Kymen vaalipiirissä oli vuosien 1991–2011 eduskuntavaaleissa keskimäärin 6,3 prosenttia ja Etelä-Savon vaalipiirissä 3,0 prosenttia, molempien vaalipiirien tulokset yhteen laskien 5,1 prosenttia. Kymen vaalipiirissä kannatus oli korkein, 7,0 prosenttia vuosien 2003 ja 2007 vaaleissa, ja Etelä-Savon vaalipiirissä vuonna 1995, 3,9 prosenttia.

Taulukko 6. Vasemmistoliitolla ei ollut kansanedustajaa Kaakkois-Suomessa silloin kun Vasemmistoliitto perustettiin. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi.

Taulukko 6. Vasemmistoliitolla ei ollut kansanedustajaa Kaakkois-Suomessa silloin kun Vasemmistoliitto perustettiin. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi.

Kansanedustajan paikka Kymen vaalipiirissä vuoden 1995 vaaleista lähtien perustui kotkalaisen Pentti Tiusasen suosioon. Vaalipiirin vasemmiston paluu eduskuntaan voi toteutua, kun valovoimaisia ehdokkaita löytyy eri puolilta vaalipiiriä.

Vasemmiston ehdokkaat eduskuntavaaleissa

Kaakkois-Suomen vasemmiston 15 ehdokasta eduskuntavaaleissa ovat:

Esa Annala, Pieksämäki (uusi ehdokas); Mika Byman, Kouvola (1 466 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Sami Hjelt, Lappeenranta (uusi); Antti Hyyryläinen, Kotka (uusi); Emmi Inberg, Kotka (uusi); Saara Joronen, Lappeenranta (uusi); Piia Kleimola, Kouvola (1 084); Heli Koponen, Kouvola (uusi); Ekaterina Marova, Lappeenranta (uusi); Joona Mielonen, Kotka (2 273); Juuso Mustonen, Ruokolahti (193); Risto Mykkänen, Pieksämäki (525); Sanna-Maarit Niemelä, Savonlinna (uusi); Arja Tauria-Huttunen, Kotka (237) ja Heidi Vättö, Lappeenranta (661).

Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana aluevaaleissa ja sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Kymenlaakson aluevaltuutetuiksi eduskuntavaaliehdokkaista valittiin Joona Mielonen ja Piia Kleimola, Etelä-Karjalan aluevaltuutetuksi valittiin Heidi Vättö ja varavaltuutetuksi Saara Joronen. Etelä-Savon aluevaltuutetuksi valittiin Sanna-Maarit Niemelä, varavaltuutetuksi Risto Mykkänen.

Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.

Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.

Lue muut vaalipiirianalyysit:

  Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi

 Vasemmistoliiton ehdokkaat kaikissa vaalipiireissä

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) OECD:n maaraportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

OECD:n karu viesti Suomelle: Osaamistasoa nostettava, maahanmuuttoa helpotettava – tulevaisuus uhkaa valua ohi

Gaza on jo nyt raunioina.

Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys – ”Mutta minkä ajan?”

Timo Furuholm.

Entinen ammattiurheilija perää urheilun arvoja: ”Israel on suljettava kansainvälisestä urheilusta”

Johannes Yrttiaho.

Murentaako Orpon hallitus kansanvaltaa? ”Esitys on täysin tarpeeton”

Uusimmat

Katujen elämä on hiljentynyt. Naisia ja tyttöjä ei enää näe missään ulkona.

Ruksharin tarina – Kun Afganistanin kaikki perhekeskukset lopetettiin

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) OECD:n maaraportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

OECD:n karu viesti Suomelle: Osaamistasoa nostettava, maahanmuuttoa helpotettava – tulevaisuus uhkaa valua ohi

Gaza on jo nyt raunioina.

Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys – ”Mutta minkä ajan?”

Timo Furuholm.

Entinen ammattiurheilija perää urheilun arvoja: ”Israel on suljettava kansainvälisestä urheilusta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

 
02

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

 
03

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
04

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

 
05

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Murentaako Orpon hallitus kansanvaltaa? ”Esitys on täysin tarpeeton”

23.05.2025

Tämä jäi medialta huomaamatta: Hallitus on taas rajoittamassa lakko-oikeutta

23.05.2025

Koko maailman silmien edessä suoritetaan kansanmurhaa: ”Passiivisuudella tuemme Israelin sotarikoksia”

22.05.2025

Voitto ruokaläheteille: Ei yrittäjiä vaan työntekijöitä

22.05.2025

Hallitus jakaantui ennen Gaza-keskustelua: KD ja Perussuomalaiset omalla linjallaan

22.05.2025

Liittojäsenmaksujen verovähennyksellä vankka tuki: Alle kolmannes vastustaa

22.05.2025

Hallituksen koulutusvedätys jatkuu: ”Nyt on selvinnyt ettei luvattua 100 miljoonan rahoitusta ole missään”

21.05.2025

SEY: Hallitus yrittää palauttaa porsaiden kastroinnin – ”Yksi kivuliaimmista eläimille tehtävistä toimenpiteistä”

21.05.2025

Vasemmistoliiton kärhämä jatkuu Turussa: Kolmea puolueosastoa uhkaa erottaminen

21.05.2025

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

21.05.2025

KU:n toimitus pohti puolueiden uusimpia gallup-lukuja: ”Kuinka paljon toimintakykyä hallitus enää tarvitsee?”

21.05.2025

Keskusta ja demarit eivät ottaneet vihreitä ja vasemmistoliittoa mukaan välikysymykseensä – Vasemmistoliiton Pekonen: ”En tiedä syytä”

20.05.2025

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

20.05.2025

Vasemmistoliitto vaatii nopeaa toimintaa Gazan pakkosiirtojen estämiseksi: ”Tappamisen on loputtava”

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään