– Hyvä nyrkkisääntö elämässä ja myöskin työelämässä olisi, että kukaan ei ala diagnosoimaan esim. ketään ilman pätevyyttä, vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela arvioi Suomen Yrittäjien maanantaina julkistamaa kyselyä.
Kyselyssä selvitettiin, kuinka moni arveli työkaverin olleen sairauslomalla syyttä.
– Tämä kysely on pohjanoteeraus ja jos tarkoitus on tehdä jotain edunvalvontaa, niin ei kyllä palvele tervettä työkulttuuria tai kenenkään etua mitenkään, Koskela kirjoitti viestipalvelu X:ssä maanantaina..
”Suomen Yrittäjät keräsi juoruja työkavereiden aiheettomista sairauspoissaoloista.”
Sairaussakko lisää sairaana työskentelyä
Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan puolet työelämässä olevista kertoo todistaneensa tilannetta, jossa joku on ollut sairauslomalla, vaikka siihen ei olisi ollut aihetta. Järjestö totesi aiheettomien sairauspoissaolojen kuormittavan koko työyhteisöä. Kyselyyn vastasi 1054 työelämässä tlimivaa henkilöä.
Kysely liittyy keskusteluun ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta. Se on yksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteista.
Ammattiyhdistysliikkeessä oltiin eri linjalla. Palvelualojen ammattiliitto PAM vertasi kyselyä ruotsalaiseen selvitykseen.
– Sairaussakko lisää sairausläsnäoloa, kertoo tuore selvitys Ruotsista, jossa ensimmäinen sairauspäivästä on palkaton. 72 prosentilla Handels-ammattiliiton jäsenistä oli mennyt sairaana töihin viimeisen vuoden aikana, järjestö totesi viestipalvelu X:ssä..
– Tavallisimmat syyt sairausläsnäoloon liittyivät henkilöstöpulaan ja toimeentuloon: 42 prosenttia ei halunnut rasittaa työkavereita ja 40 prosentilla ei ollut varaa sairauspoissaoloon.
– Aiemmat tutkimukset ja Handelsin selvitys kertovat, että sairausläsnäolo tekee hallaa terveydelle. Eli se tulee lopulta kalliiksi yksittäiselle ihmiselle, yritykselle ja yhteiskunnalle.
”Osataanko johtaa?”
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjesto SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen totesi asiasta käydystä keskustelusta, että maanantaipoissaoloja on kauhisteltu.
– Tilastollisesti ei näy ongelmaa. Työnantajalla on jo kaikki tarvittavat eväät puuttua, jos on epäily työntekijän sairausloman perusteesta. Osataanko johtaa?, hän kysyi.
Syvärinen totesi, että esimies pyytää sairauslomatodistuksen, jos on tarve.
SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen arvioi Suomen Yrittäjien kyselyä pohjanoteeraukseksi.
– Tämä on kyllä pohjanoteeraus Suomen Yrittäjien tavallisestikin mutu-kyselyihin perustuvissa ”uutisissa”. Täyttyykö se asiallisen irtisanomisen syy muuten silloin, kun kollegat epäilee toisen sluibaavan?, hän kysyi.
Vertaiskyttäämistä
– Lääkärinä totean tähän, että älä tee oletuksia kenenkään fyysisestä tai henkisestä hyvinvoinnista ja työkyvystä perustuen siihen, miltä henkilö näyttää tai missä tilanteessa henkilön tapaat. Jos olet huolissasi, niin kysy, että onko kaikki hyvin. Ihminen kertoo, jos haluaa kertoa, Maarit Leinonen sanoi X:ssä. Hän on ylilääkäri, epidemiologian dosentti ja terveydenhuollon erikoislääkäri
Hän totesi, että ongelmiin puuttuminen on mahdollista.
– Mutta sen tulee nimenomaan tapahtua työnantajan ja esihenkilöiden toimesta eikä vertaiskyttäämisenä. Se jos mikä vaikuttaa negatiivisesti työyhteisöön, Leinonen sanoi.
Hän muistutti siitä, että työnantajalla on työkaluja puuttua tilanteeseen.
– Esimerkiksi aina on oikeus pyytää lääkäri todistusta sairauspoissaolosta. Voidaan jopa edellyttää, että arvion tekevä lääkäri perustellusta syystä on erikseen sairastuneelle nimetty vastuulääkäri, kuten oma työterveyslääkäri.
Leinonen totesi, että sairauslomien syyt eivät ole julkista tietoa.
– Eivätkä (syyt) todellakaan aina näy päällepäin, joten on hieman vaikea nähdä, että miten joku muu voisi arvioida toisen sairausloman tarvetta ja aiheettomuutta ilman, että joutuu tekemään jonkunlaisia oletuksia, hän kirjoitti.
”SY luo mielikuvaa”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Mikko Aarnio muistutti siitä, että yleisin työkyvyttömyyseläköitymisen syy ovat mielenterveysongelmat.
– Työelämä uuvuttaa ja sairastuttaa aivan liian monia ja tämä on vakava ongelma niin kansanterveydellisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti. Ja SY kampanjoi mielikuvilla laiskoista ja lintsaavista saikuttajista.
Vasemmistoliiton poliitikko, viestintätyöläinen ja opettaja Elina Vainikainen totesi, että juuri kyttäämis- ja kyyläämiskulttuuri on yksi niistä syistä, miksi työhyvinvointi on Suomessa huonolla tasolla.
– Ja te vielä yllytätte siihen. Miten te kehtaatte, hän ihmetteli.
Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi piti kyselyä ”tavattoman nolona”.
– Seuraan vierestä kuinka tunnollisesti etätöissä oleva pitää pienimmän mahdollisen saikun ja tekee puolikuntoisena työtä, hän kertoi.
– Tulisiko työntekijöiden kytätä toista mitä sairauslomalla tekee?, Vasemmisto-opiskelijoiden Jenny Kasongo kysyi.
”Naurahdin”
BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas puolestaan kysyi, kumpi on kansantaloudelle haitallisempaa, olla sairaana töissä vai olla terveenä sairaslomalla?
Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen taas kertoi oman työurallaan tietävänsä paljon enemmän ihmisiä, jotka ovat tehneet sairaina töitä kuin ihmisiä, jotka ovat olleet terveinä poissa.
Journalistin pätoimittaja Maria Pettersson uusi kesäkuussa julkaisemansa tviitin:
– Koko esihenkilöurallani tai missään työpaikassani en ole törmännyt tilanteeseen, jossa työntekijä olisi toistuvasti poissa asiattomista syistä. Päinvastoin ihmisiä on pitänyt patistaa olemaan tekemättä sairaana töitä.
Myös entinen kansanedustaja ja nykyinen viestintäjohtaja Mikael Jungner ihmetteli kyselyä.
– Suomen Yrittäjät keräsi juoruja työkavereiden aiheettomista sairauspoissaoloista. Naurahdin, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
lehti 