Rikoskirjallisuuden syyssesonki ei voisi käynnistyä komeammalla tavalla kuin nimimerkki Ben Creedin hyytävällä Neuvostoliitto-kuvauksella Aaveiden kaupunki.Vuoden 1951 lokakuuhun sijoittuva tarina on painava stalinistisen mielettömyyden kuvaus ja poikkeuksellisen kekseliäs dekkari. Kolme vuotta sitten ilmestyneen alkuperäisteoksen suomennos tulee juuri oikeaan aikaan. Nyt samaan hulluuteen kurkottaa Putinin Venäjä entistä päättäväisemmin.
Aaveiden kaupungissa Leningradin miliisin luutnantti Revol Rossel saa tutkittavakseen jutun, jossa näyttää olevan viesti suoraan hänelle. Laatokan rannalta löytyy viisi ruumista, jotka on aseteltu ratakiskoille tarkkaan harkittuun asetelmaan. Rossel on entinen huippuviulisti, jonka sormet tuhottiin Stalinin vainojen edellisellä kierroksella. Nyt hän joutuu selvittämään juttua yhdessä silloisen kiduttajansa kanssa.
Klassinen musiikki on oleellinen osa tarinaa. Asiantuntijuudesta vastaa englantilainen Barney Thompson, joka on toinen kirjoittaja Ben Creed -nimimerkin takana. Hän on Pietarissa opiskellut klassisen koulutuksen saanut muusikko. Toinen puoli Ben Creediä on mainosalalla työskennellyt Chris Rickaby.
Vuonna 1951 Stalinin kuolemaan oli vielä 1,5 vuotta. Silloiset summittaiset pidätykset, leirituomiot ja kidutuksen oikeutti generallisimuksen päähänpisto lääkärien salaliitosta. Creed kuvaa ahdistavasti pelon ja vainoharhan ilmapiiriä, joka Leningradissa vallitsi. Ihmisillä oli laukku valmiiksi pakattuna aamuöisten noutajien varalta. Työpaikalla ei koskaan tiennyt, kuka työtovereista ei tule aamulla, koska on vangittu salaliittolaisena. Sanomalehdissä kehotetaan jatkuvaan valppauteen vastavallankumouksellisten vehkeilijöiden varalta. Tuttujenkin kesken on puhuttava sosialistisia korulauseita, koska kenestäkään ei voi olla varma.
Leningradin piirityksen muistot ovat vielä elävää todellisuutta. Romaanissa työstetään Saarto-nimistä oopperaa, jonka Stalin on tilannut Laatokan jäätien avautumisen kymmenvuotisjuhliin. Sen on säveltänyt Nikolai Vronski, Dmitri Shostakovitshin kaltainen musiikin jättiläinen ja kilpailija.
Aaveiden kaupunki on sukua kirja- ja tv-sarja Babylon Berlinille. Molemmat sekoittavat tehokkaasti ja omaperäisin sankarein faktaa ja fiktiota mielettömästä ajasta kuin muistuttaen, että se voi tapahtua uudelleen. Ben Creedin Gereon Rath Revol Rossel näkee unta, että kaikki sormet ovat tallella ja nostaa viulun leuan alle tunteakseen jotain entisestä elämästään. Ympärillään vallitsevaan todellisuuteen hän suhtautuu kyynisesti, koska tietää voivansa joutua milloin tahansa uudelleen Krestyn vankilaan vastaamaan jostain keksitystä rikkeestä. Turvallisuusministeriö MGB ei vaadi miliisiltä rikosten ratkaisemista vaan tunnustuksia.
Aaveiden kaupunki pistää miettimään, mitä mieltä Stalinin Neuvostoliitossa oli yrittää ratkaista yksittäisiä murhia kun valtion kantava idea oli tuomita ihmisiä leireille kuolemaan tekaistujen syytteiden ja kiduttamalla hankittujen tunnusten nojalla. Ja myös, kuinka syvälle stalinismin syövereihin nyky-Venäjä on vajonnut. Samalla viikolla kun suomennos ilmestyi, Aleksei Navalnyille langetettiin uusia tuomioita.
Dekkarisarjan avaava Aaveiden kaupunki sijoittuu 70 vuoden takaiseen aikaan, mutta silti se on täysin ajassa kiinni. Rikoskirjana se on nerokas, trillerinä ahdistava. Mestariteos.
Ben Creed: Aaveiden kaupunki (City of Ghosts). Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. 390 sivua, Bazar.
lehti 