KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vaalipiirianalyysi: Vasemmistoliitto säilyttää kansanedustajan paikkansa Lapissa, vaikka Mustajärvi ei ole ehdokkaana ja vaalipiiri saa yhden paikan vähemmän

Lapin vaalipiiri on Suomen pienin, asukkaita on reilut 170 000, 3,3 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiirin kansanedustajien lukumäärä laski kahdeksaan vuonna 1979, seitsemään vuonna 2003, ja kevään eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiristä valitaan enää kuusi kansanedustajaa. Vasemmistoliitolla oli kaksi kansanedustajaa Lapista vuoden 2011 vaaleihin saakka, sen jälkeen yksi kansanedustaja. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Lapin vaalipiiri on Suomen pienin, asukkaita on reilut 170 000, 3,3 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiirin kansanedustajien lukumäärä laski kahdeksaan vuonna 1979, seitsemään vuonna 2003, ja kevään eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiristä valitaan enää kuusi kansanedustajaa. Vasemmistoliitolla oli kaksi kansanedustajaa Lapista vuoden 2011 vaaleihin saakka, sen jälkeen yksi kansanedustaja. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.).

Lapin vaalipiiri on aina ollut vasemmistoliiton suurin vaalipiiri ääniosuudella mitattuna.

Cai Melakoski
12.2.2023 7.15

Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.

Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 13, Lapin vaalipiiri.

Poliittiset voimasuhteet Lapin vaalipiirissä

Lapin vaalipiiri on hyvin erilainen ympäristö tehdä vaalityötä kuin Etelä-Suomen taajamat. Lapin vaalipiiri on pinta-alaltaan reilusti suurempi kuin Portugali tai Unkari, se on samaa kokoluokkaa kuin Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit yhteensä. Tällä valtavalla alueella on paljon vähemmän asukkaita kuin Turun kaupungissa. Maakuntakeskus Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Ajomatkaa kokousmatkalla Utsjoelta Rovaniemelle on 450 kilometriä. Ajomatka Helsingistä Joensuuhun on lyhyempi.

Maalaisliitto, vuodesta 1965 keskustapuolue ja vuodesta 1988 Suomen keskusta on ollut Lapin vaalipiirin ylivoimaisesti suurin puolue. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa keskusta sai 49,8 prosenttia vaalipiirin äänistä. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai huonoimman vaalituloksensa, mutta silti 29,2 prosenttia äänistä. Keskusta on saanut Lapista aina 3–5 kansanedustajaa.

Vasemmistoliitto oli vuodesta 1991 lähtien aina vuoden 2011 vaaleihin vaalipiirin toiseksi suosituin puolue, ja sai aina kaksi kansanedustajaa. Vasemmistoliiton edeltäjä, SKDL sai Lapista parhaimmillaan neljä kansanedustajaa. Mitkään muut puolueet kuin maalaisliitto/keskusta ja SKDL/vasemmistoliitto eivät ole saaneet Lapista yhtä paikkaa enempää vuoden 1939 vaalien jälkeen.

Yhden kansanedustajan puolueista SDP piti äänimäärällä mitaten kolmossijaa ja kokoomus neljättä sijaa. Perussuomalaisten otettua kakkospuolueen paikan vuonna 2011 on vasemmisto ollut sijalla kolme, demarit neljäntenä ja kokoomus viidentenä. Muilla puolueilla ei ole ollut kansanedustajia Lapista.

Taulukko 1. Lapin vaalipiirissä vasemmistoliiton ja keskustan kannatus on huomattavasti suurempi kuin puolueiden valtakunnallinen kannatus, SDP:n, kokoomuksen ja KD:n kannatus puolestaan huomattavasti valtakunnallista kannatusta pienempi.

Taulukko 1. Lapin vaalipiirissä vasemmistoliiton ja keskustan kannatus on huomattavasti suurempi kuin puolueiden valtakunnallinen kannatus, SDP:n, kokoomuksen ja KD:n kannatus puolestaan huomattavasti valtakunnallista kannatusta pienempi.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.

Lapissa perussuomalaisten voitto oli valtakunnallista suurempi, puolueen ääniosuus kasvoi 18,7 prosenttiyksikköä. Keskustan ääniosuus pieneni 11 prosenttiyksikköä ja vasemmistoliiton 6,4 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto hävisi toisen kansanedustajan paikkansa, perussuomalaiset saivat ensimmäisensä.

Vasemmistoliitto menetti 5 700 ääntä. Tämä ei johtunut niinkään perussuomalaisten suosiosta kuin siitä, että Esko-Juhani Tennilä ei enää asettunut ehdokkaaksi. Tennilä oli nelinkertainen koko Lapin vaalipiirin ääniharava, ja sai eduskuntavaaleissa jopa 48,8 prosenttia kaikista vasemmiston äänistä.

Taulukko 2. Vuoden 2021 kuntavaaleissa kokoomus ja SDP saivat ensimmäistä kertaa enemmän ääniä kuin vasemmistoliitto. Ero oli tosin hyvin pieni. SDP sai 58 ääntä enemmän kuin kokoomus ja 394 ääntä enemmän kuin vasemmistoliitto. Aluevaaleissa vasemmistoliitto kiri takaisin kokoomuksen ohi.

Taulukko 2. Vuoden 2021 kuntavaaleissa kokoomus ja SDP saivat ensimmäistä kertaa enemmän ääniä kuin vasemmistoliitto. Ero oli tosin hyvin pieni. SDP sai 58 ääntä enemmän kuin kokoomus ja 394 ääntä enemmän kuin vasemmistoliitto. Aluevaaleissa vasemmistoliitto kiri takaisin kokoomuksen ohi.

Vihreä liitto oli saada ensimmäisen kansanedustajansa Lapista viime eduskuntavaaleissa. Vihreiden ääniosuus oli aikaisemmissa vaaleissa keskimäärin 2,7 prosenttia annetuista äänistä, mutta viime vaaleissa kannatus nousi 5,1 prosenttiyksikköä ja äänimäärä kasvoi yli 7 000 äänellä. Kyse oli kuitenkin enemmän Riikka Karppisen henkilökohtaisesta suosiosta kuin vihreiden menestyksestä, Karppinen sai yli 80 prosenttia vihreiden äänistä.

Kristillisillä ei ole ollut kansanedustajaa Lapin vaalipiirissä, mutta sen vaaliliitto kokoomuksen kanssa oli varmistamassa kokoomuksen kansanedustajan paikkaa viime huhtikuun vaaleissa.

Taulukko 3. Vasemmiston kannatus Lapissa tulee Kemistä ja monilta pieniltä paikkakunnilta. Lapin viidessä suurimmassa kunnassa asuu 69 prosenttia Lapin asukkaista, mutta vasemmistoliitto saa niissä vain 63 prosenttia äänistään. Vasemmistoliiton kannatus oli vuoden 2019 vaaleissa yli 20 prosenttia Kemin lisäksi neljällä paikkakunnalla, joiden asukasmäärä on 1 000 (Savukoski)–6 500 (Kittilä).

Taulukko 3. Vasemmiston kannatus Lapissa tulee Kemistä ja monilta pieniltä paikkakunnilta. Lapin viidessä suurimmassa kunnassa asuu 69 prosenttia Lapin asukkaista, mutta vasemmistoliitto saa niissä vain 63 prosenttia äänistään. Vasemmistoliiton kannatus oli vuoden 2019 vaaleissa yli 20 prosenttia Kemin lisäksi neljällä paikkakunnalla, joiden asukasmäärä on 1 000 (Savukoski)–6 500 (Kittilä).

Lapin asukasluku laskee, viiden viime vuoden aikana väestömäärä on vähentynyt 2,1 prosenttia. Vain neljällä paikkakunnalla asukasluku on viidessä vuodessa kasvanut, Kolarissa 4,2 prosenttiyksikköä, Rovaniemellä 3,1 sekä Inarissa 3,7 ja Kittilässä 2,2 prosenttiyksikköä.

Yksi paikka on varma, toinen liian kaukana

Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.

Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa viimeisen paikan sai keskustan Markus Lohi. Hän olisi jäänyt valitsematta, jos vaalipiiristä olisi valittu vain kuusi kansanedustajaa seitsemän sijaan. Lohen vertausluku 9715,0 vastasi 9,67 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Kahdeksanneksi sijoittuneen vihreiden Riikka Karppisen vertausluku 9706,0 vastasi 9,66 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä.

Vasemmistoliiton kansanedustajaksi valitun Markus Mustajärven vertausluku 14128,0 oli neljänneksi korkein. Häntä paremman vertausluvun sai vain kaksi keskustan ehdokasta, Katri Kulmuni ja Mikko Kärnä sekä perussuomalaisten Kaisa Juuso. SDP:n Johanna Ojala-Niemelä ja kokoomuksen Heikki Autto jäivät Mustajärven taakse turvallisella erolla.

Vasemmistoliiton varakansanedustaja Sari Moisasen sijoitus oli kymmenes vertausluvulla 7064,0.

Taulukko 4. Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto olisi tarvinnut yli viisi prosenttiyksikköä korkeamman ääniosuuden saadakseen toisen kansanedustajan Lapista. Kevään vaaleissa lisäpaikkaan tarvitaan vielä suurempi ääniosuuden lisäys, koska vaalipiiri saa vain kuusi kansanedustajaa. Viimeksi kuudentena valitun vertausluku oli 12432,0. Jos viimeksi olisi valittu vain kuusi paikkaa, olisi vasemmistoliitto tarvinnut kahteen paikkaan 24 865 ääntä.

Taulukko 4. Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto olisi tarvinnut yli viisi prosenttiyksikköä korkeamman ääniosuuden saadakseen toisen kansanedustajan Lapista. Kevään vaaleissa lisäpaikkaan tarvitaan vielä suurempi ääniosuuden lisäys, koska vaalipiiri saa vain kuusi kansanedustajaa. Viimeksi kuudentena valitun vertausluku oli 12432,0. Jos viimeksi olisi valittu vain kuusi paikkaa, olisi vasemmistoliitto tarvinnut kahteen paikkaan 24 865 ääntä.

Lapin vaalipiirissä vaaliasetelmien keskeinen kysymys on, mikä puolue menettää paikan, sillä lisäpaikka näyttää olevan liian kaukana jokaiselle puolueelle. Keskusta on kaikkein todennäköisin paikan menettäjä. Puolue sai viimeksi viimeisen paikan, eikä puolueen kannatus näytä olevan lisääntymässä. Yksi puolueen kansanedustajista, Mikko Kärnä, on ehdolla Helsingissä. Sen sijaan moninkertainen Lapin ääniharava Paavo Väyrynen on jälleen ehdokkaana, mutta hänen ehdokkuutensa saattaa olla keskustalle yhtä hyvin rasitukseksi kuin siunaukseksi.

Jos keskusta ei menetä kolmatta paikkaansa, on kokoomus seuraava tarjokas. Puolueen nykyinen varakansanedustaja, yli 2 200 ääntä viime eduskuntavaaleissa saanut Sara Seppänen (ent. Tuisku) on vaaleissa mukana perussuomalaisten listalla. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Seppänen jo veti perussuomalaiset Rovaniemen valtuustossa viiden lisäpaikan voittoon. Lisäpaikasta eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kuitenkin haaveilevat turhaan.

Kansanedustajan paikan menettäjäksi povaillaan myös vasemmistoliittoa. Istuvalla kansanedustajalla on aina suuri joukko sellaisia äänestäjiä, jotka ovat äänestäneet nimenomaan henkilöä, eivät hänen puoluettaan. Markus Mustajärvi sai viime vaaleissa 39,1 prosenttia vasemmiston äänistä, eikä hän pysty kaikkia ääniään vasemmistoliitolle testamenttaamaan. Vasemmistoliiton asemaa nakertaa myös se, että viime vaaleissa toiseksi sijoittunut Sari Moisanen ja kolmanneksi sijoittunut Kati Tervo eivät ole ehdokkaana näissä vaaleissa.

On kuitenkin kolme syytä, miksi vasemmistoliitto ei voi menettää paikkaansa. Ensinnäkin puolue, jolla on yli 13 prosentin kannatus saa paikan varmasti. Kuntavaaleissa 2021 ja aluevaaleissa 2022 eivät Mustajärvi, Moisanen eikä Tervo olleet ehdokkaana. Vasemmistoliitto sai silti lähes yhtä suuren ääniosuuden kuntavaaleissa (13,3 prosenttia äänistä) ja aluevaaleissa (13,5) kuin eduskuntavaaleissa (14,2).

Toisekseen nyt jokaisella vasemmiston kansanedustajaehdokkaalla Lapin vaalipiirissä on hyvät mahdollisuudet päästä kansanedustajaksi. Nyt ehdokkaat eivät kilvoittele kansanedustajan tai edellisten vaalien kärkiehdokkaiden kanssa. Ei ole ennakkosuosikkia. Siksi jokainen ehdokas tukiryhmineen kääntää viimeisenkin kiven lisä-äänien löytämiseksi.

Kolmanneksi viime vaaleissa vaalipiirissä 7 818 ääntä, toiseksi eniten vaalipiirissä ääniä saanut, 10 äänen päähän kansanedustajan paikasta jäänyt Riikka Karppinen ei ole ehdolla. Suurin osa hänen äänistään ei periydy vihreille. Karppista viime vaaleissa äänestäneet tulevat varmasti tutkimaan tarkkaan vasemmistonkin ehdokaslistaa.

Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Lapin vaalipiirissä

Lapin vaalipiiri on aina ollut vasemmistoliiton suurin vaalipiiri ääniosuudella mitattuna. Vasemmistoliiton käymissä eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ääniosuus on ollut Lapissa joka vaaleissa korkeampi kuin missään muussa vaalipiirissä.

Jos vasemmistopiirien menestystä mitataan äänimäärillä, sijoittuu Lapin vasemmisto heikommin, sillä vaalipiiri oli asukasmäärältään maan kolmanneksi pienin siihen asti kun sitä pienemmät vaalipiirit Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala yhdistettiin Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireihin vuonna 2015. Siitä lähtien Lapin vaalipiiri on ollut pienin. Lapin vaalipiiri on silti äänimäärällä mitaten vasemmistoliiton kahdeksanneksi suurin vaalipiiri.

Kaavio 1. Lapin vaalipiirissä vasemmistoliiton kannatus on edelleen huomattavasti valtakunnallista kannatusta korkeampi, mutta ääniosuus on liki puolittunut vuoden 1999 tasosta.

Kaavio 1. Lapin vaalipiirissä vasemmistoliiton kannatus on edelleen huomattavasti valtakunnallista kannatusta korkeampi, mutta ääniosuus on liki puolittunut vuoden 1999 tasosta.

 

Taulukko 5. Vuonna 1990 ei järjestetty eduskuntavaaleja, mutta silloin perustettiin Vasemmistoliitto ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi. Ryhmään kuului Lapista Asko Apukka. Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä liittyi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään 11.9.1990.

Taulukko 5. Vuonna 1990 ei järjestetty eduskuntavaaleja, mutta silloin perustettiin Vasemmistoliitto ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi. Ryhmään kuului Lapista Asko Apukka. Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä liittyi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään 11.9.1990.

 

Lapin vasemmiston ehdokkaat

Lapin vasemmiston 14 ehdokasta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ovat:

Juhani Hiltunen, Keminmaa (uusi ehdokas); Pekka Honkanen, Simo (uusi); Mari Ikonen, Rovaniemi (256 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Toni Keränen, Tornio; Piia Kilpeläinen-Tuoma, Pello (uusi); Mikko Koivulehto, Kemi (uusi); Jarkko Kotilaine, Kemijärvi (uusi); Albana Mustafi, Kemi (705); Lalli Mustakallio, Inari (483); Aki Nevalainen, Kittilä (464); Tiina Outila, Rovaniemi (550); Jonna Parviainen, Rovaniemi (uusi); Vesa Puuronen, Rovaniemi (238) ja Henri Ramberg, Rovaniemi (281).

Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vajaan vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Lapin hyvinvointialueen valtuustoon eduskuntavaaliehdokkaista valittiin Piia Kilpeläinen-Tuoma, Jonna Parviainen, Vesa Puuronen ja Pekka Honkanen, vara-aluevaltuutetuiksi Tiina Outila, Henri Ramberg, Albana Mustafi ja Jarkko Kotilaine.

Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.

Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.

Lue muut vaalipiirianalyysit:

  Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi

 Vasemmistoliiton ehdokkaat kaikissa vaalipiireissä

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yhteisöveron kevennyksen itserahoitusaste ei nouse lähellekään valtiovarainministeriön esittämää tasoa.

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

Hallituksen piti tuoda Suomeen 100 000 työpaikkaa lisää, mutta tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on yli 100 000 enemmän, Li Andersson sanoo.

Li Andersson tylyttää: Hallituksen talouspolitiikka on surkea epäonnistuminen kaikilla keskeisillä mittareilla

Valtiovarainministeriön johtoasema on perustunut ikään kuin kriisin mielikuvaan, sanoo KU:n Raha, talous ja politiikka -podcastin asiantuntija Lauri Holappa.

Miten valtiovarainministeriöstä tuli hallituspolitiikkaa ohjaava superministeriö? KU:n podcastissa pohditaan ministeriön historiaa ja tulevaisuutta

Tuomitsemme kaikki toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja sääntöjä, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo.

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

Uusimmat

Yhteisöveron kevennyksen itserahoitusaste ei nouse lähellekään valtiovarainministeriön esittämää tasoa.

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

Hallituksen piti tuoda Suomeen 100 000 työpaikkaa lisää, mutta tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on yli 100 000 enemmän, Li Andersson sanoo.

Li Andersson tylyttää: Hallituksen talouspolitiikka on surkea epäonnistuminen kaikilla keskeisillä mittareilla

Venezuelalainen päivälehti El Nacional ilmestyi toistaiseksi viimeisen kerran 14. joulukuuta 2018. Lehti ilmoitti pitävänsä lepotauon, kunnes se voi julkaista otsikon ”Venezuela palaa demokratiaan”.

Maanpakolaistoimitukset verkostoituvat Latinalaisessa Amerikassa

Valtiovarainministeriön johtoasema on perustunut ikään kuin kriisin mielikuvaan, sanoo KU:n Raha, talous ja politiikka -podcastin asiantuntija Lauri Holappa.

Miten valtiovarainministeriöstä tuli hallituspolitiikkaa ohjaava superministeriö? KU:n podcastissa pohditaan ministeriön historiaa ja tulevaisuutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
04

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen huippujuustot tuotetaan ankarissa olosuhteissa

12.05.2025

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

12.05.2025

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

11.05.2025

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

10.05.2025

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

10.05.2025

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

09.05.2025

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

09.05.2025

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään