Eswatinissa demokratian vaatiminen on vaarallista. Eteläisessä Afrikassa sijaitseva valtio on Afrikan viimeinen absoluuttinen monarkia, jossa kaikki valta on keskitetty kuningas Mswati III:n käsiin.
Yksi Mswati III:n yksinvaltaisista päätöksistä oli maan nimen vaihtaminen vuonna 2018 Swazimaasta Eswatiniksi. Vaihdos tuli täytenä yllätyksenä kaikille. Ihmisoikeusjuristi Thulani Maseko suunnitteli kuninkaan haastamista oikeuteen tästä omavaltaisesta nimen muuttamisesta. Tuntemattomat hyökkääjät ampuivat hänet kuoliaaksi kodissaan tammikuussa.
Maseko tiesi, että yhteiskunnallisen kritiikin esittämisessä on riskinsä. Hän oli aiemmin viettänyt 14 kuukautta vankilassa moitittuaan maan oikeuslaitosta riippumattomuuden puutteesta. Vähintään yhtä raskauttavaa oli Monipuoluefoorumin johtaminen. Foorumissa verkostoituvat kansalaisyhteiskuntaryhmät, poliittiset puolueet, liike-elämä ja muut, jotka vaativat rauhanomaista siirtymää monipuoluedemokratiaan.
Maseko oli myös kahden parlamentin jäsenen asianajaja. Hänen asiakkaansa Bacede Mabuza ja Mthandeni Dube pidätettiin vuonna 2021 syytettynä terrorismista, kun nämä olivat vaatineet perustuslaillista demokratiaa.
Valtio ’hoitelee’ demokratia-aktivistit
Vielä ei tiedetä, miksi Maseko tapettiin ja olivatko tekijät liikkeellä omasta aloitteestaan vai seurasivatko he saamaansa käskyä. Monien maan demokratialiikkeessä toimivien mielestä on enemmän kuin hiukan epäilyttävää, että juuri ennen murhaa Mswati III:n kerrotaan sanoneen, että valtio ’hoitelee’ demokraattisia uudistuksia vaativat ihmiset.
Masekon murha ei ole ainoa viimeaikainen epäselvä kuolema Eswatinissa. Toukokuussa 2021 oikeustieteen opiskelija Thabani Nkomonye katosi, ja kun hänen ruumiinsa löytyi, siinä näkyi kidutuksen merkkejä. Tapausta ei juurikaan tutkittu, ja monet uskovat, että murhasta on vastuussa poliisi.
Surma laukaisi kuukausia kestäneet mielenosoitukset, joissa lopulta päädyttiin polttamaan kuningasperheen omistamia yrityksiä. Ilmeisesti Mswati III:n käskystä turvallisuusjoukot tulittivat mielenosoittajia, joista kymmenet kuolivat ja tuhatkunta haavoittui. Vaikkei Masekon veri tahraisikaan kuninkaan käsiä, hän on todennäköisesti viimekätisessä vastuussa lukuisista muista surmista.
Etelä-Afrikkaan vedotaan
Jatkuvan sorron oloissa kansalaisilla on vähän toivoa, että Masekon murha jäisi viimeiseksi lajissaan. Pikemmin pelätään, että se on merkki sorron lisääntymisestä. Valtio voi ottaa tähtäimeensä korkean profiilin kohteita luottaen rankaisemattomuuteensa.
Vuoden 2021 protestien jälkeen Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosan ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC:n avulla laadittua sopimusta kansallisen vuoropuhelun järjestämisestä ei ole kunnioitettu. Harva myöskään uskoo aidon vuoropuhelun mahdollisuuteen.
Demokratia-aktivistien mielestä Etelä-Afrikalla olisi mahdollisuus ja erityisvelvollisuus vaatia Eswatiniin demokratiaa, jo siksikin, että monet Eswatinista lähtemään joutuneet kansalaisaktiivit ja poliitikot ovat kotiutuneet sinne.
lehti 