Olen sen verran vittumainen mies, että en halua joutua huonoihin väleihin itseni kanssa, sanoo Markus Mustajärvi – KU kävi tapaamassa lajinsa viimeistä Lapissa

Tilanne on hyvin kliseinen. Toimittaja ja kuvaaja ovat matkanneet Helsingistä kauas pohjoiseen, ja nyt vastassa on ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka hakkaa halkoja.

Mustajärvi on käymässä kotiseuduillaan Savukoskella Martin kylässä Itä-Lapissa, missä hänen mökkinään toimii äitinsä synnyinkodin paikalle rakennettu pieni talo. Mustajärvi on sen itse rakentanut. Alkuperäinen äidin synnyintalo paloi vuonna 1945, kun Saksan armeija vetäytyi Lapista. Savukoskesta saksalaiset polttivat silloin 90 prosenttia, Mustajärvi kertoo.

– Se oli saksalaista järjestelmällisyyttä, hän sanoo.

Musta huumori on Mustajärvelle tyypillistä.

Sotahistoria on Savukoskella lähellä. Mustajärvi näyttää mökin pihalta muutaman sadan metrin päässä näkyvän sillan juurelle. Siellä hänen isänsä oli räjähtää ilmaan raivatessaan saksalaisten jättämiä miinoja Lapin sodan jälkeen. Siltaa ei tosin silloin ollut vielä rakennettu. Se tuli vasta 1970-luvulla.

Vähän myöhemmin tuuri loppui savukoskelaisen talon kellarissa. Mustajärven isä ei uskonut edes saksalaisten olevan niin juonikkaita, että laittavat räjähteen lattiaan kiinni naulattujen lautojen alle. Kyllä he olivat.

Räjähdys jätti ”isäukkoon” ikuiset fyysiset jäljet – ja kuten Mustajärvestä huomaa, jäljet näkyvät myös seuraavassa sukupolvessa. Henkiset jäljet sota oli jättänyt Mustajärven isään jo aiemmin.

Tässä sitä nyt ollaan: Savukoskella Martin kylässä puhumassa sotahistoriasta Markus Mustajärven kanssa. Mustajärvi istui kaksikymmentä vuotta kansanedustajana. Vuodet 2003–2011 kuluivat vasemmistoliiton, vuodet 2011–2015 vasenryhmässä ja 2015–2023 taas vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä.

Ensimmäinen askel politiikassa Mustajärvelle oli Savukosken kuntapolitiikka. Kunnanvaltuustoon hän nousi 21-vuotiaana vuonna 1984.

– Isäukko yritti estellä lähtemästä politiikkaan, Mustajärvi kertoo.

Estely ei johtunut siitä, että isäukko olisi ollut kovasti eri linjoilla. Ei hän ollut, Mustajärvi kertoo isänsä olleen kova kommunisti. Itsensä Mustajärvi määrittelee sosialistiksi, kommunisti hän ei ole ollut koskaan.

”Jos ihmisille tulee olo, että olet astunut herranpaskaan, käy huonosti.”

Isäukon estely johtui siitä, ettei hän uskonut politiikan auttavan työnhaussa. Oikeassa isäukko oli, Mustajärvi sanoo. Vasemmistolaisuus ei ollut kovaa huutoa metsäalalla tuolloin.

Monien kommunistisotaveteraanien tavoin isäukko oli myös erittäin isänmaallinen. Ja kun Mustajärveä kuuntelee, vaikuttaa hänen isänsä olleen myös erittäin periaatteellinen. Isäukko ei esimerkiksi halunnut ottaa vastaan veteraanieläkettä.

– Hän sanoi, ettei ota ihmisten tappamisesta rahaa.

Lopulta veteraaniveljet tulivat kotipihaan ilmoittamaan, että nyt muuten otat.

Mikä mies

Markus Mustajärvi on monella tapaa kiehtova tapaus toimittajalle. Ensinnäkin hänessä on ristiriita. Hänet nähdään niin kutsutun korpikommunismin edustajana, mutta hän on etelässä eli Jyväskylässä yliopistossa maisteriksi opiskellut ihminen. Metsurikin hän on, mutta myös lukenut. Taskussa on myös metsätalousinsinöörin paperit.

Lukeneisuus paljastuu myös siinä, kun Mustajärvelle mainitsee sanan ”korpikommunismi”. Ensin tulee maininta sosiologi Erik Allardtista, joka käsitteen loi.

– Korpikommunismia käytettiin vasemmistolaisten kesken leimakirveenä. Teollisuuden kommunistit pitivät itseään parempina ja lukeneina ja kutsuivat pientilallisia sekä metsureita korpikommunisteiksi, Mustajärvi sanoo.

Selväksi tulee, ettei hän pidä termistä. Eikä tässä tietenkään täysin korvessa olla, mutta hyvin harvaanasutulla seudulla kyllä. Savukoskella asuu 0,13 ihmistä neliökilometriä kohden. Riittää kun sanoo, että se on hyvin vähän. Lääniä kyllä löytyy. Savukoski on pinta-alaltaan Suomen kuudenneksi suurin kunta.

– Päät eivät kolise yhteen, Mustajärvi muotoilee asian.

Mustajärvi ei päätynyt heti lukion jälkeen yliopistoon. Ensin tulivat metsuriopinnot, ja yliopisto kutsui vuonna 1990, jolloin Mustajärvi oli 27-vuotias. Maisterin paperit tulivat kolmessa vuodessa. Lukuintoa tuli muun muassa kahdesta pienestä lapsesta, joiden olemassaolo hoputti valmistumaan.

– Paras tenttitulos tuli Karl Marxin Pääoman ykkösosasta, mistä sain täydet pisteet, Mustajärvi sanoo.

”Olen sen verran vittumainen mies, että en halua joutua huonoihin väleihin itseni kanssa”

Tykkää Mustajärvi termistä tai ei, hänet nähdään tässäkin jutussa korpikommunistina. Tietyllä tavalla hän on viimeinen mohikaani – lajinsa viimeisiä. Jälleen yhden rakennemuutoksen keskellä kipuileva Suomi on paikka, jossa pienten paikkakuntien tyytymättömyys suuntautuu vasemmistoon kielteisessä valossa. Kevään eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti kansanedustajan paikkansa Lapissa. Valot ovat sammumassa vasemmiston vanhalla valtaseudulla.

Mustajärvi ei ihmettele tulosta. Hän ei syytä ehdokkaita tuloksesta – kehuja saa muun muassa vasemmiston Lapin listan ykkönen Piia Kilpeläinen-Tuoma. Mutta sen Mustajärvi sanoo, että jo hyvän aikaa ennen vaalipäivää kävi selväksi, että viesti ei uppoa.

V:llä alkava sana

Vitutus, sen Mustajärvi sanoo yhdeksi vasemmiston vaalitappion syyksi. Savukoskellakin ihmiset ovat kiukkuisia, ja siitä sen kuuluisan kopin ovat ottaneet perussuomalaiset. Kun palvelut katoavat, riidankylväjien viestille on kysyntää.

Savukoski on yksi esimerkki muutoksesta. Aikoinaan siellä oli viisi koulua, lapsia kun oli satoja. Ylipäätään koko Lapissa väkiluku kasvoi, ja palvelut olivat ihmisiä lähellä.

Savukoskella asui enimmillään yli kaksituhatta ihmistä, nyt asukkaita on alle tuhat. Viime vuonna syntyi kahdeksan lasta. Sillä määrällä ei täytä edes yhtä luokkaa.

Nyt Savukoskella on yksi koulu, huoltoasema meni kiinni jokin aika sitten, ja toivon tilalla on jotain aivan muuta.

– Nyt ihmisillä on toivottomuuden ilmapiiri ja epävarmuuden tila, Mustajärvi sanoo.

Mustajärven oma tarina kertoo toivosta. Savukoskelta lähtenyt mies päätyi yliopiston kautta vallan kamareihin pitkäksi aikaa. Isäukko ei välttämättä käynyt paljon kouluja, mutta kirjoja hän luki – Mustajärven sanojen perusteella melkein maanisesti. Niinpä myös poika tarttui kirjoihin.

– Isä luki aina ja kaikkea. Venäläisistä klassikoista Tex Willereihin ja Aku Ankkoihin.

Tässä tullaankin siihen, mikä oikean työväenliikkeen erottaa halvoista ja huonoista versioista.

– Työväenliikkeen voima on aina ollut sivistyksessä, joka on ilmaista, Mustajärvi sanoo.

Tässä Mustajärvi puhuu kuin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka on korostanut sivistyksen merkitystä ”duunareille”.

Ei h:lla alkava sana

Helppo ei ole sana, joka Mustajärveen liitetään. Monelle puolueen puheenjohtajalle hän on ollut jonkinlainen piikki lihassa. Kun puolueen linja ei ole miellyttänyt, se on tehty selväksi.

Tämä on käynyt selväksi monta kertaa. Harvinaisen hyvin se kävi vuonna 2011, kun Mustajärvi protestoi puolueen osallistumista hallitukseen. Seurauksena oli lähtö eduskuntaryhmästä. Mustajärvi sanoo, että hänet potkittiin ryhmästä. Joku toinen voisi sanoa toisin. Seuraa Mustajärvelle teki Jyrki Yrttiaho.

– Vanhempi Yrttiaho sanoi hyvin, että mihin sitä kodistaan lähtisi, Mustajärvi muotoilee.

”Vasemmistossa on synti, jos duunari äänestää sitä.””

Koko vaalikauden kaksikko istui omassa ryhmässään, vaikka vasemmistoliitto erosi kesken kauden hallituksesta.

Vaikeaa oli myös viime hallituskaudella. Vasemmistoliitto istui hallituksessa, mutta Mustajärvi ei ollut aina samoilla linjoilla puolueen kanssa.

Täällä Savukoskella tärkeää on pitää linjastaan kiinni. Sitä Mustajärvi korostaa. Omasta linjastaan hän onkin pitänyt kiinni, joku voisi sanoa uppiniskaisen oppilaan tavoin.

– Olen sen verran vittumainen mies, että en halua joutua huonoihin väleihin itseni kanssa, Mustajärvi sanoo ja nauraa perään.

Kun kyselee yhtenäisyyden perään, vastaa Mustajärvi, ettei vasemmisto ole koskaan ollut yhtenäinen. Se on aina riidellyt sisäisesti.

Pienen tuvan pöydän ääressä ei istu pragmaatikko. Mustajärven nousua eduskuntaan siivitti maine ”työhallinnon toisinajattelijana”.

Yliopistosta valmistumisen jälkeen Mustajärvi päätyi Sallaan työvoimatoimiston johtajaksi. Helppo paikka se ei ollut, Sallassa oli pahimmillaan työttömyysprosentti 38,2. Johtajan puhelin soi usein, ja usein asia oli kaikkea muuta kuin mukava. Itsemurhauhkauksia ja kaikkea muuta sateli. Vaikeassa asemassa olevat ihmiset uhkasivat ties millä, jos töitä ei löydy. Mutta Mustajärvi sanoo pitäneensä päänsä.

Eduskunnan ovien avautumiseen auttoi sama asia kuin toisella vasemmistoliiton konkarilla Kari Uotilalla – sattuma. Mustajärven kohdalla sattuma tarkoitti Ylen toimittajan tekemää juttua, joka auttoi tekemään tunnetuksi. Itä-Lapissa hänet jo tunnettiin.

– Sain Itä-Lapista yli kolmetuhatta ääntä. Minut miellettiin työväenliikkeen ihmiseksi, Mustajärvi muistelee.

Vaaleissa ääniä tuli eri puolilta, myös oikeistolaiset piirsivät Mustajärven numeroa äänestyslappuun. Vaalien jälkeen tuli sitten terveiset.

– Sanoivat auttaneensa minut kynnyksen yli, mutta että nyt olen omillani.

Tuolloin vasemmistoliitolla oli kaksi kansanedustajan paikkaa Lapissa. Esko-Juhani Tennilä istui Mustajärven kanssa aina vuoteen 2011 eduskunnassa, sen jälkeen Mustajärvi jäi ainoaksi vasemmistoliiton Lapin kansanedustajaksi. Tennilältä Mustajärvi sanoo saaneensa vinkin pysyä kaukana saamelaisasioista – kaksi kautta hän sanoo malttaneensa.

Mustajärvi kutsuu Lappia murhaavaksi vaalipiiriksi. Sitä se tietysti monella tapaa onkin. Alue on kooltaan valtava, mutta kansanedustajia valitaan vain kuusi. Piilevä äänikynnys on iso.

Ei niin, etteivätkö ihmiset sitä muualla arvostaisi, mutta Lapissa ihmiset odottavat näkevänsä kansanedustajan. Mustajärvi sanoo, että tämä tarkoittaa paitsi autossa istumista myös isoja kuluja. Hän laskee käyttäneensä vaalikauden aikana 30 000–50 000 euroa kiertämiseen.

Ja sitten on se tärkein asia.

– Jos ihmisille tulee olo, että olet astunut herranpaskaan, käy huonosti.

Hyökkäys syntymäpäivänä

Viime vuonna Markus Mustajärven syntymäpäivä alkoi melkoisella tavalla. Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan.

– Onneksi kukaan toimittaja ei tätä ennen ole äkännyt, Mustajärvi nauraa.

Hänellä on tarttuva nauru, vaikka olemus yleensä vakava onkin.

Järkyttävää, sitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan Mustajärvestä oli ja on yhä.

– Että yritetään tuhota koko maa ja hyökätään suvereeniin valtioon.

Hyökkäyksen jälkeen alkoi perinteinen rummutus. Vasemmisto on Venäjän faneja, vaikka vasemmiston riveistä presidentti Vladimir Putinin touhuja on kritisoitu jo pitkään.

– Eipä ole ollut paljon puhetta, että viralliset suhteet Putinin puolueeseen on ollut keskustalla ja kokoomuksella.

Viime vuoden helmikuussa käynnistyi myös nopea prosessi, joka päättyi Suomen Nato-hakemukseen. Salaisuus ei ole, että Mustajärvi on jyrkästi Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. On aina ollut.

– Mitä uhkaa vastaan varaudumme? Venäjästä ei Suomen uhaksi ole, sen iskukyky on tuhoutunut Ukrainassa.

Mustajärvi kuvailee viime kevään tilannetta Suomessa joukkopsykoosiksi. Mielipidemittauksissa Nato-jäsenyyden kannatus pomppasi nopeasti todella korkeisiin lukemiin.

– Arvostan enemmän niitä, jotka ovat olleet johdonmukaisia Nato-myönteisessä kannassaan, kuin äkkikäännynnäisiä.

”Oikeisto ei halua ymmärtää isänmaallista vasemmistoa.”

Mustajärvi huomauttaa, että Suomella on myös iso reservi. Suomi on myös solminut useampia kahdenkeskisiä sopimuksia eri maiden kanssa. Kaikista niistä Mustajärvi ei ole pitänyt. Samoin huutia saa Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus.

Mustajärvi liputtaa myös maamiinojen puolesta. Niiden käyttö on kielletty Ottawan sopimuksessa, johon Suomi on liittynyt.

– Olen mieluummin miinamies kuin Nato-mies.

Mustajärven mielestä Suomessa miinojen käyttöä ei voi verrata esimerkiksi Afganistaniin, missä muun muassa venäläisten kylvämät miinat ovat tappaneet ja rampauttaneet ihmisiä.

– Sodassa Suomi miinoittaisi omaa maataan, silloin jokainen miina merkittäisiin, Mustajärvi sanoo.

Niistä kahdenvälisistä sopimuksista riittää myös sanottavaa. Sitä ennen pitää kuitenkin painottaa, että eduskunnassa Mustajärvi istui pitkään puolustusvaliokunnassa. Tietyllä tavalla hän oli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän turpo-mies. Turpo on politiikkaslangia, jolla tarkoitetaan turvallisuuspolitiikkaa.

Mustajärvi mainitsee tietojenvaihtosopimuksen, joka on solmittu Yhdysvaltain kanssa. Siinä on Mustajärven mukaan vain yksi allekirjoitus – Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin.

Hän hämmästelee, miksi tietoa tällaisesta sopimuksesta ei annettu kuin vasta sopimuksen solmimisen jälkeen. Hän syyttää eri tahoja salailusta, esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmää ei sopimuksesta informoitu.

– Vaikka siitä kyllä kyseltiin.

Ja nyt Suomi on valmistelemassa sopimusta Yhdysvaltain kanssa, mikä antaisi maan sotilaille hyvin vapaat kädet toimia Suomessa.

Natoon Suomi kuitenkin meni. Savukoskella äitinsä synnyinpirtin paikalle rakennetussa mökissä istuva Mustajärvi ei tunne oloaan turvallisemmaksi. Täältä on lyhyempi matka linnuntietä Murmanskiin kuin Rovaniemen lentokentälle.

Murmanskissa Venäjällä on varastossa valtava määrä ydinaseita. Naton jäsenenä Suomikin on niiden kohteena.

Isot rakennemuutokset

Suomen rakennemuutos on näkynyt muutoksena myös vasemmistoliitossa. Puolue on muuttunut paljon, ja selvä enemmistö jäsenistä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen. Silloin Mustajärvi aloitteli kolmatta kauttaan kansanedustajana.

Mustajärvi puhuu punavihreästä sukupolvesta, joka on hänen mukaansa myös historiaton.

– Vasemmistoliitto ei ole enää se puolue, jota olin perustamassa. Vasemmistossa on synti, jos duunari äänestää sitä.

Selvää on, että monelle punavihreälle Mustajärvi näyttäytyy jonkinlaisena menneisyyden äänenä. Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana, kuuluu latinankielinen sanonta.

Tässä tullaan jälleen yhteen ristiriitaan, joka Mustajärveä määrittää. Hänet nähdään helposti metsäteollisuuden puolestapuhujana, joka ei niin välitä luonnosta.

Luontoa Mustajärvi sanoo suojelleensa aina.

– Olen menettänyt työpaikan luonnonsuojelun vuoksi. Luonnonsuojelu ja vasemmistolaisuus eivät olleet kovaa valuuttaa metsäalan organisaatiossa.

Samalla Mustajärvi on jo kauan ajanut Kemijoen avaamista vaelluskaloille. Lohet katosivat joesta, kun se padottiin sotien jälkeen. Kemijoki on aina ollut Mustajärven elämässä läsnä: tämä mökki sijaitsee jokitörmällä, ja matkaa veteen on kymmenkunta metriä.

Jokin aika sitten Mustajärvi löysi purkutöiden yhteydessä mökin kattohirsien alta lohiatraimen, jota hänen äitinsä oli vielä käyttänyt. Lohet ovat lopulta olleet poissa vain yhden sukupolven ajan.

Suoraan hän ei jokiyhtiöiden lakimiehiä kiroa, mutta harmittelee lakimiesten pätevyyttä. Kiistely kustannusten jakautumisesta on jatkunut kauan.

Etkös sinäkin ole sitten vähän punavihreä?

– Minä olen enemmän punainen.

Mustajärvi syyttää nuorempia siitä, että heille ei kelpaa kaikki tieto. Vain sellainen kelpaa, mikä vastaa odotuksia.

Puolueen suhtautuminen Euroopan unioniin on myös muuttunut paljon – Mustajärven ei. Nykyään vasemmisto esimerkiksi kannattaa yhteiseurooppalaisia toimia.

– Ei minua mikään yksittäinen asia vaivaa. Minua vaivaa se, että kun on otettu askel, on aina kielletty seuraava.

– Ne voivat olla loogisia, mutta ei niitä tarvitse hyväksyä.

Tässä pöydässä kuuluu Mustajärven ääni, joka ammentaa paljon Esko Seppäsen EU-kritiikistä. EU-kriittinen Mustajärvi sanookin olleensa pitkään.

Koronakriisin yhteydessä solmittua elvytyspakettia hän vastusti. Ei hän sitä vastaan eduskunnassa äänestänyt, mutta oli poissa äänestyksestä, jossa se hyväksyttiin. Hän ei ollut ainoa vasemmistoliiton kansanedustaja, joka niin teki.

– Suomesta on tehty ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä talouspolitiikassa vasallivaltio, Mustajärvi lataa.

Ei ole tosiaan ihme, että vuosina 2019–2023 vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä rytisi.

Isänmaa ja vasemmisto

Ristiriita liittyy myös monien mielikuvaan Mustajärvestä. Se näkyi Nato-keväänä, kun ruokotonta ja uhkaavaa palautetta tuli eri kanavia pitkin.

Mustajärveen lyötiin putinistin leima.

– Se sattui.

Kuten isäukko oli, myös Mustajärvi on isänmaallinen mies. Reservin upseeri, joka puhuu kunnioituksella puolustusvoimista. Kun hän sai kutsun tulla esilukijaksi varusmiesten valatilaisuuteen Savukoskella, oli se hänelle kunniatehtävä. Toki hän vastusti F-35-hävittäjien hankintaa, koska ei halunnut Suomen ostavan hävittäjiä Yhdysvalloilta. Häntä sapettivat myös käsistä karkaavat kustannukset, minkä lisäksi hän huomauttaa sodan kuvan muuttuneen.

– Oikeisto ei halua ymmärtää isänmaallista vasemmistoa. Tuntuu, että olemme palaamassa 1930-luvulle.

Silloin fasistit kyyditsivät vasemmistolaisia Venäjän rajalle ja toimintaa yritettiin estää. Kommunistien toiminta olikin silloin laitonta.

Mutta Nato-keväänä uhkauksia tuli paljon. Tappouhkauksia tuli hänen mukaansa yli sata, ja niiden joukossa oli myös hyvin konkreettisia uhkauksia.

Myös baareissa on tullut palautetta, milloin mistäkin.

– Olen niihin sanonut, että antaa tulla vaan. Se on aina riittänyt.

Savukoskelta retkelle

Markus Mustajärvi on jälleen yksi esimerkki suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Savukoskelta tie vei pitkälle, ja hänen voi helposti sanoa tehneen luokkaretken. Tosin sen sanominen ääneen saattaisi tarkoittaa, että on astunut herranpaskaan.

Vasemmistoliitto on muuttunut enemmän yliopistokaupunkien puolueeksi. Mustajärvi miettiikin, mitä yhteistä hänellä enää etelän yliopistokaupunkien jäsenten kanssa on.

Vielä hän on kuitenkin jäsenmaksunsa maksanut.

– Myöhässä, mutta maksanut olen.

Puntarointia hän kyllä on käynyt paljon.

– Täyttyvätkö minimiehdot eli vasemmistolaisten arvojen puolustaminen.

Vielä ne ovat täyttyneet.

Mustajärvi puhuu lämpimästi aluepolitiikasta, jolla nykyään ei enää ole paras kaiku. Totta kai siinä on tehty ylilyöntejä, hän sanoo ennen kuin jatkaa.

Aluepolitiikka onkin yhdistänyt vasemmistoa ja keskustaa kauan. Se on näkynyt erityisesti syrjäisemmillä seuduilla, kuten Lapissa.

Ei siis ihme, että Mustajärvi mainitsee useampaan otteeseen Urho Kaleva Kekkosen. Kekkonen ajoi Suomeen maakuntayliopistoja, esimerkiksi Rovaniemelle.

– Sanottiin, että kaikki oikeustieteilijät vastustavat oikeustieteellisen tiedekunnan perustamista Rovaniemelle. Kekkonen sanoi, että eivät kaikki, Mustajärvi kertoo.

Kekkonen oli koulutukseltaan oikeustieteen tohtori.

Täällä Savukoskella on Mustajärven koti, vaikka hän viettää aikaansa myös Etelässä. Joki on vielä osin jäässä, joten kosken kuohuja ei vielä kuule. Niiden ääni rauhoittaa Mustajärveä. Kansanedustaja-aikoina mieli rauhoittui, kun laukut oli laskettu mökin terassille ja korviin kantautui kosken kuohu.

Ja tähän terassille hän konttasi makaamaan, kun sai koronasta johtuvan sairauskohtauksen. Kuvaus on lakoninen.

– Ajattelin, että jos taju menee, niin siitä ne minut löytävät.

Ambulanssilla kun kesti kaksi tuntia tulla paikalle.

Ilmastokriisi näkyy myös Kemijoessa. Kun vesi on lämmennyt, on siihen noussut Mustajärven sanoin roskakalaa. Harjuksia saa aina vain vähemmän, tilalle on tullut haukia.

Monella tapaa pihalta avautuva maisema on erittäin idyllinen – maalaisromanttinen. Sitten Mustajärvi osoittaa ympärillä näkyviä taloja. Niistä monessa on joskus tehty itsemurha, niin myös tässä kotipihan talossa.

Pitkän matkan päätös

Savukosken Martin kylässä kaikki on vähän kaukana. Siksi kotimatkaan pitää myös varata kunnolla aikaa. Mustajärvi hyppää uuden naisystävänsä kanssa kyytiin, koska haluaa käydä Savukosken kylässä. Sinne on matkaa 26 kilometriä.

Matkalla pysähdytään ensin katsomaan kellaria, jossa Mustajärven isäukko oli kuolla. Paikka löytyy helposti, sinne on Mustajärven talolta autolla jonkin verran matkaa. Talo on nykyään tyhjillään, kuten niin moni muukin. Kellari näkyy lumisen ja auraamattoman pihan perällä.

Mutta nyt on pakko jatkaa matkaa. Matkalla kohti Savukoskea Mustajärvi kertoo, kuinka muutama hänen vanha luokkakaverinsa jäi Savukoskelle. Kaikki olivat miehiä.

Kun Mustajärven äiti oli pieni, ei Martista mennyt kunnon tietä Savukoskelle. Silloin 26 kilometriä oli pitkä matka, minkä vuoksi hänen äitinsä lausui jotkin kirjaimet eri tavalla kuin kirkonkylän lapset.

Nyt tie on melko huonokuntoinen, mutta matka ei silti kestä kovin kauan. Savukoskelta löytyy myös lähin kauppa, mutta nyt mennään Lyytin pubiin. Kansanedustaja-aikoina siellä ei voinut oikein käydä, koska joutui töihin eli kuuntelemaan ihmisten murheita.

Lyytin pubi on käytännössä yksi, melko pieni huone. Pöytiä on muutamia. Meidän lisäksemme paikalla on muutamia ehkä 30–40-vuotiaita ihmisiä, jotka pyörittävät tietokoneellaan yrittäjille suunnattuja diaesityksiä. Pian heidän pöytäänsä kannetaan pitsat.

Maailman muutos näkyy täälläkin. Kahvin sekaan löytyy kaurajuomaa, jos sitä kaipaa. Mustajärven naisystävä kertoo, että pubi oli täynnä, kun Savukoskella järjestettiin perinteiset kuivalihamarkkinat. Niillä valittiin ennen myös vuoden kuivalihatyttö, mutta nykyään valitaan vuoden porotyttö. Ajat muuttuvat.

Tiskillä Mustajärvi tilaa itselleen valkoviinin.

Haastattelu on tehty toukokuun alussa.