KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sunnuntaivieras: Politiikkaa kaupataan kuin tiskiainetta

Veikka Lahtinen

Veikka Lahtinen. Kuva: Meri Björn

Niin kauan kuin politiikka on viestin lähettämistä, se ei ole demokratiaa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen
9.4.2023 12.00

Vasemmiston vaalitappio on puolueaktiivien huulilla seuraavat viikot, ehkä kuukaudetkin. Vasemmisto rakastaa etsiä sitä ratkaisevaa selittäjää pienillekin kannatuksen heilahduksille. Vakioselityksiin kuuluvat tietenkin elitismi ja vieraantuminen todellisista duunareista. Jostain syystä nämä duunarit ovat mielikuvissa aina miehiä. Ajatus on jotenkin myös, että nämä miehet ovat aika tyhmiä, ja puolueen viestintää pitäisi jotenkin tyhmentää heitä varten. Viesti ei mennyt perille, sanotaan.

En yritä nyt esittää vaihtoehtoista, parempaa tai lopullista selitystä vasemmiston vaalitappiolle. Voihan hyvin myös olla, että yhden syyn sijaan on kimppu syitä, joista osalle ei edes voi mitään. Sen sijaan haluan kysyä, millaisen suhteen demokratiaan puolue muodostaa silloin kun se toteaa, että viesti ei mennyt perille.

Politiikkaa tehdään nykyään vähän niin kuin tiskiaineen mainosta. Valitaan kohderyhmät asiakkuuspotentiaalitutkimuksen pohjalta, luodaan ydinviestit, haarukoidaan kanavat, toteutetaan mainoksen versio 1.0, tutkitaan tuloksia ja hienosäädetään. Politiikkaa määrittää vaalikalenteri, ja vaalit ratkaisevat puolueen vallan ja jossain määrin myös rahoituksen, koska puoluetuki on sidottu vaalimenestykseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Miksi politiikkaa ei sitten voisi tehdä kuin tiskiaineen mainosta? Mikään ei tietenkään estä tekemästä niin. Kysymys on ennemmin siitä, mikä suhde tällaisella politiikan tekemisellä on demokratian ajatukseen. Otetaan siis ajatusleikin vuoksi demokratia tosissaan puolueiden sisäistä toimintaa koskevana kysymyksenä. Oleellinen kysymys demokratiassa on tietenkin, kuka päättää.

Jostain syystä nämä duunarit ovat mielikuvissa aina miehiä.

Puolueet puhuvat mielellään itsestään kansanliikkeinä. Käytännössä kuitenkin puoluetoimiston viestintäammattilaisten ryhmä hioo joukon audiovisuaalisesti tai tekstuaalisesti vetäviä sisältöjä, jotka käytännössä muodostavat kampanjan ytimen. Toki puolue-elimet muovaavat erilaisia periaate- ja vaaliohjelmia, joihin viestit teoriassa perustuvat.

Demokratian kannalta on vähän hassua, miten vähän nykyään taistellaan ihmisten saamiseksi mukaan poliittiseen toimintaan. Syy varmasti on se, että ihmiset ovat nykyisin melko vastentahtoisia osallistumaan oikein mihinkään kollektiiviseen. Niinpä puolueita ei yritetä rakentaa alhaalta ylöspäin muodostamalla alueellisia vahvoja ryhmiä joissa ihmiset toimivat itse. Sen sijaan pohditaan puoluetoimistolla, millainen kohdennettu facebook-mainonta saisi kannatuspotentiaalin realisoitua.

Harvalle tulee mieleen viestiessä kehyskuntien duunareille ja pienyrittäjille, että entä jos kysyisimme heiltä itseltään, mitä he haluavat. Entä jos puoluetoiminta rakentuisikin vahvan alueellisen demokratian varaan, jossa ihmiset tavoittelevat omia asioitaan ja kertovat myös suoraan, mitä asioita halutaan?

Käytännössä ajatus tietenkin romahduttaisi nykyisen puoluetoiminnan rakenteen ja vaatisi valtavia panostuksia alueellisiin rekrytointeihin. Se olisi todennäköisesti kannattamaton katastrofi taloudellisesti ja ehkä jopa kannatuksen suhteen.

Silti on kysyttävä, voiko vasemmistolainen toiminta perustua vain kapean asiantuntijajoukon Helsingissä räätälöimälle mainonnalle ja toisaalta melko yksisuuntaiselle poliitikkojen someviestinnälle. Onko tällainen rakenne viestin lähettäjän ja passiivisen vastaanottajan välillä demokratiaa? Millaista poliittista kulttuuria se sementoi?

Puolueet puhuvat mielellään itsestään kansanliikkeinä.

Välillä puolueissa leimahtaa liikkeitä, jotka perustuvat kasvokkaiseen organisoitumiseen. Ne täyttävät yhtäkkiä puolueen aktiiveilla ja muovaavat poliittiset ohjelmat uusiksi. Näin tapahtui esimerkiksi perussuomalaisissa 2000-luvun aikana. Ne koetaan vaivalloisiksi ja puolueorganisaatioilla on taipumus jarruttaa ja vähitellen kesyttää tällaiset liikkeet. Harva nykyinen toimija kaipaa sitä, että oma organisaatio kaapataan ulkopuolelta, että ”roskajoukko” tekee siellä vallankumouksen alhaalta päin.

Nyt kuitenkin tuntuu, että tällaiselle liikehdinnälle voisi olla tilaa vasemmistolaisella kentällä. Kun puolueista katoaa kyky organisoida ihmisiä ajamaan omaa elämäänsä koskevia parannuksia, ne kadottavat samalla otteen demokratiasta elävänä periaatteena. Kohdennettujen mainosviestien hiomisen ja lähettämisen sijaan tämä tie tietenkin on kivinen ja täynnä epävarmuuksia.

Samalla paikallinen vahva organisoituminen voisi olla oleellinen erottava tekijä porvarillisen ja vasemmistolaisen politiikan välillä. Demokratiaa pitää kuitenkin aidosti haluta, jotta sitä voi saada.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

– Politiikka on yhteispeliä ja joukkuelaji, Minja Koskela sanoo.

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

Paavo Arhinmäki (oik) jatkaa Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Eeva Vehviläinen valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Ville Vuorjoki 2. varapuheenjohtajaksi.

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

Kun Oiva Vedätys aloitti, räppi oli ala- ja vastakulttuuria. Nyt se on valtakulttuuria, ”uusi iskelmä”.

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

Kaisa Tiusanen

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

Uusimmat

Burt Kobbat ei ole riittävästi liekeissä sarjan yhdennessätoista osassa.

Burt Kobbat tekee paluun Staffan Bruunin laimeaksi jäävässä satiirissa

IPS:n toimittaja Mario Osava (edessä) työssään Brasilian Amazonin Xingujoella, tekemässä juttua Belo Monten suurpadon haittavaikutuksista. Tällaiset aiheet altistavat tutkivat journalistit paitsi väkivallalle myös perusteettomille oikeusjutuille.

Maailmanlaajuinen ohjelma tukemaan journalisteja kunnianloukkaussyytteitä vastaan

Soledad Arnedo johtaa vaatteita valmistavaa La Negra del Norte -osuuskuntaa San Isidron kunnassa lähellä Argentiinan pääkaupunkia Buenos Airesia.

Naisten osuuskunnista apua talousahdinkoon Buenos Airesissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 
02

Paavo Arhinmäki ei lämpene asiantuntijoiden työaikakirjanpidon lopettamiselle: ”Tämä voi olla lyhytnäköisesti omistajien etu, mutta yhteiskunnan etu tämä ei ole”

 
03

Li Anderssonilta suorat sanat hallitusneuvotteluista: “Tuleva pääministeri yrittää jo nyt väistää omaa vastuutaan niistä päätöksistä, joita hän on tekemässä”

 
04

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
05

Pölyttäjät kärsivät: Hermomyrkkyjä sisältävät hyönteiskarkotteet kiellettävä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

27.05.2023

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

26.05.2023

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

26.05.2023

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

26.05.2023

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

25.05.2023

Pohjois-Irlanti toista vuotta vailla hallitusta eikä parlamentti ole kokoontunut

25.05.2023

Kännyköiden kielto puhuttaa hallitusneuvotteluissa – ”Näin pienen riskin siinä, että nyt pistetään kaikki paukut symbolikysymykseen”, sanoo Li Andersson

24.05.2023

Kansanedustaja huolissaan sotejärjestöjen rahoista: ”Palvelevat niitä, jotka ovat haavoittuvimpia”

24.05.2023

”Verkkokalastuksen kieltoa pidennettävä” – Kivulias kuolema: Kuutti voi kamppailla hengestään kalaverkoissa kymmeniä minuutteja

24.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään