KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Tietämättömyys vasta valtaa onkin, Marko Kilpi oivaltaa Undertaker-sarjan kuudennessa osassa

Hautausurakoitsija Jarmo Kiven tarina on saavuttanut välietapin.

Hautausurakoitsija Jarmo Kiven tarina on saavuttanut välietapin.

Vavahduttava kokonaisuus on merkkipaalu suomalaisessa rikoskirjallisuudessa. Tulevaisuudessa sitä pidetään klassikkona.

Kai Hirvasnoro
13.5.2023 17.00
Fediverse-instanssi:

Marko Kilven Undertaker-sarja tulee jonkinlaiseen välitilinpäätökseen kuudennessa osassa Kuolemankauppiaat. Näin Kilpi itse kertoi Facebookissa teoksen ilmestyessä toukokuun alussa. Kuusi vuotta, kuusi kirjaa on hänen mukaansa aloituskokonaisuus. Tarina ei siis välttämättä pääty tähän.

Tavallisesta poikkeavana jämeränä rikosromaanina alkanut sarja on edennyt koko ajan kauemmaksi siitä, mitä ”dekkarilla” ymmärretään. Hautausurakoitsija ja suurrikollinen Jarmo Kivi on kasvanut osa osalta myyttisempiin mittoihin kuin Sergio Leonen länkkärien nimettömät päähenkilöt. Samalla on käynyt selväksi, että hän edustaa jotain suurempaa, suurta pahaa, jonka jahdin kohteeksi on itse myöhemmin joutunut.

Neljäs osa Kuolemankosketus päättyi ydinräjähdykseen Helsingin Senaatintorilla. Vastoin luulojani se ei ollut tarinan loppu. Kuudennessa osassa Kuolemankauppiaat eletään yhä taktisen ydinaseen laukaisun jälkihetkiä, mutta sen lisäksi Suomen ja Euroopan ylle kasautuu lisää ilmestyskirjan ratsastajia. Taloudet horjuvat, äärioikeisto nousee, biologinen ase otetaan käyttöön.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kuvaavaa Kilven näkemyksellisyydelle on, että salkkuun mahtuvan ydinaseen laukaisu Helsingin keskustassa tuntui yliampuvalta syksyllä 2020 Kuolemankosketuksen ilmestyessä. Nyt Venäjän hyökättyä huonolla menestyksellä Ukrainaan on täysin reaalinen mahdollisuus, että Vladimir Putin päätyy hulluudessaan ydinaseen käyttöön. Ei minkään koko maailman tuhoavan, vaan pienen taktisen ydinlatauksen, jonka paikallinen tuhovoima on valtava, ja niin on myös sen pelotevoima.

Kilpi kirjoittaa, että Venäjältä on kateissa noin 80 salkkuydinasetta. Niitä voi olla myös terroristien käsissä.

Undertaker-sarja on niin ainutlaatuinen, että se pakenee kaikkia määrittelyjä. Se ei ole enää dekkari, ei kaunokirjallisuuttakaan, vaikka Finlandia-ehdokkaanakin ollut Kilpi on tavattoman taitava kirjoittaja. Undertaker voisi olla dystopia raiteiltaan nyrjähtäneestä maailmasta, mutta tässä vaiheessa on omasta mielestäni moderni sotaromaani uudenlaisesta sodankäynnistä ja sen vaikutuksista koko yhteiskuntaan, yhteiskuntiin.

Kuolemankauppiaissa puolustusministeri kuvaa vähintään neljännen sukupolven sodan olevan hajaantunutta ja määrittelemätöntä sodankäyntiä. Ei voida sanoa, mistä se alkaa ja mihin se päättyy. Toimijoita voivat olla yksityiset armeijat ja turvallisuuspalvelut. Aseina voivat olla talous ja energia. Kokonaisia kansakuntia saatetaan sekasorron valtaan.

Kilven sanoille antaa painoa, että hän on siviiliammatiltaan poliisi ja nyt toisen kauden kokoomuksen kansanedustaja.

Juuri näinä toukokuun viikkoina Marko Kilpi istuu Säätytalolla hallitusneuvotteluissa perussuomalaisten kanssa. Sitä taustaa vasten on jännittävää lukea, miten hyvin hän kuvaa oikeistopopulismin ja kaikkien viime vuosien ääriliikkeiden kasvualustaa ja olemusta kirjassaan.

Viimeisenä ihmiset takertuvat menneeseen, hän aloittaa.

”Kun tarinoita ei enää ole, ihmiset kääntyvät tietämättömyyden puoleen”, sanoo nainen, joka muistuttaa tosielämän Elon Muskia.

”Sen helpompaa keinoa ihmisten ohjaamiseen ei olekaan. Strateginen tietämättömyys. Uskotaan mitä utopistisimpiin asioihin, vaikka tietoa on enemmän kuin koskaan ja helpommin saatavilla kuin milloinkaan. – – Tieto on valtaa, mutta tietämättömyys vasta valtaa onkin.”

Undertaker-kirjojen juonen perässä on ollut vaikea pysyä jo siksi, että jatkuvajuonisen tarinan ilmestyminen on kestänyt kuusi vuotta. Käänteiden runsaus on aivan poikkeuksellista, tarinan juoni jää osin arvoitukseksi ja henkilöhahmoja on runsaasti. Epätietoista lukijaa lohduttavat Kilven sanat, ettei hänelläkään sarjaa aloittaessaan ollut aavistustakaan, mistä tarina lopulta kertoo.

Nyt voi sanoa, että hiljaisista ja sitten yhä äänekkäämmiksi muuttuneista signaaleista Marko Kilpi on koonnut siksi niin vavahduttavan tarinan, että se kertoo juuri meidän kaoottisesta ajastamme, jossa Euroopassa käydään avointa sotaa, mutta lisäksi aivan tavalliset ihmiset ovat valmiita käymään toistensa kurkkuun vain siksi, että toinen on eri mieltä.

Tulevaisuudessa Undertakeria pidetään suomalaisen rikoskirjallisuuden – vaikka se siis mielestäni on edennyt kauas ”dekkarista – merkkipaaluna ja klassikkona.

Marko Kilpi: Undertaker Kuolemankauppiaat. 511 sivua, CrimeTime.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Minja Koskela

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

Eläkkeet ovat nousseet jälleen keskusteluun.

Miljardiluokan eläkevastuu uhkaa valtiota – YEL pitää saada itserahoittavaksi, vaatii Teollisuusliitto

Loviisan ydinvoimala palvelee puoliksi Googlea.

Lohikoskelta kirjallinen kysymys sähköstä – ”En voi kuin ihmetellä”

Mitä peruskoulukeskustelusta unohtuu – ”Pitäisi palauttaa keskiöön lapsen arvo tässä hetkessä ihmisarvon kautta, ei talouskasvun välineenä”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

 
02

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

 
03

Vasemmistoliitto nosti kannatuksensa jälleen uuteen ennätykseen – ”Puolue saa erityisesti demareilta ja vihreiltä äänestäjiä puolelleen”

 
04

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

 
05

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Talouskriisi lamautti Kuuban maatalouden

09.09.2026

Koti on raunioina, eikä uutta elämää voi aloittaa – Ukrainan sisäiset pakolaiset elävät välitilassa

09.09.2026

Miksi Israel tunnusti Somalimaan?

09.09.2026

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

08.09.2026

Lohikoski: Koulutuksen resursseja ei saa heikentää – ”Oikeistopuolueet ovat halunneet kaiken yleissivistävän pois”

08.09.2026

Opettajat haluavat kääntää PISA-tulokset nousuun

08.09.2026

Turja Lehtonen KU:n haastattelussa: Ay-liike muistaa, mitä tehtiin ja mitä jätettiin tekemättä – ”Muisti on ikuinen”

08.09.2026

Sahra Wagenknecht nostaa äärioikeiston Saksi-Anhaltin johtoon

07.09.2026

45 prosentin shokki: Äärioikeisto repi Saksi-Anhaltin kahtia ja palomuurit horjuvat

07.09.2026

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

06.09.2026

”Valkoiset demonit” eivät enää vaienna alkuperäiskansojen tyttöjä Argentiinan Saltassa

06.09.2026

Kenian pienkalastajat käyttävät dataansa merien suojeluun

05.09.2026

Jaakko Melentjeffin Hunnutetun naisen valtti on monimutkainen yllätyksellinen juoni, mutta henkilöhahmoissa ei ole eloa

05.09.2026

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

04.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset