Eduskunta käsittelee tiistaina valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa suurien epävarmuuksien keskellä. Tulevaisuusselontekoja on annettu eduskunnalle vaalikausittain liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Koskaan aiemmin tulevaisuuteen ei ole liittynyt yhtä suuria kysymysmerkkejä kuin nyt.
Tulevaisuustyön tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta, pääministeri Sanna Marin muistutti esitellessään selonteon.
– Sen tarkoitus on avartaa ajattelua, haastaa oletuksia ja kasvattaa tietoisuutta mahdollisista vaihtoehtoisista kehityskuluista. Ennakointi on välttämätön osa strategista päätöksentekoa.
Muutostekijöiksi politiikassa, ympäristössä, taloudessa, teknologiassa ja yhteiskunnassa selonteossa tunnistetaan esimerkiksi ilmastonmuutos, Venäjän kehitys, suurvaltapolitiikka, työn murros, eriytyvä alue- ja kaupunkikehitys ja TKI-toiminnan merkitys kasvun tukena.
Suomi on kansainvälisten arviointien mukaan viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin sekä toista vuotta peräkkäin maailman parhaiten kestävyyttä edistävä maa.
– Ydinkysymys on se, miten varmistamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet onnelliseen ja kestävään elämään, Marin sanoi.
Kansanedustaja Katja Hänninen korosti vasemmistoliiton ryhmäpuheessaan sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista.
– Aikamme polttavin kysymys on, miten onnistumme sosiaalisesti oikeudenmukaisesti hillitsemään ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä johtuvaa katastrofaalista ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoa, Hänninen sanoi.
Ilman visioita ei olisi hyvinvointivaltiota
Hän peräsi kriisien tuomien epävarmuuksienkin keskellä rohkeita visioita tulevaisuudesta konservatiivisten maailmannäkemysten sijaan.
– Jos aikaisemmat sukupolvet eivät olisi niin uskaltaneet tehdä, vaan olisivat jääneet kiinni konservatiivisiin näkemyksiin maailmasta, meillä ei olisi sellaisia hyvinvointivaltion rakenteita kuin peruskoulua tai yleistä ja yhtäläistä äänioikeuttakaan.
Varsinkin kaikista suurituloisimpien tulisi Hännisen mukaan pohtia, mikä on elinkelpoisen maapallon turvaamisen kannalta kohtuullinen elintaso. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten maailman köyhät, vaikka he ovat siihen vähiten syyllisiä. Toisaalta Suomessakaan eriarvoisuus ei saa kasvaa ilmastotalkoiden myötä, eivätkä vähävaraiset saa joutua ilmastotoimien maksumiehiksi.
– On välttämätöntä hakea vaihtoehtoa taloudelle, joka johtaa vain taloudelliseen ja poliittiseen harvainvaltaan sekä luonnonvarojen kiihtyvään ylikulutukseen voitontavoittelun nimissä.
Oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii myös sen, että kaikki pidetään mukana. Suomalaista hyvinvointivaltiota on puolustettava ja kehitettävä myös tulevaisuudessa, eikä tulevia sukupolvia tule käsitellä yksinomaan leikkausten ja velan näkökulmasta.
– Liian usein tässä salissa muistetaan tulevia sukupolvia vain velan näkökulmasta. Luottoluokitus ei kuitenkaan täytä kenenkään vatsaa tulevaisuudessa, Hänninen totesi.
– Tämä hallitus on panostanut mittavia summia niin varhaiskasvatukseen, koulutukseen, toimeentuloon, työllisyyteen, pienimpiin eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan. Nämä jos mitkä ovat tulevaisuusinvestointeja.
Hännisen mukaan vasemmistolaisen politiikan ydinajatus säilyy edelleen.
– Tulevaisuus kuuluu kaikille, ei vain harvoille.