Toukokuun sateet aiheuttivat pahoja tulvia ja maanvyöryjä Ruandassa, varsinkin maan länsiosien jokivarsilla. Asiantuntijat uskovat, että eroosiolle herkkien alueiden kartoittaminen auttaisi jatkossa säästämään ihmishenkiä. Kevään tulvissa kuoli virallisten tietojen mukaan ainakin 135 ihmistä.
Tuoreessa katsauksessa selvisi, että korkean eroosioriskin alueilla harjoitetaan pääasiassa maataloutta ja 61 prosentilla kausiviljelyä. Kausiviljely altistaa maaperän roiske-eroosiolle, sillä maa on ajoittain vailla kasvipeitettä.
Ruandan eroosiokontrolliraportti kertoo, ettei korkean riskin alueilla juurikaan pyritä hallitsemaan eroosiota.
Kigalilainen ilmastonmuutosasiantuntija tohtori Charles Karangwa toteaa, että aiemmat suuret investoinnit eroosion torjuntaan eivät estäneet kevään katastrofeja.
– Ruandan pitää tutkia muita, täydentäviä ratkaisuja, kuten vesihuoltoinfrastruktuurin rakentamista ja tulvavesien hallintaa. Siellä, missä se on mahdollista, pitäisi myös siirtää asukkaita pois korkean eroosioriskin alueilta ja antaa luonnon uusiutua. Se vakauttaisi tilanteen sekä pitkällä että keskipitkällä tähtäimellä, Karangwa sanoo.
Tulvavesiä pyritään hallitsemaan muun muassa rakentamalla patoja, mutta tiedot jokien virtauksista, topografiasta ja alueiden tulvaherkkyydestä ovat vaillinaisia. Lisäksi vahinkoja lisäävät tulva-alueille rakentaminen, joenpenkkoihin kajoaminen ja puutteellinen maankäytön suunnittelu.
Länsi-Ruandan jokiseudun kylien asukkaat ovat joutuneen tottumaan eroosioon ja tulviin, jotka toistuvat vuosittain. Nyundon kylässä asuva Felicita Mukamusoni kuvaa eroosion vaikutusta vuoristokyläänsä näin:
– Jotkut kylän osat ovat niin rapautuneita, ettei sitä uskoisi. Minä kasvatin lehmiä ja vuohia. Minun kaunis taloni on tuhoutunut. Joki on vienyt kaiken.
lehti 