Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin pidettiin öljysotana. Kansainvälisen politiikan professori Raimo Väyrynen sanoi KU:lle sen olevan vain toissijainen selitys. Taustalla olivat ideologiset tekijät.
– Presidentti George Bushilla on selvästi henkilökohtainen uskonnollispohjainen vakaumus siitä, että hänellä on oikeus ja velvollisuus edistää vapautta. Tämä on konkreettinen tapa edistää moraalis-poliittista maailmankuvaa, joka on koko hänen poliittisen ajattelunsa perusta.
Väyrysen mukaan Bushin toiminnan voi nähdä ristiretkenä oikean ja moraalisen maailman puolesta sillä tavalla kuin asia hänen hallinnossaan määriteltiin.
Monet konservatiivijohtoiset amerikkalaiset think tankit, aivoriihet, vaativat jo ennen syyskuun 2001 terrori-iskuja Amerikkaa levittämään omia arvojaan koko maailmaan ja luomaan Amerikan johdolla uutta maailmanjärjestystä.
Väyrynen sanoi Irakin sodassa olevan ainakin osaksi kysymys tämän uuden maailmanjärjestyksen luomisesta.
– Varsinkin konservatiiveilla on Yhdysvalloissa koko ajan ollut mielikuva siitä, millainen maailman täytyy olla. Ja se on oikeastaan hyvin yksinkertainen maailmankuva. Maailman pitää toimia markkinoiden varassa, valtion sekaantuminen talouteen pitää minimoida ja siksi laskea veroja kipupisteeseen saakka. Tässä maailmassa täytyy vallita tietyt moraaliset periaatteet ja avainsana tässä on vapaus, Väyrynen luetteli.
Hänen mukaansa Yhdysvallat ei valvonut tätä maailmaa välttämättä fyysisesti vanhassa imperialistisessa mielessä, vaan se rakentui Yhdysvaltojen ilmoittamien arvojen ja intressien varaan.
– Kyllä tässä taustalla on selvästi kuva toivottavasta maailmasta ja maailmanjärjestyksestä. Ja siihen maailmankuvaan eivät sovi moninapaisuus, kulttuurinen moninaisuus ja poliittisten järjestelmien erilaisuus, vaan sen pitää olla tietyn mallin mukaan rakennettu maailma.
Väyrysen mukaan Washingtonissa valtaa pitäneet konservatiivit lähtivät oikeasti siitä, että Amerikka todella tarjoaa muille mallin ja historiallisen esimerkin, koska se on itse vallankumouksella itsenäistynyt ensimmäinen demokraattinen valtio.
Maailmankuva tarvitsee vihollisen
Konservatiivien think tankit vaativat jo presidentti Bill Clintonia hyökkäämään Irakiin. Miksi juuri Irak on heille punainen vaate?
Väyrynen muistutti, että Yhdysvallat tuki Irakia monin eri tavoin 1970- ja 80-luvulla. Kyse ei siis ollut pitkäaikaisesta vihanpidosta.
– Yhtenä syynä tähän oli öljy, mutta ennen kaikkea varsinkin 1980-luvulla kyse oli siitä, että haluttiin luoda Iranille vastapaino ja Iran oli se varsinainen vastustaja.
Amerikkalaisten mielen muutti Irakin hyökkäys Kuwaitiin vuonna 1991. Se oli Saddam Husseinin virhearvio. Tilaisuuden vihollisuuksiin tarjosi myös se, että Irakin varsinainen suojelija Neuvostoliitto hajosi eikä Irakia vastaan lähteminen tuonut mukanaan riskiä suurvaltakonfliktista.
Väyrysen mukaan tiettyä perää oli siinäkin selityksessä, että konservatiivinen maailmankuva tarvitsee viholliskuvan, jonka niin sanottu pahan akseli muodostaa. Se tarjoaa kääntöpuolen konservatiivien ajamalle moraaliselle maailmankuvalle.
”Pahan akseliin” kuului muitakin valtioita, mutta vain Irakilla oli hallussaan maailman toiseksi suurimmat öljyvarat.
– Tuskinpa tätä sotaa käytäisiin, jos Irak sijaitsisi jossain Mosambikin kohdalla, Väyrynen heitti.
Irakin sotilaiden vastarinta yllätti lujuudellaan. Sodasta ei tullutkaan riemumarssia Bagdadiin. Alle kaksi viikkoa hyökkäyksen jälkeen näytti siltä, että arvio, jonka mukaan amerikkalaiset otettaisiin Irakissa vastaan vapauttajina, on naiivi.
uutiskirje 
