Vajaan 50 000 asukkaan Kazanlak lepää Balkanin vuoriston juurella Keski-Bulgariassa. Paikkakuntaa leimaa neuvostotyylisten rakennusten sekamelska. Kutsumanimensä ”aseiden ja ruusujen kaupunki” se on saanut amerikkalaisen Guns N’Roses -rockbändin mukaan.
Aseet ja ruusut ovat todellisuudessakin osa kaupunkia.
Touko-kesäkuussa Kazanlakiin leviää huumaava tuoksu, kun sitä ympäröivillä ruusuviljelmillä kypsyy raaka-ainetta hajuvesiteollisuuden tarpeisiin. Ruusujen terälehdistä puristetaan ruusuöljyä, ja Bulgaria tuottaa sitä eniten maailmassa. ”Kazanlakin ruusu” on yksi Bulgarian kansallisista symboleista, ja sen ansiosta Kazanlakia kutsutaan Bulgarian Ruusulaakson pääkaupungiksi.
Myös Bulgarian vanhin ja tärkein aseiden sekä ampumatarvikkeiden valmistaja Arsenal sijaitsee Kazanlakissa. Tehdas työllistää tällä hetkellä yhdeksäntuhatta ihmistä. Mediatietojen mukaan se tarvitsisi tuhat uutta työntekijää. Tehtaalla kerrotaan olevan tilauksia ainakin viideksi seuraavaksi vuodeksi.
Bulgarialla on neuvostoperintönä vahva aseteollisuus, eikä sillä ole koskaan mennyt niin hyvin kuin nyt. Syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Bulgarian asetehtaat takovat pääasiassa neuvostomallisia aseita ja niiden ammuksia, joista Ukrainassa on ollut kova pula.
Virallisesti Bulgaria suhtautuu Ukrainalle annettavaan aseapuun hyvin vastahakoisesti. Samalla tavoin kuin pääministeri Viktor Orbánin Unkari Bulgariakin on kieltäytynyt lähettämästä sotatarvikkeita. Vasta viime joulukuussa maan parlamentti päätti periaatteessa sallia asetoimitukset. Tähän mennessä virallinen lupa on myönnetty vasta yhdelle kevyiden aseiden ja ampumatarvikkeiden lähetykselle Kiovaan.
Käytännössä Bulgaria on kuitenkin ollut yksi suurimmista eurooppalaisista sotamateriaalin toimittajista Ukrainaan. Kauppaa on tehty salaa, pääasiassa Romaniassa ja Puolassa toimivien yksityisten välikäsien kautta.
Myös Kazanlakissa toimivan asetehtaan tuotannosta suurin osa on päätynyt Ukrainaan. Arsenal valmistaa muun muassa bulgarialaisia kalašnikoveja eli modernisoituja neuvostomallisia AK-47-rynnäkkökiväärejä, ilmatorjuntajärjestelmiä, kranaatinheittimiä sekä ammuksia eri aselajeihin.
– Arvioimme, että kolmannes Ukrainan sodan alkuvaiheessa tarvitsemista ampumatarvikkeista tuli Bulgariasta, tunnusti Bulgarian entinen pääministeri Kiril Petkov saksalaisen Die Welt -lehden haastattelussa alkuvuodesta.
Petkovia pidetään länsi- ja uudistusmielisenä. Hän toimi Bulgarian pääministerinä Venäjän aloittaessa hyökkäyssotansa Ukrainaan. Petkovin kausi kesti vain puoli vuotta.
Ollako itää vai länttä?
Asekauppojen salailulle on syynsä. Bulgariassa on perinteisesti ymmärretty Venäjää ja sen toimia. Bulgarialaisia ja venäläisiä yhdistää pitkä yhteinen historia, ortodoksinen uskonto ja kielten samankaltaisuus. Venäläisiä pidetään slaaviveljinä, eivätkä neuvostoblokin romahdus ja Bulgarian liittyminen Natoon ja EU:hun katkaisseet poliitikkojen lämpimiä suhteita Moskovaan.
Bulgarian demokratia on ajautunut umpikujaan. Maahan ei ole saatu kestävää hallitusta, vaikka kahdessa vuodessa on järjestetty viidet parlamenttivaalit, viimeksi huhtikuun alussa. Neuvottelut hallituksen kokoamisesta olivat kesken KU:n mennessä painoon toukokuun alussa.
Bulgariassa on perinteisesti ymmärretty Venäjää ja sen toimia.
Kiril Petkovin lyhyttä kautta lukuun ottamatta Bulgariaa ovat hallinneet presidentti Rumen Radevin nimittämät väliaikaiset hallitukset, joissa on istunut presidentin luottohenkilöitä.
Käytännössä valta on luisunut presidentille, vaikka hänen perustuslaillinen roolinsa on lähinnä seremoniallinen. Bulgariasta on alettu puhua Radevin tasavaltana. Radev on pitänyt ohjat tiukasti käsissään ja myötäillyt taitavasti ihmisten mielialoja.
Bulgarialaiset eivät ole osanneet päättää, kuuluvatko he länteen vai itään.
Kannattajiensa silmissä Radev on korruptionvastainen esitaistelija, vastustajat näkevät hänet Venäjän kätyrinä. Myös korruptio on neuvostoperua ja syvällä Bulgarian yhteiskuntarakenteissa. Radev marssi korruption vastaisissa mielenosoituksissa kesällä 2020, mutta Ukrainan auttajat ovat hänen mielestään sodan ystäviä.
Asekauppa kolminkertaistui
Radevista tuli presidentti Bulgarian sosialistipuolueen (BSB) tuella. Puolue on kommunistipuolueen perillinen ja yksi Bulgarian Venäjä-mielisimmistä puolueista. BSB oli mukana myös Kiril Petkovin hallituksessa.
Sisäpoliittisen hajanaisuuden ja eliitin Moskova-yhteyksien takia virallinen Bulgaria korosti pitkään, ettei se anna aseita Ukrainalle. Puheet olivat kuitenkin savuverho, jonka takaa on paljastunut toinen todellisuus.
Tutkiva sivusto bivol.bg esitti jo kesällä 2022 todisteita, että bulgarialaisia aseita ja ammuksia alkoi päätyä Ukrainaan jo pian Krimin miehityksen jälkeen.
Venäjän hyökkäys Kiovaan helmikuussa 2022 sai sotatarvikekaupan kukoistamaan. Viime vuoden huhtikuulta on muun muassa kuvamateriaalia, joissa näkyy Bulgarian ja Puolan väliä lentäviä rahtikoneita, joiden on sanottu olleen ääriään myöten täynnä aseita. Puolasta Rzeszówin lentokentältä rahti siirtyi maanteitse Ukrainaan. Toinen reitti kulki Romanian kautta.
– Yksityinen sotateollisuutemme tuotti täydellä teholla, entinen pääministeri Kiril Petkov totesi saksalaisen Die Weltin laajassa haastattelussa tammikuussa.
Bulgaria on EU:n köyhin jäsenmaa. Nyt sen asetehtaat tahkoavat voittoja ja palkkaavat uusia työntekijöitä. Uutistoimisto AFP:n eri lähteistä keräämien tietojen mukaan Bulgarian asekaupan arvo oli viime vuonna neljä miljardia euroa, kolminkertainen edellisiin huippuvuosiin verrattuna.
Neuvostoperintönä Bulgariassa on EU:n itäisten jäsenmaiden suurin aseteollisuus. Maassa on kaksi isoa asetehdasta: Arsenalin lisäksi Sopotissa toimiva valtion omistama VMZ. Sotatarvikkeita valmistaa kaikkiaan kymmenkunta yritystä. Suuri osa niiden tuotannosta on päivitettyjä kommunistiajan aseita ja niiden ammuksia, mutta tehtaissa valmistetaan myös uusia asemalleja.
Yhdysvallat ja Britannia rahoittivat
Kiova on myöntänyt saaneensa Bulgariasta erityisesti ampumatarvikkeita sodan ensimmäisinä kuukausina, jolloin kyse oli ”elämästä ja kuolemasta”. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Ukrainan apu ei kuitenkaan tullut suoraan Bulgarian hallitukselta.
– Kyse oli pikemminkin siitä, että ukrainalaisille yrityksille ja Nato-maiden yrityksille annettiin mahdollisuus hankkia tarvitsemansa bulgarialaisilta myyjiltä, Kuleba sanoi Die Weltissä.
Aseiden ja ammusten lisäksi Bulgaria on toimittanut Ukrainaan myös raskasta polttoainetta. Saksalaislehden tietojen mukaan Yhdysvallat ja Britannia rahoittivat Bulgarian polttoaine- ja ammustoimitukset Ukrainaan. EURACTIV-uutissivuston mukaan Bulgarian polttoainetoimitusten arvo Ukrainaan oli lähes miljardi euroa.
– Bulgariasta tuli yksi suurimmista dieselin viejistä, ja ajoittain (huhti-elokuussa 2022) se kattoi 40 prosenttia Ukrainan tarpeista, Petkovin hallituksen valtiovarainministeri Assen Vassilev tunnusti tammikuussa.
Myös dieselkaupat tehtiin salaa asian arkaluontoisuuden takia.
Bulgarian Ukrainaan toimittama diesel jalostettiin venäläisestä raakaöljystä Mustanmeren rannalla sijaitsevassa Burgasin jalostamossa, joka vielä tuolloin kuului venäläiselle Lukoilille. Valtiovarainministeri Vassilev kertoi rohkaisseensa Bulgarian Lukoilia viemään ylimääräistä öljyä Ukrainaan.
– Reaktio oli myönteinen, ja myös sikäläiset työntekijät tuomitsivat Putinin sodan.
Bulgaria tarvitsee itse vain puolet jalostamon tuottamasta polttoaineesta. Loput kuljettiin Ukrainaan.
Vuoden alusta dieselkauppoja ei ole enää tarvinnut salata, sillä Bulgaria otti tuolloin Burgasin jalostamon kansalliseen valvontaansa. Sillä on nyt EU:n poikkeuslupa viedä venäläisöljystä jalostettua dieseliä Ukrainaan.
Venäjä kosti monella rintamalla
Sotamateriaali- ja polttoainekaupat olivat iso riski pääministeri Kiril Petkovin hallitukselle.
Kyselytutkimuksissa 70 prosenttia bulgarialaisista pelkäsi maansa joutuvan Ukrainan sodan osapuoleksi ja siksi vastusti Ukrainan sotilaallista auttamista. Sosialistipuolue uhkasi toistuvasti hajottaa hallituksen. Presidentti Rumen Radev hämmensi tilannetta Venäjä-mielisillä lausunnoillaan.
Venäjä oli tottunut pitämään Bulgariaa helppona saaliina, sillä maa oli täysin riippuvainen venäläisestä energiasta.
Bulgaria oli ensimmäinen EU-maa, jonka kaasutoimitukset Gasprom katkaisi jo huhtikuussa 2022. Sitten alkoivat verkkohyökkäykset esimerkiksi sähkölaitoksiin ja postitoimistoihin. Bulgarian salaisen palvelun mukaan myös poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä yritettiin palkata Venäjän propagandan levittäjiksi jopa tuhansien eurojen kuukausipalkkioilla.
Lopulta hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen kesäkuussa 2022, tosin se jatkoi toimitusministeriönä vielä elokuuhun.
Petkovin johtama Me jatkamme muutosta -puolue (PP) on yrittänyt paluuta valtaan kaksissa ennenaikaisissa vaaleissa. Kummallakin kerralla tulos on ollut täpärä kakkossija. Bulgarian suurin puolue on yhä keskustaoikeistolainen GERB, jonka johtaja Boiko Borisov oli Bulgarian pääministeri vuosina 2009–2021.
Borisovin kautta värittivät lukuisat skandaalit. Vastustajat pitävät häntä Bulgarian korruption ruumiillistumana, ja hänellä väitetään olevan myös kytköksiä Moskovaan. PP on toistuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä GERB:n kanssa.
Poliittinen umpisolmu ei näytä avautuneen huhtikuussakaan pidetyissä vaaleissa. Puolueiden kannatus jakautui samalla tavalla kuten aiemmillakin kerroilla. Asemaansa vahvisti vain äärikansallinen ja Putinia ihaileva Vazrazhdane, josta tuli Bulgarian kolmanneksi suurin puolue. Ilman sitä tai sosialistipuoluetta Bulgariaan on vaikea saada enemmistöhallitusta.
EU:n yhteiset ammusostot
Jos sisäpoliittinen sopu löytyy, Bulgarian aseteollisuus kukoistaa myös seuraavat vuodet. Maaliskuussa EU teki historiallisen kahden miljardin euron sopimuksen yhteisistä ampumatarvikkeiden toimituksista Ukrainaan.
Ensimmäinen miljardi ohjataan maille, jotka voivat välittömästi luovuttaa ammuksia ja mahdollisesti ohjuksia armeijoidensa varastoista. Myöhemmin on tarkoitus tehdä yhteisostoja ja lisätä asetuotantoa Euroopassa. Ensi alkuun Ukrainaan pitäisi toimittaa ainakin miljoona tykistöammusta, sillä sen armeija tarvitsee niitä yli seitsemäntuhatta kappaletta päivässä.
EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton aloitti asetoimitusten tunnustelut Bulgariasta.
– Aloitan Bulgariasta, koska sillä on pitkä historia puolustusteollisuudessa, ja se on erittäin tärkeä kumppani Euroopassa, Breton sanoi toimittajille Bulgariassa.
Räjähdys ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen.
Bulgariassa toivotaan nyt, että jos uusia asesopimuksia tehdään, ne tehtäisiin julkisesti. Maa on jo maksanut salailusta kovan hinnan.
Vuosi Krimin miehityksen jälkeen maaliskuussa 2015 VMZ:n Sopotin-asetehtaan varastossa räjähti ja tulipalo tuhosi ison määrän ammuksia. Ilmassa lenteli räjähtäneiden esineiden palasia. Sopotin asukkaat olivat järkyttyneitä.
Räjähdys ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen. Bulgarian viranomaiset selittivät pitkään, että räjähdykset olivat onnettomuuksia. Vasta kaksi vuotta sitten he tunnustivat julkisesti, että niiden tekijät ilmeisesti olivat Venäjän tiedustelupalvelun (GRU) agentteja. Räjäyttämällä varastoja Venäjä torppasi ampumatarvikkeiden pääsyn vastustajiensa käsiin.
Varastoissa säilytettiin ampumatarvikkeita, joiden määränpää oli Ukraina tai Georgia.
Myös bulgarialaisen asekauppiaan Emilian Gabrevin myrkytysyritykset sekä asevaraston räjähdys Tšekissä vuonna 2014 liittyvät samaan vyyhteen. Gabrevin Emcon-yhtiö käytti asekaupoissaan ainakin osaa Bulgariassa räjähtäneistä varastoista sekä Tšekin varastoa. Gabrev itse on sanonut olevansa ”sataprosenttisen varma”, että myrkytysyrityksen takana oli Venäjä.
uutiskirje 