KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sunnuntaivieras: Politiikkaa kaupataan kuin tiskiainetta

Veikka Lahtinen

Veikka Lahtinen. Kuva: Meri Björn

Niin kauan kuin politiikka on viestin lähettämistä, se ei ole demokratiaa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen
9.4.2023 12.00

Vasemmiston vaalitappio on puolueaktiivien huulilla seuraavat viikot, ehkä kuukaudetkin. Vasemmisto rakastaa etsiä sitä ratkaisevaa selittäjää pienillekin kannatuksen heilahduksille. Vakioselityksiin kuuluvat tietenkin elitismi ja vieraantuminen todellisista duunareista. Jostain syystä nämä duunarit ovat mielikuvissa aina miehiä. Ajatus on jotenkin myös, että nämä miehet ovat aika tyhmiä, ja puolueen viestintää pitäisi jotenkin tyhmentää heitä varten. Viesti ei mennyt perille, sanotaan.

En yritä nyt esittää vaihtoehtoista, parempaa tai lopullista selitystä vasemmiston vaalitappiolle. Voihan hyvin myös olla, että yhden syyn sijaan on kimppu syitä, joista osalle ei edes voi mitään. Sen sijaan haluan kysyä, millaisen suhteen demokratiaan puolue muodostaa silloin kun se toteaa, että viesti ei mennyt perille.

Politiikkaa tehdään nykyään vähän niin kuin tiskiaineen mainosta. Valitaan kohderyhmät asiakkuuspotentiaalitutkimuksen pohjalta, luodaan ydinviestit, haarukoidaan kanavat, toteutetaan mainoksen versio 1.0, tutkitaan tuloksia ja hienosäädetään. Politiikkaa määrittää vaalikalenteri, ja vaalit ratkaisevat puolueen vallan ja jossain määrin myös rahoituksen, koska puoluetuki on sidottu vaalimenestykseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Miksi politiikkaa ei sitten voisi tehdä kuin tiskiaineen mainosta? Mikään ei tietenkään estä tekemästä niin. Kysymys on ennemmin siitä, mikä suhde tällaisella politiikan tekemisellä on demokratian ajatukseen. Otetaan siis ajatusleikin vuoksi demokratia tosissaan puolueiden sisäistä toimintaa koskevana kysymyksenä. Oleellinen kysymys demokratiassa on tietenkin, kuka päättää.

Jostain syystä nämä duunarit ovat mielikuvissa aina miehiä.

Puolueet puhuvat mielellään itsestään kansanliikkeinä. Käytännössä kuitenkin puoluetoimiston viestintäammattilaisten ryhmä hioo joukon audiovisuaalisesti tai tekstuaalisesti vetäviä sisältöjä, jotka käytännössä muodostavat kampanjan ytimen. Toki puolue-elimet muovaavat erilaisia periaate- ja vaaliohjelmia, joihin viestit teoriassa perustuvat.

Demokratian kannalta on vähän hassua, miten vähän nykyään taistellaan ihmisten saamiseksi mukaan poliittiseen toimintaan. Syy varmasti on se, että ihmiset ovat nykyisin melko vastentahtoisia osallistumaan oikein mihinkään kollektiiviseen. Niinpä puolueita ei yritetä rakentaa alhaalta ylöspäin muodostamalla alueellisia vahvoja ryhmiä joissa ihmiset toimivat itse. Sen sijaan pohditaan puoluetoimistolla, millainen kohdennettu facebook-mainonta saisi kannatuspotentiaalin realisoitua.

Harvalle tulee mieleen viestiessä kehyskuntien duunareille ja pienyrittäjille, että entä jos kysyisimme heiltä itseltään, mitä he haluavat. Entä jos puoluetoiminta rakentuisikin vahvan alueellisen demokratian varaan, jossa ihmiset tavoittelevat omia asioitaan ja kertovat myös suoraan, mitä asioita halutaan?

Käytännössä ajatus tietenkin romahduttaisi nykyisen puoluetoiminnan rakenteen ja vaatisi valtavia panostuksia alueellisiin rekrytointeihin. Se olisi todennäköisesti kannattamaton katastrofi taloudellisesti ja ehkä jopa kannatuksen suhteen.

Silti on kysyttävä, voiko vasemmistolainen toiminta perustua vain kapean asiantuntijajoukon Helsingissä räätälöimälle mainonnalle ja toisaalta melko yksisuuntaiselle poliitikkojen someviestinnälle. Onko tällainen rakenne viestin lähettäjän ja passiivisen vastaanottajan välillä demokratiaa? Millaista poliittista kulttuuria se sementoi?

Puolueet puhuvat mielellään itsestään kansanliikkeinä.

Välillä puolueissa leimahtaa liikkeitä, jotka perustuvat kasvokkaiseen organisoitumiseen. Ne täyttävät yhtäkkiä puolueen aktiiveilla ja muovaavat poliittiset ohjelmat uusiksi. Näin tapahtui esimerkiksi perussuomalaisissa 2000-luvun aikana. Ne koetaan vaivalloisiksi ja puolueorganisaatioilla on taipumus jarruttaa ja vähitellen kesyttää tällaiset liikkeet. Harva nykyinen toimija kaipaa sitä, että oma organisaatio kaapataan ulkopuolelta, että ”roskajoukko” tekee siellä vallankumouksen alhaalta päin.

Nyt kuitenkin tuntuu, että tällaiselle liikehdinnälle voisi olla tilaa vasemmistolaisella kentällä. Kun puolueista katoaa kyky organisoida ihmisiä ajamaan omaa elämäänsä koskevia parannuksia, ne kadottavat samalla otteen demokratiasta elävänä periaatteena. Kohdennettujen mainosviestien hiomisen ja lähettämisen sijaan tämä tie tietenkin on kivinen ja täynnä epävarmuuksia.

Samalla paikallinen vahva organisoituminen voisi olla oleellinen erottava tekijä porvarillisen ja vasemmistolaisen politiikan välillä. Demokratiaa pitää kuitenkin aidosti haluta, jotta sitä voi saada.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään