Kun Surangel Whipps Jr. varttui Palaussa läntisellä Tyynellämerellä, hän leikki riutoilla ja kalasti keihäällä. Hänen kotisaarensa kuhisi lintuja, jättiläissimpukoita, kaloja ja kilpikonnia.
Nykyään merenpinta on noussut ja saari on muuttunut. Puolet hiekkarantojen kilpikonnan munista huuhtoutuu mereen ja tuhoutuu, sillä vuorovesialue on siirtynyt ylemmäs mutta kilpikonnat munivat samaan rannan kohtaan kuin aina ennenkin.
Nykyään Surangel Whipps Jr. on Palaun presidentti. Puheessaan YK:n valtamerikonferenssissa Portugalissa viime vuonna hän kertoi, miten kilpikonnien, saarivaltion ihmisten, heidän kotiensa ja kulttuurinsa kohtalot kietoutuvat yhteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset valtamerestä riippuvaiselle kansakunnalle ovat raskaat.
Jotta valtiolla olisi tulevaisuus
Palau koostuu 576 saaren saaristosta ja sen merellinen eliöstö sisältää muun muassa noin 1 400 riutoilla elävää kalalajia, Mikronesian ainoan suolaisessa vedessä viihtyvän krokotiililajin, maailman eristyneimmän dugongi-yhdyskunnan ja nelisensataa kovaa sekä noin 300 pehmeää korallilajia.
Tyynimeri on Palaun elinehto, kaiken perusta. Sen varassa on valtion sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehitys. Jotta saarivaltiolla olisi tulevaisuus, Palau on käynnistänyt kunnianhimoisen merialueensa käyttösuunnitelman (Marine Spatial Plan, MSP).
MSP:n on tarkoitus ohjata valtameren ja rannikon resurssien hyödyntämistä tavalla, joka ottaa tasapainoisesti huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet. Sillä pyritään varjelemaan merellisiä ekosysteemejä, joihin ilmastonmuutoksen lisäksi vaikuttavat turismi, kalastus, vesiviljely ja merenkulku. Se tähtää myös valtameren ja rannikkoalueiden eri hyödyntäjien välisten konfliktien minimoimiseen.
Pohjana luotettavin tieteellinen tieto
Tyynenmeren yhteisön kalataloustutkija ja Palaun MSP:n ohjauskomitean jäsen Marino-O-Te-Au Wichman selittää, että hanke on Palaulle erityisen tärkeä. Valtion ruokaturva, elinkeinot ja kulttuuri-identiteetti ovat kytköksissä meriekosysteemiin. MSP auttaa varautumaan ja varautumisen kautta lieventämään ilmastonmuutoksen seurauksia valtameren hauraissa ekosysteemeissä.
– MSP:n tuella voidaan luoda kestävää talouskasvua ja työpaikkoja. Se auttaa varmistamaan, että luonnon monimuotoisuutta säilytetään ja elinympäristöjä ennallistetaan sekä luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Se myös tukee vain kevyesti kuormittavaa taloudellista toimeliaisuutta, kuten ekoturismia, Wichman sanoo.
– Hanke pohjautuu luotettavimpaan tieteelliseen tietoon, mukaan lukien ilmastonmuutosskenaariot ja ilmastoriskimallit. MSP auttaa tunnistamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuten merenpinnan nousulle, meren happamoitumiselle, myrskyjen voimistumiselle ja tonnikalan muuttoliikkeille kaikkein herkimmät alueet, Wichman selittää.
– SPC:ssä tuemme maita, jotta niiden päätöksentekoa ohjaava tieteellinen tieto valtameristä lisääntyisi. Palaulla yhteishankkeemme kantavat hedelmää ja päättäjät ymmärtävät entistä paremmin valtamerta ja sen hyvinvoinnin varjelua, SPC:n valtameritutkimuslaitoksen projektineuvonantaja Pierre-Yves Charpentier toteaa.
Ei varaa päättämättömyyteen
Vuonna 2015 Palau perusti merellisen kansallispuiston, joka jo silloin oli yksi maailman suurimmista suojelluista merialueista. Tammikuun ensimmäisenä 2020 Palau julisti täysin suojelluksi 80 prosenttia aluevesistään, joilla muun muassa kiellettiin kaikki kaivostoiminta ja kaikenlainen kalastus.
Palaulla kerrotaan kansantarinaa Ngerchemalin kylässä asuneesta kalastajasta. Eräänä päivänä kalastaja meni kanootillaan kalaan ja näki meressä valtavan kilpikonnan. Kalastaja sukelsi veteen kilpikonnaa pyytämään ja pulpahtaessaan pintaan hän näki kiireessä ankkuroimatta jääneen veneen ajelehtivan avomerelle päin. Sitten hän käänsi katseensa kilpikonnaan, joka myös ui poispäin. Kalastaja ei kyennyt päättämään, kumman perään lähtisi ja menetti molemmat.
– Toisin kuin tarinan kalastaja, Palau ei voi olla päättämätön merellisten aarteidensa suojelussa. On yhteisellä vastuullamme taata, että valtamerta ja sen resursseja varjellaan ja käytetään kestävästi, Surangel Whipps Jr. sanoo.
lehti 