KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä sisäiseen maanpakoon Perussa

Maribel Zavaleta asuu toistuvista tulvista ja maanvyöryistä kärsivällä alueella. Vuoden 2017 katastrofaalisen maanvyöryn tuomat kivet ovat yhä paikoillaan hänen kotinsa lähistöllä.

Maribel Zavaleta asuu toistuvista tulvista ja maanvyöryistä kärsivällä alueella. Vuoden 2017 katastrofaalisen maanvyöryn tuomat kivet ovat yhä paikoillaan hänen kotinsa lähistöllä. Kuva: IPS/Mariela Jara

Lima – IPS/Mariela Jara
22.10.2023 14.00

Perussa lähes 700 000 ihmistä on joutunut maansisäisiksi siirtolaisiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Massamuutto on suuri ongelma maalle, joka on niin luonnoltaan kuin maantieteeltään hyvin monimuotoinen ja erittäin haavoittuvainen ilmastokriisille.

– Me tunnistamme ilmastonmuutoksesta johtuvan muuttoliikkeen erittäin kouriintuntuvaksi asiaksi, jolle on syytä tehdä jotain, YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n humanitaarisen hätäavun yksikön johtaja, maantieteilijä Pablo Peña sanoo.

Monitahoiset muuttoliikkeet

Maansisäisiä muuttoliikkeitä seuraavan kansainvälisen Internal Displacement Monitoring Center -järjestön mukaan vuosina 2008-2022 arviolta 659 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Perussa, useimmat ilmastohäiriöihin liittyvien tulvien vuoksi.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n hätä- ja humanitaarisen avun koordinaattori Pablo Peña korostaa, että ilmastonmuutoksen seurausten aiheuttamaan maansisäiseen muuttoliikkeeseen tulisi tarttua.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n hätä- ja humanitaarisen avun koordinaattori Pablo Peña korostaa, että ilmastonmuutoksen seurausten aiheuttamaan maansisäiseen muuttoliikkeeseen tulisi tarttua. Kuva: IPS/Mariela Jara

Vuonna 2022 julkaistussa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAOn raportissa Peru luokiteltiin Etelä-Amerikan heikoimman ruokaturvatason maaksi.

IOM on yhdessä Perun valtion kanssa laatinut toimintasuunnitelman ilmastosyistä johtuvan pakkomuuton varalta. Sen pohjalta alkaa syksyllä pilottiprojekti, jossa systematisoidaan eri lähteistä saadut tiedot muuttoliikkeistä ja yhdistetään niihin ympäristö- ja ilmastotekijät. Siten voidaan tunnistaa siirtolaisista ne, jotka ovat liikkeellä nimenomaan ilmastosyistä.

– Muuttoliikkeet ovat monitahoisia. Ihminen voi kertoa, että hän jätti kotinsa Andien ylängöillä, koska katovuoden vuoksi ei ollut mitään syötävää, ja tämä tulkitaan taloudelliseksi siirtolaisuudeksi. Varsinainen syy liittyy kuitenkin ilmastoon, Peña selittää.

Köyhyys tekee ilmastonmuutoksesta raskaamman

Perun keskuspankki alensi syyskuussa ennustettaan tämän vuoden taloudellisesta kasvusta 0,9 prosenttiin. Osittain syynä olivat ilmastonmuutoksen moninaiset vaikutukset maatalouteen ja kalastukseen.

Rimacjoen rannoilla moni perhe elää korkean riskin alueella. Vaara kasvaa joulukuussa alkavan sadekauden aikana.

Rimacjoen rannoilla moni perhe elää korkean riskin alueella. Vaara kasvaa joulukuussa alkavan sadekauden aikana. Kuva: IPS/Mariela Jara

Talouskasvun hiipuminen vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä maassa, jossa köyhyysaste on 30 prosentin tienoilla ja jossa seitsemän kymmenestä työntekijästä on epävirallisella sektorilla. Se myös kiihdyttää ruokaa ja elantoa etsivän väestön muuttoliikkeitä.

– Maailmanpankki arvioi, että vuoteen 2050 mennessä Latinalaisessa Amerikassa on yli kymmenen miljoonaa ilmastosiirtolaista, Peña sanoo.

Maailmanpankin kesäkuisessa julkaisussa Perun toimista vesiturvan saavuttamiseksi huomautetaan, että vailla taloushuolia elävät ihmiset sietävät kymmenen kertaa paremmin tulvien ja kuivien kausien kaltaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset kuin köyhyydessä elävät.

Ilmastonmuutos pahentaa El Niñon vaikutuksia

Peru kokee parhaillaan ilmasto- ja sääilmiö El Niñon vaikutuksia, jotka jo maaliskuussa johtivat tulviin pohjoisen kaupungeissa ja kuivuuteen etelässä.

Pohjoinen rannikkoalue Piura on kärsinyt jokaisesta El Niñosta. Parin miljoonan asukkaan Piurassa yli 46 000 kotia on vaurioitunut tänä vuonna.

Piuran paikallishallinnon luonnonvarajohtaja Juan Aguilar IOM:n syyskuussa Limassa järjestämässä kokouksessa. Hän kertoo, että El Niño on ilmastonmuutoksen seurauksena muuttunut voimakkaammaksi ja siitä on seurannut muun muassa tulvia.

Piuran paikallishallinnon luonnonvarajohtaja Juan Aguilar IOM:n syyskuussa Limassa järjestämässä kokouksessa. Hän kertoo, että El Niño on ilmastonmuutoksen seurauksena muuttunut voimakkaammaksi ja siitä on seurannut muun muassa tulvia. Kuva: IPS/Mariela Jara

Piuran paikallishallinnon luonnonvarajohtaja Juan Aguilar toteaa, että ilmastonmuutoksen myötä El Niñon vaikutukset pahenevat. Ne tuntuvat väestössä, liikenneväylissä ja viljelykasveissa.

Pakkomuuttajat ja lähtemästä kieltäytyjät

Piuran tilanne on hyvin monimutkainen: seutu kärsii yhtä lailla tulvista ja kuivuudesta. Lisäksi ongelmia koituu niin pakkomuutosta kuin siitä, etteivät kaikki suostu lähtemään.

– Monet kieltäytyvät muuttamasta, vaikka heidän kotinsa ovat tuhoutuneet. Ihmiset eivät halua siirtyä turvallisemmille alueille. He odottavat mieluummin El Niñon menevän ohitse ja palaavat rakentamaan kotinsa uudelleen, Aguilar kertoo.

– He näkevät ilmiöiden toistuvan. He sanovat, että olen jo kokenut tämän ja minkäs sille mahtaa, että elämme haavoittuvalla alueella. Jumala ja luonto ovat asettaneet meidät näihin olosuhteisiin, Aguilar kuvaa asukkaiden alistuvaa asennetta.

– Vuonna 2017 säädettiin laki toivottomien riskialueiden tunnistamisesta, mutta sitä ei ole pantu toimeen, vaikka se auttaisi meitä siirtämään paikalliset asukkaat turvallisemmille seuduille. Valtio ei ole luvannut asuntoja niille, jotka haluaisivat muuttaa turvaan. Niinpä ihmiset tuumivat, että mitä järkeä minun on lähteä, jos muita kuitenkin jää ja he asettuvat minun kotiini.

”En aio aloittaa alusta taas”

Noin 40 kilometrin päässä Perun pääkaupungista Limasta sijaitsevan Lurigancho-Chosican kunnan asukkaat odottavat jo hermostuneina sadekauden alkua joulukuussa. Kunnassa on 21 rotkoa, joissa on katastrofaalisten mutavyöryjen vaara. Viimeksi sellaisia koettiin viime maaliskuussa.

Paulina Vílchez kotinsa alakertaan perustamassaan puodissa, bodegassa. Vaikka joen tulviminen ja mutavyöryt ovat jokavuotinen pelon aihe, hän ei aio muuttaa, sillä se tarkoittaisi kaiken aloittamista alusta.

Paulina Vílchez kotinsa alakertaan perustamassaan puodissa, bodegassa. Vaikka joen tulviminen ja mutavyöryt ovat jokavuotinen pelon aihe, hän ei aio muuttaa, sillä se tarkoittaisi kaiken aloittamista alusta. Kuva: IPS/Mariela Jara

Asukkaat ovat tietoisia riskeistä, mutta muuttaminen turvallisempaan paikkaan arveluttaa.

– Kun tulin tänne lapsena, kaikkialla oli puuvilla- ja sokeriruokopeltoja. Olen asunut täällä yli 60 vuotta ja nähnyt tapahtuneen edistyksen. Emme enää elä hökkeleissä, Paulina Vílchez, 72, kertoo. Hän asuu viehättävästi maalatussa kaksikerroksisessa tiilitalossa.

Talonsa ensimmäiseen kerrokseen Vílchez on perustanut pienen kaupan, bodegan, jossa hän myy ruokaa ja muuta pikkutavaraa. Hän ei ole avioitunut tai saanut lapsia, mutta hän on auttanut kasvattamaan kaksi sisarentytärtä. Vílchez asuu yhä tyttöjen kanssa talossa, joka on sekä hänen vanhempiensa että hänen itsensä vuosikymmenien kovan työn tulos.

– Mielelläni muuttaisin paikkaan, jossa ei joka vuosi tarvitsisi pelätä. Mutta sen pitäisi olla samantasoinen talo kuin tämä, jonka olen suurin vaivoin onnistunut rakentamaan. En aio mennä tyhjälle tontille aloittamaan alusta taas, siksi jään tänne. Jätän kaiken jumalan käsiin, Vílchez sanoo.

Ei varaa kunnostaa taloa eikä lähteä pois

Maribel Zavaleta, 50, elää kahden tyttärensä, poikansa ja kolmen lapsenlapsensa kanssa hyvin lähellä Rimacjokea ja rautatiekiskoja, joita pitkin kulkevat junat saavat hänen pienen puutalonsa tärisemään.

– Tulin tänne 1989 äitini kanssa. Hän oli selvinnyt hengissä vuoden 1987 maanvyörystä. Elimme teltoissa, kunnes meidät siirrettiin tänne. Täällä ei kuitenkaan ole turvallista. Vuonna 2017 joki tulvi yli äyräidensä ja talo joutui veden valtaan, Zavaleta kertoo.

Maribel Zavaletan koti on metrin päässä rautatiekiskoista. Hän saapui tänne vuonna 1989 jouduttuaan muuttamaan mutavyöryn tieltä. Nyt hän pelkää katastrofia, mutta ei uskalla muuttaa, ellei hänelle luvata maata ja rakennusmateriaaleja.

Maribel Zavaletan koti on metrin päässä rautatiekiskoista. Hän saapui tänne vuonna 1989 jouduttuaan muuttamaan mutavyöryn tieltä. Nyt hän pelkää katastrofia, mutta ei uskalla muuttaa, ellei hänelle luvata maata ja rakennusmateriaaleja. Kuva: IPS/Mariela Jara

Zavaleta perusti perheen 21-vuotiaana, mutta on nyt eronnut miehestään. Hänen vanhin poikansa elää tyttöystävänsä kanssa samassa kiinteistössä, ja hänen vanhempi tyttärensä on antanut hänelle kolme tyttärentytärtä. Nuorempi tytär on kolmentoista ja käy kunnan koulua.

– Työskentelen siivoojana ja ansaitsen juuri tarpeeksi perustarpeisiimme. Jos minut siirrettäisiin jälleen uuteen paikkaan, siellä täytyisi olla oma maapalsta ja talonrakennusmateriaalit. Minulla ei ole varaa kunnostaa nykyistä taloani eikä lähteä täältä. Toivoisin, että viranomaiset edes yrittäisivät estää joen tulvimisen niin kauan kuin olemme täällä, Zavaleta sanoo.

Lähistöllä vuoden 2017 maanvyöryn tuomat kivet seisovat yhä niillä sijoillaan, joihin ne katastrofin aikana asettuivat.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään