KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vaalipiirianalyysi: Vasemmistoliitto pitää kansanedustajan paikan Hämeessä, toinen paikka vaatii paljon työtä

Hämeen vaalipiirissä on noin 360 000 asukasta, 6,9 prosenttia Suomen väestöstä. Hämeen vaalipiiristä on valittu 14 kansanedustajaa vuoden 2003 eduskuntavaaleista lähtien. Vasemmistoliitolla on perustamisestaan vuonna 1990 lähtien ollut vaalipiirissä yksi kansanedustaja. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Hämeen vaalipiirissä on noin 360 000 asukasta, 6,9 prosenttia Suomen väestöstä. Hämeen vaalipiiristä on valittu 14 kansanedustajaa vuoden 2003 eduskuntavaaleista lähtien. Vasemmistoliitolla on perustamisestaan vuonna 1990 lähtien ollut vaalipiirissä yksi kansanedustaja. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.).

Kahteen kansanedustajan paikkaan Hämeen vaalipiirissä tarvittaisiin 11–13 prosenttia äänistä. Vasemmistoliiton ääniosuus on ollut Hämeessä keskimäärin 8,1 prosenttia.

Cai Melakoski
11.2.2023 7.15
ILMOITUS
ILMOITUS

Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.

Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 6, Hämeen vaalipiiri.

Poliittiset voimasuhteet Hämeen vaalipiirissä

Hämeen vaalipiiri on ollut vasemmistoliiton olemassaolon ajan Suomen vakain vaalipiiri. Suuria muutoksia on tapahtunut vain yksissä vaaleissa, vuonna 2011. SDP on ollut vaalipiirin suosituin puolue keskimäärin neljällä kansanedustajallaan vuoden 1991 vaaleista lähtien. Kokoomus on ollut vaalipiirin toiseksi suosituin puolue keskimäärin kolmella ja puolella kansanedustajalla. Neljästi kokoomus on saanut yhtä monta kansanedustajaa kuin SDP, mutta SDP on aina saanut enemmän ääniä.

Kokoomus menetti viime eduskuntavaaleissa vaalipiirin toiseksi suosituimman puolueen aseman perussuomalaisille. Molemmat puolueet saivat kolme paikkaa, mutta PS sai lähes 3 700 ääntä enemmän. Perussuomalaiset sai ensimmäiset kansanedustajansa vuoden 2011 vaaleissa ja on sen jälkeen pitänyt kolme paikkaansa.

Keskusta oli vaalipiirin kolmanneksi suosituin puolue vuoden 2011 vaaleihin asti. Viime vaaleissa keskusta sai vain yhden kansanedustajan, mutta säilytti asemansa neljänneksi suurimpana puolueena saadessaan enemmän ääniä kuin muut yhden paikan puolueet, kristillisdemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.

Vasemmistoliitto on saanut kaikissa vaaleissa vuodesta 1991 yhden paikan Hämeen vaalipiirissä. KD on jäänyt ilman paikkaa kerran ja vihreät kolme kertaa. Viime vaaleissa vihreät kasvatti ääniosuuttaan vaalipiirissä 3,3 prosenttiyksiköllä ja sai ensimmäistä kertaa enemmän ääniä kuin vasemmistoliitto.

Taulukko 1. Vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan kannatus on Hämeen vaalipiirissä valtakunnallista kannatusta pienempi, SDP:n, kokoomuksen, perussuomalaisen ja kristillisdemokraattien kannatus valtakunnallista kannatusta suurempi.

Taulukko 1. Vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan kannatus on Hämeen vaalipiirissä valtakunnallista kannatusta pienempi, SDP:n, kokoomuksen, perussuomalaisen ja kristillisdemokraattien kannatus valtakunnallista kannatusta suurempi.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.

Hämeen vaalipiirissä muutokset olivat samankaltaiset kuin koko maassa. Keskustan tappio oli hieman valtakunnallista tappiota lievempi, mutta kun vasemmiston, SDP:n, vihreiden ja kokoomuksen tappiot olivat hieman valtakunnallista tasoa suuremmat, sai perussuomalaiset 3,4 prosenttiyksikköä suuremman vaalivoiton Hämeessä kuin valtakunnallisesti.

Taulukko 2. Nykyisen hallituksen puolueiden kannatus on viime vaaleissa ollut Hämeen vaalipiirissä suurempaa kuin oppositiopuolueiden kannatus. Ero hallituspuolueiden eduksi on kuitenkin kapeampi kuin valtakunnallinen ero. Viime eduskuntavaaleissa nykyiset hallituspuolueet saivat koko maassa 55,7 prosenttia äänistä, Hämeessä 5,2 prosenttiyksikköä vähemmän. Viime kuntavaaleissa alle puolet Hämeen vaalipiirin äänestäjistä tuki hallituspuolueita, koko maassa 56,1 prosenttia. Aluevaaleissa hallituspuolueet saivat 58,8 prosenttia koko maan äänistä, Hämeessä 5,8 prosenttiyksikköä vähemmän.

Taulukko 2. Nykyisen hallituksen puolueiden kannatus on viime vaaleissa ollut Hämeen vaalipiirissä suurempaa kuin oppositiopuolueiden kannatus. Ero hallituspuolueiden eduksi on kuitenkin kapeampi kuin valtakunnallinen ero. Viime eduskuntavaaleissa nykyiset hallituspuolueet saivat koko maassa 55,7 prosenttia äänistä, Hämeessä 5,2 prosenttiyksikköä vähemmän. Viime kuntavaaleissa alle puolet Hämeen vaalipiirin äänestäjistä tuki hallituspuolueita, koko maassa 56,1 prosenttia. Aluevaaleissa hallituspuolueet saivat 58,8 prosenttia koko maan äänistä, Hämeessä 5,8 prosenttiyksikköä vähemmän.

Kuntavaaleissa 2021 kokoomus ohitti demarit, mutta se ei ole tavatonta, kokoomus on useasti ennenkin menestynyt SDP:tä paremmin kuntavaaleissa. Aluevaaleissa SDP otti ykköspuolueen aseman.

Vasemmistoliiton ääniosuus notkahti kuntavaaleissa, mutta palasi yli 7 prosentin kannatustasolle aluevaaleissa.

Taulukko 3. Vajaan 7 000 asukkaan Iitti vaihtoi vuoden 2021 alussa Kymenlaakson maakunnan Päijät-Hämeen maakuntaan. Hämeen vaalipiirin kuntien lukumäärä on siten tänään 21.

Taulukko 3. Vajaan 7 000 asukkaan Iitti vaihtoi vuoden 2021 alussa Kymenlaakson maakunnan Päijät-Hämeen maakuntaan. Hämeen vaalipiirin kuntien lukumäärä on siten tänään 21.

Hämeen vaalipiiri muodostuu kahdesta maakunnasta, 205 000 asukkaan Päijät-Hämeestä ja 170 000 asukkaan Kanta-Hämeestä. Päijät-Hämeen pääkaupungissa, Lahdessa, asuu 58,5 prosenttia maakunnan ja 32 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Kanta-Hämeen maakuntakeskuksessa, Hämeenlinnassa, asuu 40 prosenttia maakunnan ja 18 prosenttia vaalipiirin asukkaista.

Vasemmistoliiton ääniosuus vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oli Lahdessa 6,9 ja Hämeenlinnassa 6,6 prosenttia.

Päijät-Hämeen asukasluku on viiden viime vuoden aikana laskenut 1,7 prosenttia ja Kanta-Hämeen 2,1 prosenttia. Vaalipiirin jokaisen kunnan asukasluku on viidessä vuodessa laskenut lukuun ottamatta 0,5 prosentilla kasvanutta Lahtea ja 0,2 prosentilla kasvanutta Hämeenlinnaa.

Hämeen vasemmiston paikka eduskunnassa on varma, toisen paikan saaminen vaatii vielä paljon

Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.

Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa neljännentoista ja viimeisen paikan sai kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. Hänen vertauslukunsa oli 11733,0. Se vastaa 5,66 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Ensimmäinen eduskunnan ulkopuolelle jäänyt ehdokas oli perussuomalaisten Mira Nieminen vertausluvulla 14399,7. Se antoi 5,21 prosenttia äänistä.

Vasemmiston kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen valittiin sijalta kymmenen. Pekosen vertausluku oli 15172, joka vastasi 7,32 prosenttia äänistä, ero Räsäseen oli turvallinen. Vasemmiston varakansanedustajaksi nousseen Elisa Lientolan vertausluku oli 7586, eli 3,66 prosenttia äänistä.

Taulukko 4. Korkea äänestysprosentti on suosinut vasemmistoliittoa myös Hämeessä. Kun äänestysaktiivisuus vuoden 2015 vaaleissa laski, oli vasemmiston paikka eduskunnassa lähimpänä putoamisvyöhykettä.

Taulukko 4. Korkea äänestysprosentti on suosinut vasemmistoliittoa myös Hämeessä. Kun äänestysaktiivisuus vuoden 2015 vaaleissa laski, oli vasemmiston paikka eduskunnassa lähimpänä putoamisvyöhykettä.

Hämeen vasemmiston paikka ei aina ole ollut yhtä varmalla pohjalla kuin viimeksi. Kuten taulukosta 4 näkyy, sai vasemmistoliitto vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 12 182 ääntä kun viimeisenä valitun kansanedustajan vertausluku oli 12006,7. Pekonen valittiin toiseksi viimeisenä. Vuoden 2011 vaaleissa Pekosen sijoitus oli yhdestoista.

Kahteen kansanedustajan paikkaan Hämeen vaalipiirissä tarvitaan 11–13 prosenttia äänistä. Täytyy muistaa, että vaikka vasemmiston ääniosuus vuoden 1995 eduskuntavaaleissa oli 9,4, se ei vielä riittänyt toiseen paikkaan.

Taulukko 5. Päijät-Hämeessä on enemmän asukkaita kuin Kanta-Hämeessä, mutta vasemmistoliitolla on silti Kanta-Hämeestä paljon enemmän äänestäjiä kuin Päijät-Hämeessä. Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen kotipaikka on Kanta-Hämeen Riihimäki.

Taulukko 5. Päijät-Hämeessä on enemmän asukkaita kuin Kanta-Hämeessä, mutta vasemmistoliitolla on silti Kanta-Hämeestä paljon enemmän äänestäjiä kuin Päijät-Hämeessä. Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen kotipaikka on Kanta-Hämeen Riihimäki.

Aluevaaleissa vasemmistoliitto ylsi Kanta-Hämeessä 10,2 prosenttiin äänistä. Tämä tulos osoitti, että potentiaali toiseen paikkaan on kasvamassa.

Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Hämeessä

Vasemmistoliitto sai valtakunnallisista äänistään vuoden 1991 vaaleissa Hämeestä kuusi prosenttia ja vuoden 1995 vaaleissa 5,5 prosenttia. Vaalipiiri on vasemmistoliiton tasaisin, se on antanut vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle yhden kansanedustajan jokaisella vaalikaudella.

Kaavio 1. Hämeen vasemmiston kannatus oli vuoden 2007 eduskuntavaaleissa lähimpänä valtakunnallista kannatusta, 0,5 prosenttiyksikön päässä. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Hämeen vasemmiston kannatus oli kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vasemmiston valtakunnallinen kannatus. Kaksissa viime eduskuntavaaleissa Hämeen vasemmiston kannatus on lähentynyt valtakunnallista tasoa.

Kaavio 1. Hämeen vasemmiston kannatus oli vuoden 2007 eduskuntavaaleissa lähimpänä valtakunnallista kannatusta, 0,5 prosenttiyksikön päässä. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Hämeen vasemmiston kannatus oli kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vasemmiston valtakunnallinen kannatus. Kaksissa viime eduskuntavaaleissa Hämeen vasemmiston kannatus on lähentynyt valtakunnallista tasoa.

Vasemmistoliiton ääniosuus on ollut Hämeessä keskimäärin 8,1 prosenttia. Kannatus on seurannut melko tarkkaan vasemmistoliiton kannatuskäyrää, keskimäärin 1,1 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla.

Hämeen vasemmisto näyttää harkinneen ehdokasasetteluaan tarkkaan. Lahtelaisten ehdokkaiden lukumäärän nostaminen neljästä viiteen tuntuu perustellulta, asuuhan kaupungissa 32 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Vaaleihin mennään myös nuorentuneella ehdokasjoukolla. Hämeen ehdokaslista oli jo viime vaaleissa keski-iältään 0,2 vuotta valtakunnallista ehdokkaita nuoremmalla listalla. Hämeen vasemmiston ehdokkaiden keski-ikä oli 45,3 vuotta, nyt se on 41,1 vuotta. Viimeksi Hämeen vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 20-vuotias, nyt nuorimmat ehdokkaat ovat 19- ja 21-vuotiaita.

Taulukko 6. Vuonna 1990 ei järjestetty eduskuntavaaleja, mutta silloin perustettiin Vasemmistoliitto ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi.

Taulukko 6. Vuonna 1990 ei järjestetty eduskuntavaaleja, mutta silloin perustettiin Vasemmistoliitto ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi.

Hämeen vasemmiston ehdokkaat

Hämeen vasemmiston 14 ehdokasta eduskuntavaaleissa ovat:

Sari Auvinen, Hausjärvi (uusi ehdokas); Pirkko Juurus, Hämeenlinna (uusi); Tarja Kirkkola-Helenius, Jokioinen (806 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Jussi Kulonen, Janakkala (uusi); Anna Kaisa Kupiainen, Lahti (uusi); Elisa Lientola, Lahti (1 695); Katri Marttila, Loppi (uusi); Aino-Kaisa Pekonen, Riihimäki (6 872); Harri Pikkarainen, Lahti (uusi); Nina Päivärinta, Lahti (uusi); Oskari Päätalo, Lahti (uusi); Aapo Reima, Hämeenlinna (uusi); Hannu Siivonen, Asikkala (uusi) ja Satu Viksten, Tammela (uusi).

Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuustoon valittiin Aino-Kaisa Pekonen ja Aapo Reima, varavaltuutetuiksi Tarja Kirkkola-Helenius, Pirkko Juurus ja Satu Viksten.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuustoon kansanedustajaehdokkaista valittiin Elisa Lientola ja Anna Kaisa Kupiainen, varavaltuutetuiksi Harri Pikkarainen ja Oskari Päätalo.

Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.

Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.

Lue muut vaalipiirianalyysit:

  Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi

 Vasemmistoliiton ehdokkaat kaikissa vaalipiireissä

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) OECD:n maaraportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

OECD:n karu viesti Suomelle: Osaamistasoa nostettava, maahanmuuttoa helpotettava – tulevaisuus uhkaa valua ohi

Gaza on jo nyt raunioina.

Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys – ”Mutta minkä ajan?”

Timo Furuholm.

Entinen ammattiurheilija perää urheilun arvoja: ”Israel on suljettava kansainvälisestä urheilusta”

Johannes Yrttiaho.

Murentaako Orpon hallitus kansanvaltaa? ”Esitys on täysin tarpeeton”

Uusimmat

Katujen elämä on hiljentynyt. Naisia ja tyttöjä ei enää näe missään ulkona.

Ruksharin tarina – Kun Afganistanin kaikki perhekeskukset lopetettiin

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) OECD:n maaraportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

OECD:n karu viesti Suomelle: Osaamistasoa nostettava, maahanmuuttoa helpotettava – tulevaisuus uhkaa valua ohi

Gaza on jo nyt raunioina.

Palestiinan tunnustaminen on ajan kysymys – ”Mutta minkä ajan?”

Timo Furuholm.

Entinen ammattiurheilija perää urheilun arvoja: ”Israel on suljettava kansainvälisestä urheilusta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

 
02

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

 
03

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
04

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

 
05

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Murentaako Orpon hallitus kansanvaltaa? ”Esitys on täysin tarpeeton”

23.05.2025

Tämä jäi medialta huomaamatta: Hallitus on taas rajoittamassa lakko-oikeutta

23.05.2025

Koko maailman silmien edessä suoritetaan kansanmurhaa: ”Passiivisuudella tuemme Israelin sotarikoksia”

22.05.2025

Voitto ruokaläheteille: Ei yrittäjiä vaan työntekijöitä

22.05.2025

Hallitus jakaantui ennen Gaza-keskustelua: KD ja Perussuomalaiset omalla linjallaan

22.05.2025

Liittojäsenmaksujen verovähennyksellä vankka tuki: Alle kolmannes vastustaa

22.05.2025

Hallituksen koulutusvedätys jatkuu: ”Nyt on selvinnyt ettei luvattua 100 miljoonan rahoitusta ole missään”

21.05.2025

SEY: Hallitus yrittää palauttaa porsaiden kastroinnin – ”Yksi kivuliaimmista eläimille tehtävistä toimenpiteistä”

21.05.2025

Vasemmistoliiton kärhämä jatkuu Turussa: Kolmea puolueosastoa uhkaa erottaminen

21.05.2025

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

21.05.2025

KU:n toimitus pohti puolueiden uusimpia gallup-lukuja: ”Kuinka paljon toimintakykyä hallitus enää tarvitsee?”

21.05.2025

Keskusta ja demarit eivät ottaneet vihreitä ja vasemmistoliittoa mukaan välikysymykseensä – Vasemmistoliiton Pekonen: ”En tiedä syytä”

20.05.2025

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

20.05.2025

Vasemmistoliitto vaatii nopeaa toimintaa Gazan pakkosiirtojen estämiseksi: ”Tappamisen on loputtava”

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään