Valeuutisten levittäminen on ollut viime vuosina Brasiliassa, kuten monissa muissakin maissa, äärioikeiston tietoinen viestintästrategia. Se ei juonnu tiedon puutteesta tai väärinymmärryksistä, vaan poliittisista tavoitteista, apulaisprofessori Alessandra Aldé vakuuttaa.
– Totuudesta piittaamattomat poliitikot käyttävät valeuutisia mustamaalatakseen vastustajiaan, muuntaakseen tosiasioita ja saadakseen aikaan tilanteen, jossa mikään uutinen ei ole luotettava, jatkaa Aldé. Hän opettaa viestintää Rio de Janeiron valtionyliopistossa.
– Näin luodaan kulttuuria, jossa luotettavuudella ei ole mitään roolia. Jos kukaan ei ole luotettava, kaikki näkemykset ovat saman arvoisia, Aldé pohtii.
Brasilia tulvi valeuutisia vuoden 2018 vaaleissa, joiden toisella kierroksella äärioikeiston Jair Bolsonaro valittiin presidentiksi 55 prosentin ääniosuudella.
Tuttipullot aseena
Oikeiston hurjimpiin väitteisiin kuului uutisankka, jonka mukaan vasemmisto jakaisi lastentarhoissa peniksen muotoisia tuttipulloja. Työväenpuolueen (PT) ehdokas Fernando Haddad oli toiminut opetusministerinä vasemmiston valtakaudella 2005-2012, ja oikeisto syytti häntä nyt ”tasa-arvoideologian ja homoseksualismin” levittämisestä.
PT oli vallassa 2003–2016. Vuoteen 2010 presidenttinä oli Luiz Inácio Lula da Silva, joka aloitti nyt tammikuussa uuden kautensa voitettuaan Bolsonaron lokakuun vaaleissa.
Bolsonaron kannattajat kiistävät perinteisen journalismin ja tutkimuksen saavutukset. Omia johtajiaan he uskovat ehdottomasti riippumatta siitä, miten näkemykset vastaavat todellisuutta.
Kun Lula astui virkaan 8. tammikuuta, bolsonarolaiset valtasivat hallintorakennuksia tarkoituksenaan palauttaa johtajansa valtaan. Äärioikeisto syyttää tapahtumista vasemmistolaisia ”soluttautujia”, vaikka mellakoissa pidätettyjen yli 1 400 hengen joukossa on pelkkiä Bolsonaron kannattajia.
20 vuotta faktantarkistusta
Faktantarkistuksen pioneeri Gilmar Lopez on seurannut uutismaailman ilmiöitä 20 viime vuoden ajan. Hän perusti e-farsas-verkkosivuston paljastamaan medioissa julkaistuja valheita jo kauan ennen kuin kukaan puhui valeuutisista.
Lopezin havahdutti vuosia sitten kampanja, jolla kerättiin rahaa erään pikkutytön syöpähoitoihin. Hän sai selville, että kampanja mainosti lahjoittajinaan yrityksiä, jotka eivät todellisuudessa osallistuneet siihen.
Ystävät kannustivat Lopezia jatkamaan tarkistuksiaan ja niin syntyi e-farsas, joka julkistettiin aprillipäivänä 2002. Päätyökseen Lopez analysoi ja kehittää tietojärjestelmiä, mutta vapaa-aikansa hän omistaa faktantarkistukselle.
– Vuosina 2015 ja 2016 havaitsin valeuutisten tuotannon muuttuneen ammattimaiseksi. Ilmaantui ryhmiä, jotka keskittyivät niiden levittämiseen. Toiminta on tuontitavaraa Yhdysvalloista, Lopez sanoo.
Joku määrää aiheet
– En pysty todistamaan sitä, mutta toiminta on selvästi johdettua. Joku määrää aiheet ja kohteet joka hetki. Bolsonaroa vastaan asettunut poliitikko joutuu heti valeuutispommituksen kohteeksi. Yhdellä viikolla hyökätään liittovaltion korkeinta oikeutta vastaan, seuraavaksi mollataan sähköistä äänestämistä tai tiettyä tuomaria, Lopez kuvaa.
Aiemmin valeuutiset reagoivat ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten jalkapallon MM-kisoihin 2014. Hallitusta syytettiin kisojen ”ostamisesta”. Lopezin mukaan kampanjoiden aiheet vaihtuvat nykyisin sukkelaan, kun ne aiemmin olivat pysyviä tyyliin ”rokotteet tappavat lapsia”.
Esimerkkinä erikoisesta valeuutisesta Lopez mainitsee ”tiedon”, jonka mukaan Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un oli määrännyt kaikki kansalaiset leikkaamaan hiuksensa samalla tavalla kuin hän. Jopa Brasilian tärkein televisiokanava Globo julkaisi jutun.
E-farsas kumosi uutisen selvitettyään, että se sai alkunsa nuorten pilailusta eteläkorealaisessa baarissa.
Terveys vaarassa
Lopez pitää vaarallisimpina terveyttä koskevia valheita.
– Niiden hintana on ihmishenkiä.
Tunnetuin tapaus on koronapandemia. Kun Kiina todettiin taudin lähteeksi, bolsonarolaiset julistivat koronan kauheaksi sairaudeksi, joka leviää tappavana ilmateitse.
Brasiliaan saavuttuaan korona kuitenkin muuttui ”pikku flunssaksi”, jota potivat vain kommunistit. Tauti paranisi kurkkua kurlaamalla tai halvoilla malaria- ja loislääkkeillä. Näin Brasilian johto vakuutti korkeasta kuolleisuudesta ja tutkijoiden vastalauseista piittaamatta.
Brasilian parlamentissa on ollut kolme vuotta vireillä laki, joka pyrkii suitsimaan valeuutisia ja niiden levitystä sosiaalisessa mediassa. Valheet kuitenkin levisivät viime lokakuun vaalienkin alla tarkoituksena estää Lulan voitto. Hän koettaa nyt viedä lain läpi kongressin edustajainhuoneessa, sillä senaatti hyväksyi sen jo 2020.
Valistusta ja sääntelyä
Laki voi auttaa, mutta se ei ratkaise valeuutisongelmaa. Niiden torjunta pitkällä tähtäimellä vaatii monia samanaikaisia toimia, Brasilian yliopiston sosiologian apulaisprofessori Elimar do Nascimento muistuttaa.
Hän listaa kansalle suunnatut valistuskampanjat, faktantarkistuksen ja somen sääntelyn.
Faktantarkistaja Lopez pyrkii analysoimaan yhden uutisen joka päivä, mutta se ei riitä, koska valeuutisia putkahtelee paljon enemmän.
– Ratkaisu on kansan valistaminen, Lopez uskoo. Hän itse käy puhumassa aiheesta yliopistoilla ja kouluilla.
Aldé on samoilla linjoilla: Tarvitaan mediakasvatusta, joka auttaa tunnistamaan valheet. Se voidaan nivoa osaksi kouluopetusta, mutta aikuisia pitää lähestyä valistuskampanjoilla.
– Yhteiskunta ei ole kykenevä kamppailemaan valeuutisia vastaan nykyisen valtavan tietotulvan keskellä, hän varoittaa.
Aldén mielestä seurauksiltaan vaarallisimpia ovat tieteen kumoamiseen tähtäävät valeuutiset, joista ilmastonmuutoksen kieltäminen on tunnetuimpia esimerkkejä.
– Seuraukset ovat traagisia koko maailmalle, eivät vain brasilialaisille.
uutiskirje 