Riittämättömät jäteveden käsittelyjärjestelmät ovat El Salvadorissa vuosikymmenien ajan turmelleet ympäristöä ja sairastuttaneet väestöä. Jo vuonna 2014 raportoitiin, että maan jätevesistä vain 8,52 prosenttia käsitellään jollain tavalla. Tilanne ei ole sittemmin olennaisesti muuttunut.
Virallisten tilastojen mukaan 61,5 prosenttia elsalvadorilaisista talouksista heittää niin sanotun harmaan veden eli vaatteiden, astioiden, käsien ynnä muun pesuveden kadulle tai pihalle, 33 prosenttia ohjaa sen viemäriverkostoon, 2,3 prosenttia sakokaivoihin ja loput jokiin.
Vain 12 prosentissa El Salvadorin jokia on hyvä vedenlaatu ja vuosittain kymmenet ihmiset kuolevat saastuneesta vedestä saamaansa ripuliin. Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä oli tiedossa yli 164 000 sairastumista ja 63 kuolemantapausta.
Arviolta vain 60 prosenttia El Cucon ja ympäristön jätevesistä puhdistetaan.
Muutamissa El Salvadorin kunnissa on kuitenkin omat jäteveden käsittelyjärjestelmänsä. Jotkut ovat yhteisöjen itse rahoittamia ja muut joko keskushallinnon tai kansainvälisten instituutioiden kustantamia. El Salvadorissa on tällä hetkellä 196 kotitalouksien jätevesiä käsittelevää laitosta. Niistä 17 on yhteisöjen pyörittämiä, loput joko yksityisiä tai yhteiskunnan omistamia.
Viemäriverkosto Andalusian varoilla
– Minun tehtäväni on pitää laitos toimintakuntoisena ja varmistaa, ettei ympäristö saastu, jäteveden käsittelylaitosta itäisessä El Salvadorissa, Chirilaguan kunnassa La Españolan kylässä pyörittävä Eduardo Ortega kertoo.
La Españolan 40 taloa rakennettiin espanjalaisin avustusvaroin neljällekymmenelle kalastajaperheelle, jotka Keski-Amerikassa tuhoa kylvänyt hurrikaani Mitch oli tehnyt kodittomiksi syksyllä 1998.
Espanjan Andalusian aluehallituksen rahoittama hanke sisälsi maaseudulla harvinaisen viemäriverkoston, joka kuljettaa jäteveden ja myös ihmisjätökset jätteenkäsittelylaitokseen.
Lähistöllä on samanlainen, isompi Andalusian maksama kylä Flores de Andalucía, jonne on rakennettu 278 taloa 1 500 ihmiselle.
”Ennen kaikki meni suoraan mereen”
Noin kolmen kilometrin päässä La Españolasta virtaa joki, San Román, joka laskee Tyyneenmereen.
– Jos käsittelylaitosta ei olisi, joki saastuisi. Se olisi hirveää, sillä San Román on yksi alueen harvoista joista, jossa on aina hyvä virtaus. Joen saastuminen vaikuttaisi mereen ja rantoihin, Chirilaguan kunnan aluehallituksen ympäristöyksikön johtaja Edwin Guzmán toteaa.
Flores de Andalucían suurempi laitos ottaa vastaan jätevettä myös turistien suosimasta El Cucon rantakylästä parin kilometrin päästä. El Cucon asukkaat ovat perinteisesti kalastajia, mutta kylässä on nykyään liikeyrityksiä, pieniä hostelleja ja ravintoloita. Niiden jätevesiä ei enää lasketa mereen.
– Ennen kaikki jätevesi meni suoraan mereen. On tärkeää käsitellä vesi, sillä muuten saastutamme itseämme, Flores de Andalucían puhdistuslaitoksen kunnossapitäjä José Henríquez sanoo.
Tästä huolimatta arviolta vain 60 prosenttia El Cucon ja ympäristön jätevesistä puhdistetaan. Jotkut ihmiset ja liikeyritykset eivät jostain syystä piittaa säännöistä ja jatkavat vanhaan malliin jätevesien dumppaamista rannalle.
Vedenkäsittelylaitos pelasti kosteikon
Puerto El Triunfon kunta sijaitsee El Salvadorin merkittävimmän kosteikon, Jiquiliscon lahden suiston reunalla.
Lähistöllä on vuodesta 2009 sijainnut vedenkäsittelylaitos, joka ottaa vastaan Puerto El Triunfon 20 000 asukkaan jätevedet.
– Ennen vedet laskettiin käsittelemättöminä mangrovesuistoon ja lahteen. Nyt ne lasketaan käsiteltyinä, puhtaampina, kunnan ympäristöyksikön johtaja Evelio Álvarez sanoo.
Laitos käsittelee myös kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevan 50 000 asukkaan Jiquiliscon kunnan jätevedet. Aiemmin Jiquiliscon jätteet menivät suoraan El Paso -jokeen, joka laskee lahteen.
– Useimmat perheet saavat elantonsa kalastuksesta. Ennen kaikki saasteet valuivat sellaisinaan rannan mangrovemetsiin ja ulosteet ja raskasmetallit saastuttivat nilviäiset, äyriäiset ja kaiken merielämän, Jiquiliscon kunnallisen ympäristöyksikön johtaja Etelvina Pineda selittää.
Mangrovemetsän kanaaliverkostosta saaste levisi lahtea reunustaville alangoille ja ihmisten kaivoihin. Rannikkoyhteisöjen kaivoissa oli runsaasti ihmisulosteesta löytyvää Escherichia coli -bakteeria.
Kylien asukkaat alkoivat sairastaa ruokamyrkytyksiä ja lisäksi heidän tulonsa laskivat, kun kalojen, äyriäisten ja muiden merieläinten parvet kutistuivat.
lehti 