Zimbabwen epävirallisen sektorin nopea kasvu on johtanut maan luonnonvarojen ylikulutukseen. Kovimman kolhun on saanut kalastus, jota sekä kalastajat että kalakauppiaat ovat pitkään pitäneet ehtymättömänä tulonlähteenä.
Kalakauppa on vuosia ollut naisten tulonlähde, mutta nykyisen työttömyyden takia entistä useampi nainen ryhtyy myymään kaloja tuloja saadakseen. Taloudellisen epävarmuuden ja ilmastonmuutoksen oloissa se tarjoaa mahdollisuuden elannon ansaitsemiseen.
Asialla on kuitenkin varjopuolensa.
Zimbabwen maatalous, kalastus-, vesi-, ilmasto- ja maaseudunkehitysministeriön mukaan kalojen kysyntä ei ole vähentynyt, mutta kalakannat ovat.
Kalapulaa ja sähkökatkoja
Kalaa on Zimbabwessa perinteisesti pidetty halpana ravinnonlähteenä ja ilman välikäsiä myytynä sen hinta on edullisempi kuin supermarketissa.
Bulawayolainen kalakauppias Janet Dube hankki ennen tuotteensa Bulawayon ympäristön kalastajilta. Nyt hän sanoo havainneensa yhä useamman ihmisen, erityisesti naisen, kokeilevan onneaan kalaa ostamalla ja myymällä.
Myyjien lukumäärän lisäännyttyä Duben tulot ovat vähentyneet.
– En saa enää välittäjiltäni yhtä paljon kalaa kuin aiemmin. Ennen ei tarvinnut matkustaa Bingaan ostamaan kaloja Bulawayossa myytäväksi, Dube sanoo.
Asiantuntijat myöntävät, että alan ongelmat eivät juuri anna sijaa kestävälle kehitykselle ja luonnon tarjoaminen resurssien suojelulle.
Dube myy tuoretta kalaa Bulawayon keskustassa. Hän kertoo, että vaikka kaloja on vähän, niidenkin pilaantumisesta täytyy olla huolissaan sähkökatkojen vuoksi.
Zimbabwen energiapula on kestänyt kauan ja kala-ala tuntee sen nahoissaan.
– Tulin myymään kalaa keskustaan vasta myöhään iltapäivällä välttääkseni menetykset. Kala pilaantuu tosi nopeasti, Dube selittää.
Osa kauppiaista on ryhtynyt myymään kuivakalaa.
Resurssikirous riesana
Paikalliset tutkijat ja toimijat, muun muassa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO, ovat huolissaan Zimbabwen kalastusalasta, jonne suuntautuneessa ryntäyksessä kestävän kehityksen arvot ovat jääneet jalkoihin.
Sääntelyn, joskin heikon, sekä vallitsevien kalastuskiintiöiden ohella FAO tukee kestävää kalanviljelyä.
Bulawayon naiset ovat vuosia matkustaneet ostamaan kalaa pitkiäkin matkoja ja matkoillaan he ovat luoneet pitkiä arvoketjuja. Nykyiset ongelmat pienistä kalansaalista kylmälaitteet sulattaviin sähkökatkoihin tekevät kala-alasta riskibisnestä.
Asiantuntijat myöntävät, että alan ongelmat eivät juuri anna sijaa kestävälle kehitykselle ja luonnon tarjoaminen resurssien suojelulle.
– Työmme kautta olemme nähneet, että siellä, missä resursseja on runsaasti, yhteisöjä vaivaa niin sanottu resurssikirous, sanoo the Zimbabwe Coalition on Debt and Developmentin ohjelmapäällikkö John Maketo.
– Sen sijaan, että yhteisö hyötyisi resursseistaan, se ylikuormittuu niiden tuottamilla kielteisillä vaikutuksilla, Maketo toteaa.
Nyt kalastajia syytetään kalakadosta ja artesaanikaivajia kultakaivosten laittomasta hyödyntämisestä.
Naisille, jotka myyvät kalaa Bulawayon kaduilla, kalakato näkyy päivittäisissä ansioissa.
– Kalanmyynti kannattaa, kunhan saa tarpeeksi kalaa myytäväksi. Nyt pärjään sillä, mitä on, Dube sanoo.
uutiskirje 
