Perusta vietiin viime vuonna ulkomaille ennätysmäärä kasviksia. Alan naisvaltainen työvoima kärsii kuitenkin kehnoista työehdoista, jotka heijastuvat myös työntekijöiden lasten terveyteen.
Perun vientikasveihin kuuluvat muun muassa avokado, pensasmustikka, viinirypäle, mandariini, artisokka ja parsa. Tilastojen mukaan kauppa tuotti viime vuonna yli yhdeksän miljardia euroa eli 12 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Kaivosteollisuus ja kalastus ovat yhä Perun pääelinkeinoja, mutta kasvikset toivat 2022 neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Maatalouden vientitulojen kasvu ei ole parantanut inhimillistä kehitystä. Anemia ja tuberkuloosi ovat huolestuttavan yleisiä, ja parhaillaan leviää denguekuume, Ican alueen järjestöpohjaisen ihmisoikeuskomission edustaja Rosario Huallanca sanoo.
Lounaisrannikolla sijaitseva Ica vastaa puolesta Perun maatalousviennistä yhdessä kahden muun rannikkoalueen – La Libertadin ja Piuran – kanssa.
Pandemia lisäsi köyhyyttä
Jyrkkä eriarvoisuus leimaa yhä 33 miljoonan asukkaan Perua. Tilastojen mukaan perulaisista eli vuonna 2022 köyhyydessä 27,5 prosenttia. Osuus kasvoi seitsemällä prosenttiyksiköllä pandemiaa edeltävästä ajasta, ja varattomien lukumäärä nousi yli yhdeksään miljoonaan.
Maatalousviennin vahva kasvu parina viime vuosikymmenenä on saanut aikaan sen, että Ican 851 000 asukkaasta vain viisi prosenttia elää köyhyydessä.
Hullancan mukaan alueella toimii 320 maatalouden vientiyritystä. Ne työllistävät 120 000 henkeä, joista osa tulee muualta Perusta. Yrityksissä työskentelee väkeä myös pimeästi, mutta määrät eivät ole tiedossa.
Työvoimasta 70 prosenttia on naisia, joita pidetään miehiä parempina kasvisten käsittelijöinä.
Lasten anemia yleistä Icassa
Vaikka köyhyys on Icassa muuta maata vähäisempää, kaikki ei ole hyvin sielläkään. Alueen alle viisivuotiaista lapsista kuusi prosenttia kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta ja anemiaa potee kolmannes pikkulapsista.
– Työmme estää meitä viemästä lapsia vuositarkastuksiin, sillä se tarkoittaisi päivän palkan menettämistä, Yanina Huamán, 42, kertoo. Hän tuli alalle 20 vuotta sitten elättääkseen kolme lastaan.
Kaksi vanhinta ovat opiskelemassa, ja nuorin käy peruskoulua.
– Olen lapsilleni äiti ja isä. Työlläni mahdollistan heidän opintonsa ja olen hankkinut oman katon päämme päälle, vaikka talo onkin yhä keskeneräinen, Huamán selittää.
Hänet valittiin syksyllä ammattiosaston naisten asioiden sihteeriksi. Tavoitteena on parantaa työterveyshuoltoa. Huamán perää asianmukaista hoitoa ”eikä vain pillereitä”, jotta naiset motivoituisivat hankkiutumaan lääkäriin tarvittaessa.
Icassakin riehuu parhaillaan virusperäinen denguekuume. Terveydenhuollon hätätila on julistettu kolmeksi kuukaudeksi 13:lle Perun 24 alueesta.
Myös korona teki Icassa pahaa jälkeä: sataatuhatta asukasta kohti kuoli 901, kun luku maassa keskimäärin oli 630.
– Täkäläinen terveydenhuolto ei toimi, Huamán summaa.
Lakkoilua koronan varjossa
Kehnot työolot kärjistyivät pandemian aikana niin, että Ican maataloustyöläiset menivät lakkoon marraskuussa 2020. Siihen liittyi myös La Libertadin ja Piuran työväki.
Lakolla vaadittiin muun muassa 70 solin (vajaan 18 euron) minimipalkkaa päivässä, sosiaaliturvaa ja oikeutta ammatilliseen järjestäytymiseen. Kausityöläiset perustivat oman osastonsa ja matkustivat pääkaupunkiin Limaan penäämään maan parlamentilta lakiuudistuksia.
Uuden ammattiosaston pääsihteeri Susan Quintanilla, 39, muutti kahden lapsensa kanssa Ayacuchosta Icaan 2104 paremman tulevaisuuden toivossa.
Hän kokeili peltotöitä, siivousta ja hedelmien pakkausta, mutta siirtyi lopulta sekalaisiin keikkatöihin, joilla pystyi ansaitsemaan enemmän.
– Se oli tappotahtia. Menin töihin aamukymmeneltä ja lähdin kotiin aamuyöllä ehtiäkseni laittamaan lapset kouluun. Minä olin vielä nuori, mutta vanhemmilla naisilla särki koko kehoa työasentojen vuoksi. Heidän oli jatkettava, koska ei ollut muuta mahdollisuutta, Quintanilla muistelee.
– Näin vientiyrityksissä paljon epäoikeudenmukaisuutta ja ihmisten nöyryyttämistä. Protestoin mutta vältyin potkuilta, koska olin ahkera ja minua tarvittiin. Kamppailemalla on saatu joitakin muutoksia, mutta ne eivät ole tulleet ilmaiseksi.
Naisten osa on kova
Vuoden 2020 lopulla parlamentti hyväksyi lain, jonka on määrä taata maatalouden työntekijöiden oikeudet. Quintanillan mukaan laki kuitenkin syrjii edelleen kausityöläisiä, jotka ovat alalla suurin ryhmä.
Hän muistuttaa, että naisten osa on kaikkein kovin.
– Elämme machoyhteiskunnassa, joka sysää kaiken hoivatyön naisille.
Taakkaa kasvattavat pitkät työmatkat.
– Lähdemme töihin raskain mielin, koska joudumme jättämään lapset pitkäksi aikaa oman onnensa nojaan. Se on henkisesti raskasta.
Huallanca kertoo, että Ican ihmisoikeuskomissio on valmistellut kansallisen yritysten ihmisoikeussuunnitelman toteutusta alueella. Vuosille 2021-2025 laadittu suunnitelma on ensimmäinen laatuaan Perussa. Icassa sen toteutukseen osallistuvat alueen viisi ammattiliittoa sekä kaupan, teollisuuden ja matkailun työnantajajärjestöt.
– Olemme tehneet ison työn ja odotamme, että oikeus- ja ihmisoikeusministeriö asettaa ryhmän virallisesti 16. kesäkuuta.
lehti 