KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasilia valeuutisten verkossa – Bolsonaron perinnön kitkemisessä iso urakka

Brasilian presidenttinä 2019-2022 toiminut Jair Bolsonaro tapasi koota kannattajansa moottoripyöräkulkueisiin, joiden keulilla hän ajoi ilman lain edellyttämää kypärää

Brasilian presidenttinä 2019-2022 toiminut Jair Bolsonaro tapasi koota kannattajansa moottoripyöräkulkueisiin, joiden keulilla hän ajoi ilman lain edellyttämää kypärää. Kuva: Fotos Públicas

Rio de Janeiro – IPS/Mario Osava
3.3.2023 14.00

Valeuutisten levittäminen on ollut viime vuosina Brasiliassa, kuten monissa muissakin maissa, äärioikeiston tietoinen viestintästrategia. Se ei juonnu tiedon puutteesta tai väärinymmärryksistä, vaan poliittisista tavoitteista, apulaisprofessori Alessandra Aldé vakuuttaa.

– Totuudesta piittaamattomat poliitikot käyttävät valeuutisia mustamaalatakseen vastustajiaan, muuntaakseen tosiasioita ja saadakseen aikaan tilanteen, jossa mikään uutinen ei ole luotettava, jatkaa Aldé. Hän opettaa viestintää Rio de Janeiron valtionyliopistossa.

– Näin luodaan kulttuuria, jossa luotettavuudella ei ole mitään roolia. Jos kukaan ei ole luotettava, kaikki näkemykset ovat saman arvoisia, Aldé pohtii.

Brasilia tulvi valeuutisia vuoden 2018 vaaleissa, joiden toisella kierroksella äärioikeiston Jair Bolsonaro valittiin presidentiksi 55 prosentin ääniosuudella.

Tuttipullot aseena

Oikeiston hurjimpiin väitteisiin kuului uutisankka, jonka mukaan vasemmisto jakaisi lastentarhoissa peniksen muotoisia tuttipulloja. Työväenpuolueen (PT) ehdokas Fernando Haddad oli toiminut opetusministerinä vasemmiston valtakaudella 2005-2012, ja oikeisto syytti häntä nyt ”tasa-arvoideologian ja homoseksualismin” levittämisestä.

PT oli vallassa 2003–2016. Vuoteen 2010 presidenttinä oli Luiz Inácio Lula da Silva, joka aloitti nyt tammikuussa uuden kautensa voitettuaan Bolsonaron lokakuun vaaleissa.

Bolsonaron kannattajat kiistävät perinteisen journalismin ja tutkimuksen saavutukset. Omia johtajiaan he uskovat ehdottomasti riippumatta siitä, miten näkemykset vastaavat todellisuutta.

Kun Lula astui virkaan 8. tammikuuta, bolsonarolaiset valtasivat hallintorakennuksia tarkoituksenaan palauttaa johtajansa valtaan. Äärioikeisto syyttää tapahtumista vasemmistolaisia ”soluttautujia”, vaikka mellakoissa pidätettyjen yli 1 400 hengen joukossa on pelkkiä Bolsonaron kannattajia.

20 vuotta faktantarkistusta

Faktantarkistuksen pioneeri Gilmar Lopez on seurannut uutismaailman ilmiöitä 20 viime vuoden ajan. Hän perusti e-farsas-verkkosivuston paljastamaan medioissa julkaistuja valheita jo kauan ennen kuin kukaan puhui valeuutisista.

Lopezin havahdutti vuosia sitten kampanja, jolla kerättiin rahaa erään pikkutytön syöpähoitoihin. Hän sai selville, että kampanja mainosti lahjoittajinaan yrityksiä, jotka eivät todellisuudessa osallistuneet siihen.

Ystävät kannustivat Lopezia jatkamaan tarkistuksiaan ja niin syntyi e-farsas, joka julkistettiin aprillipäivänä 2002. Päätyökseen Lopez analysoi ja kehittää tietojärjestelmiä, mutta vapaa-aikansa hän omistaa faktantarkistukselle.

– Vuosina 2015 ja 2016 havaitsin valeuutisten tuotannon muuttuneen ammattimaiseksi. Ilmaantui ryhmiä, jotka keskittyivät niiden levittämiseen. Toiminta on tuontitavaraa Yhdysvalloista, Lopez sanoo.

Joku määrää aiheet

– En pysty todistamaan sitä, mutta toiminta on selvästi johdettua. Joku määrää aiheet ja kohteet joka hetki. Bolsonaroa vastaan asettunut poliitikko joutuu heti valeuutispommituksen kohteeksi. Yhdellä viikolla hyökätään liittovaltion korkeinta oikeutta vastaan, seuraavaksi mollataan sähköistä äänestämistä tai tiettyä tuomaria, Lopez kuvaa.

Aiemmin valeuutiset reagoivat ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten jalkapallon MM-kisoihin 2014. Hallitusta syytettiin kisojen ”ostamisesta”. Lopezin mukaan kampanjoiden aiheet vaihtuvat nykyisin sukkelaan, kun ne aiemmin olivat pysyviä tyyliin ”rokotteet tappavat lapsia”.

Esimerkkinä erikoisesta valeuutisesta Lopez mainitsee ”tiedon”, jonka mukaan Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un oli määrännyt kaikki kansalaiset leikkaamaan hiuksensa samalla tavalla kuin hän. Jopa Brasilian tärkein televisiokanava Globo julkaisi jutun.

E-farsas kumosi uutisen selvitettyään, että se sai alkunsa nuorten pilailusta eteläkorealaisessa baarissa.

Terveys vaarassa

Lopez pitää vaarallisimpina terveyttä koskevia valheita.

– Niiden hintana on ihmishenkiä.

Tunnetuin tapaus on koronapandemia. Kun Kiina todettiin taudin lähteeksi, bolsonarolaiset julistivat koronan kauheaksi sairaudeksi, joka leviää tappavana ilmateitse.

Brasiliaan saavuttuaan korona kuitenkin muuttui ”pikku flunssaksi”, jota potivat vain kommunistit. Tauti paranisi kurkkua kurlaamalla tai halvoilla malaria- ja loislääkkeillä. Näin Brasilian johto vakuutti korkeasta kuolleisuudesta ja tutkijoiden vastalauseista piittaamatta.

Brasilian parlamentissa on ollut kolme vuotta vireillä laki, joka pyrkii suitsimaan valeuutisia ja niiden levitystä sosiaalisessa mediassa. Valheet kuitenkin levisivät viime lokakuun vaalienkin alla tarkoituksena estää Lulan voitto. Hän koettaa nyt viedä lain läpi kongressin edustajainhuoneessa, sillä senaatti hyväksyi sen jo 2020.

Valistusta ja sääntelyä

Laki voi auttaa, mutta se ei ratkaise valeuutisongelmaa. Niiden torjunta pitkällä tähtäimellä vaatii monia samanaikaisia toimia, Brasilian yliopiston sosiologian apulaisprofessori Elimar do Nascimento muistuttaa.

Hän listaa kansalle suunnatut valistuskampanjat, faktantarkistuksen ja somen sääntelyn.

Faktantarkistaja Lopez pyrkii analysoimaan yhden uutisen joka päivä, mutta se ei riitä, koska valeuutisia putkahtelee paljon enemmän.

– Ratkaisu on kansan valistaminen, Lopez uskoo. Hän itse käy puhumassa aiheesta yliopistoilla ja kouluilla.

Aldé on samoilla linjoilla: Tarvitaan mediakasvatusta, joka auttaa tunnistamaan valheet. Se voidaan nivoa osaksi kouluopetusta, mutta aikuisia pitää lähestyä valistuskampanjoilla.

– Yhteiskunta ei ole kykenevä kamppailemaan valeuutisia vastaan nykyisen valtavan tietotulvan keskellä, hän varoittaa.

Aldén mielestä seurauksiltaan vaarallisimpia ovat tieteen kumoamiseen tähtäävät valeuutiset, joista ilmastonmuutoksen kieltäminen on tunnetuimpia esimerkkejä.

– Seuraukset ovat traagisia koko maailmalle, eivät vain brasilialaisille.

 Espanjankielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään